Tays / gynekologinen onkologia
Potilasohje 30.00.90

Tähystysleikkaus kohdunrunkosyövän vuoksi (vartijaimusolmuketutkimus tai laajemmat imusolmukepoistot)

Miksi leikkaus tehdään?

Sinulla on todettu kohdunrunkosyöpä eli endometriumkarsinooma. Syöpä sijaitsee kohdun sisällä limakalvolla ja se kasvaa useimmiten myös kohdun lihaskerrokseen. Suomessa kohdunrunkosyöpä todettiin 883:lla naisella vuonna 2020. Sairastumisikä on keskimäärin 63 vuotta. Kohtuverenvuoto on syövän ensioireena 90 prosentilla potilaista, ja sen vuoksi syöpä löydetään yleensä alkuvaiheessa ja pystytään hoidolla parantamaan. Suhteellinen elossaolo-osuus yhden vuoden kohdalla oli 94 prosenttia ja viiden vuoden kohdalla 84 prosenttia vuonna 2010–2014 diagnosoiduista syövistä (www.suomen syöpärekisteri.fi).

Miten leikkaus tehdään?

Leikkaushoito on kohdunrunkosyövän hoidon perusta ja leikkaussuunnitelma tehdään jokaiselle potilaalle yksilöllisesti moniammatillisessa kokouksessa riippuen kohtusyövän alatyypistä, erilaistumisasteesta, paikallisesta kasvutavasta ja kuvantamislöydöksistä.

Leikkaus tehdään nukutuksessa tähystyskirurgialla joko tavallisella laparoskopialla tai robottiavusteisesti. Leikkauksen yhteydessä vatsaontelo täytetään hiilidioksidikaasulla näkyvyyden saavuttamiseksi. Vatsalle tehdään yleensä 4–6 pientä noin 1–2 cm läpimittaista haavaa, josta toimenpideinstrumentit ja kamera viedään vatsaonteloon.

Leikkauksessa kohtu ja munasarjat irrotetaan ympäristöstään pienistä pistoaukoista vatsaonteloon vietyjen instrumenttien avulla. Kohtu ja munasarjat poistetaan yleensä emättimen kautta. Joskus viilto (10 cm) joudutaan tekemään vatsalle kohdun poistamiseksi, jos emätin on liian ahdas tai vastaavasti kohtu liian suuri poistettavaksi emättimen kautta.

Leikkauksessa tehdään vartijaimusolmuketutkimus ja tarvittaessa laajemmat imusolmukkeiden poistot moniammatillisen kokouksen yksilöllisen suosituksen mukaisesti. Imusolmukkeiden poistolla halutaan selvittää mahdollinen syövän mikroskooppinen leviäminen kohdun ulkopuolelle.

Vartijaimusolmuketutkimuksessa leikkauksen alussa kohdunkaulalle injisoidaan neulalla indosyaniinivihreää (ICG)-väriainetta. Vihreä väriaine kulkeutuu kohdusta paikallisiin imusolmukkeisiin yleensä lantion alueelle. Leikkauksessa pyritään erityisellä NIR-kameralla tunnistamaan ensimmäinen vihreäksi värjäytyvä imusolmuke (tai imusolmukkeet), joita kutsutaan vartijaimusolmukkeiksi. Pelkkä vartijaimusolmuke voidaan poistaa näytteeksi laajemman imusolmukepoiston sijaan. Näin voidaan saada tarvittava tieto kohtusyövän mahdollisesta levinneisyydestä ilman laajempia imusolmukepoistoja, joihin voi liittyä pitkäaikaishaittoja kuten alaraajojen turvotus tai lymfateiden kystat.  vartijaimusolmuke ei aina löydy, ja silloin usein suositellaan tehtäväksi lantioon laajempi imusolmukkeiden poisto.

Laajempia imusolmukepoistoja tarvitaan, kun   vartijaimusolmuketutkimusta ei ole arvioitu yksin riittäväksi tai ennen leikkausta on todettu kuvantamistutkimuksissa suurentuneita imusolmukkeita. Tällöin poistetaan imusolmukkeet lantiosta ja isojen verisuonten (aortan ja alaonttolaskimon) vierestä (pelvinen ja para-aortaalinen lymfadenektomia eli imusolmukkeiden poisto).

Tietyissä kohtusyövän harvinaisemmissa alatyypeissä (huonosti erilaistunut seroosi tai dedifferentoitunut muoto) poistetaan myös vatsapaita (omentti).

Leikkauksen lopussa emättimen pohjan haava suljetaan ja kohdun kannatinrakenteet kiinnitetään emättimen pohjaan. Lopuksi kaasu poistetaan vatsaontelosta ja pienet ihohaavat suljetaan langalla (yleensä sulavalla, jota ei tarvitse poistaa).

Leikkaukseen saapuminen

Sairaalaan saavutaan yleensä leikkausaamuna tai lääketieteellisistä syistä joskus edellisenä iltana. Kauempaa tulevat potilaat voivat yöpyä potilashotellissa. Leikkausta edeltävänä iltana pistetään yleensä määrätty tromboosiprofylaksia eli laskimoveritulpan ehkäisemiseksi suunniteltu pistoshoito. Leikkausaamuna laitetaan tukisukat sairaalassa. Ennen leikkausta sinulle annetaan suonensisäinen antibioottihoito. Leikkaus tehdään nukutuksessa ja leikkausaika on yleensä noin 3–4 tuntia.

Leikkauksen alussa sinulle laitetaan virtsakatetri, joka otetaan pois yleensä heti heräämössä tai viimeistään seuraavana päivänä. Joskus leikkauksessa vatsaan jätetään seuraavana päivänä poistettava pehmeä laskuputki eli dreeni.

Leikkauksen loputtua sinut siirretään heräämöön tarkkailuun muutaman tunnin ajaksi ja sieltä vuodeosastolle 4B.

Leikkausriskit

1–2 prosentissa leikkauksia voidaan leikkaus joutua muuttamaan avoleikkaukseksi kesken tähystysleikkauksen. Tällöin vatsalle joudutaan tekemään isompi haava, tilanteesta riippuen 10–30 cm. Tällaiseen tilanteeseen voi johtaa huono näkyväisyys vatsaontelossa tähystysleikkauksen aikana, kiinnikkeet, levinnyt syöpäkasvu, hallitsematon verenvuoto vatsaontelossa tai esimerkiksi vaurio suolistossa tai virtsateissä.

Leikkauksen jälkeen yleisimpiä komplikaatioita ovat tulehdukset, esimerkiksi virtsatietulehdus, haavatulehdus tai vatsaontelon tulehdus. Tulehdukset voivat vaatia antibioottihoitoa. Imusolmukkeiden poiston jälkeen lantioon voi tulla lymfakystia (imunestekertymä), jotka voivat olla joko oireisia tai oireettomia. Myös muita komplikaatioita voi esiintyä leikkauksen jälkeen, kuten verenvuotoa, sydämen tai keuhkojen toiminnan muutoksia tai verisuonitukoksia.

Yleensä leikkaukset ovat turvallisia, ja vakavia komplikaatioita esiintyy harvoin.

Sairaalahoito ja toipuminen

Tähystysleikkauksen Hoitoaika sairaalassa tähystysleikkauksen jälkeen on yleisimmin yksi vuorokausi. Leikkaus voidaan tietyissä tapauksissa tehdä myös päiväkirurgisena. Varhainen liikkeelle lähtö leikkauksen jälkeen edistää toipumista. Vältä ponnisteluja ja raskaita töitä sairauslomasi tai toipumisjakson aikana. Kevyt liikunta edistää toipumista. Ulkoilu sekä riittävä lepo sopivassa suhteessa edistää toipumista.

Toipilasaikana vatsalla voi esiintyä haavakipua, leikkausalueen kipua ja kaasun aiheuttamaa venytyskipua, joita hoidetaan tavanomaisilla kipulääkkeillä.

Monipuolisen ja kuitupitoisen ravinnon nauttiminen edesauttaa suolen säännöllistä toimintaa. Nauttimalla myös runsaasti nesteitä voit välttää ummetusta.

Sairausloma

Sairausloman kesto on tavallisesti noin kolme viikkoa leikkauksen jälkeen.

Jälkivuoto ja hygienia

Jälkivuotoa on toimenpiteen jälkeen niukalti noin 1–3 viikon ajan. Vuodon määrä ja kesto vaihtelevat. Normaali leikkauksen jälkeinen vuoto on määrältään hyvin niukkaa. Vuoto saattaa olla pari päivää pois ja alkaa sitten uudelleen. Käytä jälkivuotosuojana sidettä, tamponia ei tule käyttää.

Huolehdi henkilökohtaisesta hygieniastasi, erityisesti alapesuista pelkällä vedellä aamuin illoin. Suihkussa voit käydä tavalliseen tapaasi, mutta saunomista kannattaa välttää parin viikon ajan (sulavat ompeleet sulavat nopeammin lämmön vaikutuksesta). Tulehdusriskin vähentämiseksi ja haavojen parantamisen edistämiseksi vältä ammekylpyjä ja uimista noin kuukauden ajan.

Ompeleet

Vatsan haavojen ompeleet sulavat itsestään noin 1–2 viikossa. Emättimen pohjalla olevat ompeleet sulavat itsestään noin 4–6 viikossa. Jos tähystysleikkaus on jouduttu muuttamaan avoleikkaukseksi, haavalla on yleensä poistettavat ompeleet tai hakaset noin 7–10 vuorokauden ajan.

Sukupuolielämä

Tulehdusriskin vähentämiseksi ja haavojen paranemisen edistämiseksi vältä myös sukupuoliyhdyntää noin 4–6 viikon ajan.

Kohdun ja munasarjojen poiston jälkeen

Kohdunpoiston jälkeen kuukautisia ei tule, eikä raskaaksi voi tulla. Kun toimivat munasarjat joudutaan poistamaan gynekologisen syövän hoidon vuoksi, yleensä leikkauksen jälkeen puuttuvaa hormonieritystä ei voida korvata estrogeenihoidolla. Munatorvien poistolla ei ole vaikutusta hormonitoimintaan.

Kohdunpoisto ei rajoita toipumisvaiheen jälkeen sukupuolielämää eikä vähennä sen miellyttävyyttä.

Jälkitarkastus ja jatkosuunnitelma

Patologi tutkii leikkauksessa poistetut kudokset, ja lopulliset vastukset syövän laadusta ja määrästä saadaan 2–3 viikon kuluttua leikkauksesta. Vastauksien perusteella määräytyvät mahdolliset liitännäishoidot. Suositeltu jatkohoitosuunnitelma lähetetään sinulle kotiin kirjeellä. Kirjeessä on mukana myös jälkitarkastusajat tai ajat liitännäishoitoihin.

Jos olit käyttänyt hormonikorvaushoitoa ennen leikkausta, niin sen käyttäminen on hyvä lopettaa, koska syöpäsolut voivat reagoida käytettyyn hormonihoitoon. Yleensä estrogeenihoitoa ei käytetä enää syövän toteamisen jälkeen.

Ota yhteyttä osastolle, jos sinulla on seuraavia oireita:

• haavavuotoa ja/tai lämpöä yli 38 astetta

• voimakasta veristä vuotoa tai särkylääkkeisiin reagoimatonta vatsa- tai haavakipua

• toipumisesi ei edisty odotetulla tavalla

Yhteystiedot

• Naistentautien poliklinikka puhelin 03 311 66461 (arkisin virka-aikana)

• Päivystyspoliklinikka puhelin 03 311 65942 (iltaisin ja viikonloppuisin)

• Vuodeosasto 4B puhelin 03 311 66344