Tays gastroenteroligia
Potilasohje 10.13.29

Immunosuppressiivinen lääkitys ja rokotteet

Tämä ohje on tarkoitettu potilaille, joilla on todettu krooninen tulehduksellinen suolistosairaus (Colitis ulcerosa eli haavainen paksusuolen tulehdus tai Crohnin tauti) tai autoimmuunihepatiitti ja joilla on käytössä immunosuppressiivinen lääkitys. Nämä sairaudet saattavat lisäävät tulehdusalttiutta.

Tulehdukselliset suolistosairaudet ja autoimmuunihepatiitti ovat sairauksia, joihin joudutaan usein käyttämään ns. immunosuppressiivisia lääkkeitä (pitkään jatkuneet tai suuriannoksiset kortikosteroidit, azatiopriini, 6-merkaptopuriini, metotreksaatti, biologiset lääkehoidot). Nämä lääkkeet rauhoittavat tulehdusta ja ovat tarpeen sairauden aiheuttamien haittojen välttämiseksi, mutta ne saattavat samalla heikentää ihmisen puolustuskykyä erilaisia infektioita vastaan. Vaaralliset infektiot ovat onneksi harvinaisia.

Ennaltaehkäisy

Infektioita voi välttää hyvällä käsi- ja ruokahygienialla ja välttämällä kontakteja tarttuvia sairauksia sairastaviin ihmisiin (esim. flunssa-aikaan).

Kannattaa myös välttää turhia altistustilanteita, kuten suojaamattomia yhdyntöjä satunnaispartnereiden kanssa (mm. hepatiitti B ja C, HIV-, herpes-, papilloomavirus-, klamydia-, tippuri- ja kuppainfektioriski). Näitä infektioita voi estää käyttämällä kondomia.

Ulkomaanmatkoilla kannattaa noudattaa yleisiä matkailijoiden ruokailusuosituksia, ja mikäli mahdollista, välttää suurimpia infektioriskejä sisältäviä kohteita ja käyttäytymistä (esim. uiminen tropiikin makeassa luonnonvedessä, pitkiä viidakkovaelluksia yms.). Matkusteltaessa kannattaa noudattaa myös muita yleisiä suojautumiskeinoja, kuten hyönteisten pistoilta suojaava vaatetus ja jalkineet sekä alueelle suositeltu malarialääkityssuoja. Muista aina tarkistaa rokotustarpeesi ennen matkalle lähtöä!

Yleistä rokotuksista

Joitakin vakavia infektioita voidaan estää rokotuksin. Rokotusvaste voi olla heikompi, kun rokotus annetaan silloin, kun immunosuppressiiviset lääkkeet ovat jo käytössä. Silti monien rokotteiden antaminen katsotaan hyödylliseksi.

Joidenkin rokotteiden kohdalla saattaa olla myös myöhemmin aihetta tarkastaa vasta-ainetasoja ja antaa ylimääräisiä tehosteita (esim. hepatiitti A- ja B-rokotteet, jos ne tarvitset).

Rokotukset ovat vapaaehtoisia.

 Eläviä heikennettyjä rokotuksia kuten keltakuumerokotusta voidaan azatiopriini-, 6-merkaptopuriini-, metotreksaatti-lääkehoidon aikana antaa, jos lääke on yksinään käytössä. Jos näiden lisäksi on käytössä kortisoni tai muita vastustuskykyyn vaikuttavia lääkkeitä, lääkärin kanssa on keskusteltava rokotusmahdollisuudesta.

Biologisen lääkityksen aikana ei saa antaa eläviä, heikennettyjä viruksia tai bakteereita sisältäviä rokotteita. Katso kohta ”Rokotteita, joita EI SAA ANTAA biologisen lääkehoidon aikana”. Muista siis aina mainita lääkityksesi rokotteita hakiessasi!

Jos olet suomalainen ja asunut lapsuutesi ja nuoruutesi Suomessa eivätkä vanhempasi ole kieltäneet rokotuksia, olet saanut automaattisesti kansallisen suosituksen mukaiset rokotteet. Jos olet iäkkäämpi, olet oletettavasti sairastanut tavalliset lastentaudit ja saanut siten niille vasta-aineita.

Mikäli et ole kuulunut suomalaisen kansallisen rokotusohjelman piiriin (olet esimerkiksi syntynyt ja asunut lapsuutesi jossain muussa maassa) eikä rokotustietojasi ole tarkistettu, suosittelemme yhteydenottoa terveyskeskukseesi rokotuskattavuutesi selvittämiseksi.

Voimassa pidettävät rokotteet:

Kurkkumätä- ja jäykkäkouristus- (dT) +hinkuyskä(dtap)rokotus

  • Tehoste annetaan osana kansallista rokoteohjelmaa koulussa 14-15 - vuotiaana.

  • dtap-rokote annetaan 25-vuotiaille (kurkkumätä- jäykkäkouristus- ja hinkuyskä)

  • dT-rokote (kurkkumätä- jäykkäkouristus) tehoste annetaan 45- ja 65-vuoden iässä, sekä tämän jälkeen 10 vuoden välein.

  • Rokotuksen voimassaolon voi varmistaa omasta terveyskeskuksesta tai työterveyshuollosta.

Influenssarokote

  • Suosittelemme rokotuksen hakemista vuosittain influenssakauden alkaessa terveysasemalta tai työterveyshuollosta. Sitä suositellaan lähipiiriin kuuluville. Rokote on ilmainen

Suositeltavat rokotteet:

Pneumokokkirokote (rokotus vakavaa keuhkokuumetta vastaan)

  • Suosittelemme pneumokokkirokotetta PCV13 (Prevenar 13) kaikille immunosupressiivista lääkitystä saaville. Rokotus on itse kustannettava ja annetaan vain kerran.

HPV-rokote

  • Rokote on kuulunut kansalliseen rokotusohjelmaan 11-12-vuotiaille tytöille vuodesta 2013.

  • Pojille rokotetta on annettu vuodesta 2020 alkaen

  • HPV-rokote suojaa papilloomaviruksen aiheuttamilta syöviltä ja vakavilta haitoilta. Rokotteella voidaan torjua erityisesti kohdunkaulan syöpää ja sen esiasteita.

  • Rokote tulisi antaa ennen ensimmäistä sukupuolikontaktia, mutta viitteitä on myös rokotteen tehosta henkilöillä, joilla on jo HPV-infektio.

  • Rokote on itse maksettava, mikäli ei ole saanut sitä osana kansallista.

  • Rokotteen ottamista suositellaan 11–26 -vuotiaille naisille ja miehille.

Rokotteet joita voidaan tarvittaessa antaa immunosuppressiivista lääkitystä käyttäville:

Hepatiitti A- ja B-rokotteet

  • Suosittelemme hepatiitti A-rokotetta paljon matkustaville ravinnon välityksellä tarttuvan maksatulehduksen ehkäisemiseksi. Tartunnat kotimaassa ovat nykyään harvinaisia.

  • Hepatiitti B voi tarttua suojaamattomattomassa seksissä sekä veren välityksellä esim. ruiskujen ja neulojen yhteiskäytössä sekä neulanpisto vahingoissa.

  • On olemassa myös hepatiitti A + hepatiitti B -yhdistelmärokote.

  • Rokotteet on kustannettava itse.

Meningokokki-rokote (aivokalvontulehdusta vastaan)

  • Suositellaan paljon pohjoismaiden ulkopuolella matkusteleville tai pitkään ulkomailla oleskeleville.

  •  Rokotus on kustannettava itse.

Hinkuyskärokote

  • Tehosterokotetta voidaan harkita niille aikuisille, joilla on perheessä pieniä lapsia tai jotka työskentelevät lasten kanssa. Tehoste voidaan antaa yhdistelmärokotteena kurkkumätä-jäykkäkouristusrokotteen kanssa.

Seuraavia rokotteita saatat tarvita, mikäli tartuntariski on lisääntynyt työssäsi, matkustat tiettyihin maihin, matkustat paljon, kuulut johonkin erityiseen riskiryhmään jne.: puutiaisaivotulehdus, hemofilus, pistettävä polio, pistettävä lavantauti, kolera, Japanin aivotulehdus, vesikauhu.

Rokotteet joita EI SAA ANTAA biologisen lääkityksen aikana:

Vesirokkorokote

  • Valtaosa väestöstä sairastaa vesirokon lapsuus- tai nuoruusiässä.

  • Jos et ole sairastanut vesirokkoa, kerro se hoitavalle lääkärillesi ja vältä kontaktia vesirokkoa sairastaviin lapsiin ja vyöruusua sairastaviin aikuisiin.

  • Vesirokkorokotetta ei saa antaa sinulle ilman erityistä harkintaa.

  • Rokote on kuulunut kansaliseen rokotusohjelmaan syksystä 2017 alkaen kaikille 1.1.2006 jälkeen syntyneille.

Tuhkarokkorokote

  • Enemmistö ennen 1960-lukua syntyneistä on sairastanut tuhkarokon.

  • Jos et tiedä sairastaneesi tuhkarokkoa ja kuulut rokottamattomaan ikäluokkaan, vältä kontaktia tuhkarokkoa sairastaviin (vuodesta 1975 lähtien on annettu tuhkarokkorokotetta osana kansallista rokotusohjelmaa ja armeijassa on annettu MPR-rokote vuosina 1986–2000).

  • Sairastetut taudit tai kaksi MPR-rokotusta antavat suojan edellä mainittuja sairauksia vastaan.

  • Tautia on esiintynyt viime vuosina Suomessa tavallista enemmän. Jos immunosuppressiivista lääkitystä saava, tuhkarokolta suojaamaton potilas altistuu tuhkarokolle, voidaan hänelle THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ohjeen mukaan antaa immunoglobuliinia.

Vyöruusurokote

Markkinoilla on ei-elävä vyöruusurokote, Shingrix jota voidaan antaa bioloogisen hoidon aikana.

Suun kautta annettava poliorokote

Suun kautta annettava lavantautirokote

Keltakuumerokote

BCG-rokote

Suun kautta annettava kolerarokote

Muista myös seuraavat:

Auringonvalo

Auringosta tuleva ultravioletti- eli UV-säteily pystyy vaurioittamaan ihoa ja silmiä, jos annos kasvaa liian suureksi. Immunosuppressiiviset lääkkeet heikentävät korjausmekanismeja, joten muista suojata ihoasi ja silmiäsi.

Hampaat

Huolehdi hampaistosi kunnosta ja käy säännöllisesti hammastarkastuksessa hammaslääkärisi ohjeiden mukaan.

Naiset ja PAPA-seuranta

Säännöllisellä PAPA-seulonnalla voidaan ehkäistä merkittävä osa kohdunkaulasyövistä.

Säännöllistä PAPA-seurantaa suositellaan 25 vuoden iästä alkaen (22-vuotiaasta, jos yhdyntöjen alkamisikä on varhainen, partnereita on useita ja tupakoit) noin 2 vuoden välein. Myöhemmin, jos elät vakituisessa parisuhteessa eikä näytteissä ole ollut poikkeavaa, voidaan seurantavälejä harventaa 3 vuoteen.

HPV-rokotuksen saaneilla naisilla riittä 5 vuoden välein tehtävä seulonta.

Lähipiiri

On tärkeää, että immunosuppressiivista lääkitystä saavan lähipiiriin kuuluvat on kattavasti rokotettu, jotta he eivät levittäisi tartuntoja.

Immunosuppressiivista hoitoa saavan potilaan lapset voidaan rokottaa normaalin rokotusohjelman mukaisesti myös sellaisilla rokotteilla, jotka sisältävät eläviä heikennettyjä viruksia (MPR, vesirokko, rotavirus). Vauvan rotavirusrokotteen jälkeen tulee olla erittäin tarkka ulostehygieniassa 1-2 viikon ajan.

TÄRKEÄÄ: Jos äiti on saanut biologisia lääkkeitä raskauden aikana ei vauvalle saa antaa rotavirusrokotetta ja BCG rokotteen tarve on lääkärin harkittava yksilöllisesti.