Krooniset ihohaavat

Arviolta kolmella prosentilla väestöstä on jossain elämänvaiheessa krooninen ihohaava. Yleensä haava sijaitsee säären alueella ja syynä on laskimoverenkierron vajaatoiminta. Diabeetikolla jalkahaavoja aiheuttavat ihotunnon alentuminen, jalkaterän virheasennot ja usein myös valtimoverenkierron vajavuus. Painehaavat ovat yleisiä paitsi hoitolaitosten pitkäaikaispotilailla myös leikkaus- ja tehohoitopotilailla.

Harvinaisempia kroonisen haavan syitä ovat muun muassa verisuonitulehdus, pahanlaatuiset kasvaimet, harvinaiset infektiot ja sädehoito. Kroonisia ihohaavoja on erityisesti vanhemmilla henkilöillä.

Hoito aloitetaan perusterveydenhuollossa mahdollisimman pikaisesti, sillä mitä pidempään haava on ollut auki, sitä huonommin se paranee. Huolellisella tutkimuksella voidaan useimmiten selvittää taustalla oleva tekijä ja kohdistaa hoito siihen. Etenkin alaraajan laskimo- ja valtimoverenkierron arviointi on tärkeää.

Milloin erikoissairaanhoitoon?

Jos haava ei osoita paranemisen merkkejä neljän viikon kuluessa tai haavan syy on epäselvä, lähetetään potilas erikoissairaanhoitoon. Mikäli kyseessä on laskimohaava, perusterveydenhuollossa aloitetaan haavan paikallishoito ja turvotuksen esto hoitosukkien tai tukisidosten avulla.

Diabeettisen jalkahaavan kevennyshoito on myös aloitettava jo perusterveydenhuollossa. Diabeetikon jalkahaava on vakava sairaus, joka johtaa usein vaikeisiin jalkaterän infektioihin ja vuoden kuluessa 5–8 prosentilla potilaista nilkan yläpuoliseen amputaatioon.

Mikäli diabeetikon jalkahaava ei asianmukaisella kevennys- ja paikallishoidolla ala parantua kahdessa viikossa tai haavan taustalla on vaikea-asteinen ahtauttava valtimotauti, on potilas lähetettävä sairaalaan välittömästi. Päivystyksenä lähetetään diabeetikot, joilla on yleisoireinen vaikea tai keskivaikea jalkainfektio, ja potilaat, joilla on akuutti alaraajaiskemia.

Haavapotilaan tutkimukset

Haavapotilaat tarvitsevat usein verisuonikirurgian tutkimuksia laskimo- ja valtimokierron toimivuuden selvittämiseksi. Nämä tutkimukset toteutetaan potilaan asuinkunnasta riippuen joko Tays Keskussairaalassa, aluesairaalassa tai Hatanpään sairaalassa.

Joskus tarvitaan myös koepala ja laboratoriotutkimuksia mahdollisen verisuonitulehduksen tai muun harvinaisemman syyn selvittämiseksi. Allergiatestit ovat tarpeen, kun epäillään kosketusallergiaa käytetyille haavanhoitotuotteille.

Taysin haavakeskus

Olemme Taysissa keskittäneet kaikkien kroonista haavaa sairastavien potilaiden hoidon haavakeskukseen, jossa yhdistyy ihotautien, sisätautien, plastiikkakirurgian, ortopedian, verisuonikirurgian ja infektiosairauksien asiantuntemus. Haavakeskuksen poliklinikalla työskentelee usean erikoisalan lääkäreitä, haavahoitajia, jalkaterapeutteja ja diabeteshoitajia.

Haavakeskukseen on nimetty myös sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti ja ravitsemusterapeutti. Haavakeskuksen vuodeosasto toimii keuhko- ja ihosairauksien vuodeosaston yhteydessä, jossa potilaiden osastohoito toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä.

Kroonisten ihohaavojen hoito

Haavan syy ja syntytapa ohjaa potilaan hoitosuunnitelman tekemisessä sekä hoidon toteuttamisessa. Kunkin potilaan haavan paikallishoito suunnitellaan yksilöllisesti. Paikallishoidon tukena voidaan käyttää erilaisia laitteita; ultraäänilaitteella haavaa voidaan puhdistaa, alipaineimulaitteella voidaan tehostaa haavakudoksen kasvua ja alaraajoihin laitettavalla painepuristuslaitteella voidaan tehostaa jalkojen turvotuksen hoitoa. Potilaalle voidaan myös lainata kotiin painepuristuslaite jalkojen turvotuksen lievittämiseksi.

Laskimoperäistä alaraajahaavaa sairastaville potilaille suunnitellaan ja järjestetään turvotuksen estohoito. Estohoitona käytetään tukisiteitä, lääkinnällisiä hoitosukkia tai painepuristushoitoa.

Mikäli potilaan haava ei parane paikallishoidoilla, voidaan haavan paranemisen edistämiseksi tehdä polikliinisesti suikalesiirtoja tai miettiä leikkaustoimenpiteitä, kuten ihonsiirto- ja mikrokirurgisia kielekeleikkauksia.

Jalkaterän haavoissa kiinnitetään huomiota myös jalkojen virheasentoihin ja suunnitellaan kevennyshoidot esimerkiksi ortoosia, hoitokenkää tai yksilöllistä tukipohjallista käyttäen. Painehaavapotilaiden hoidossa on keskeisintä paineen poisto haava-alueelta, ja kevennyshoidot suunnitellaan yhdessä fysioterapeutin ja apuvälineteknikon kanssa.

Haavanhoidossa huomioidaan potilaan perussairaudet ja niiden vaikutus haavan paranemiseen. Esimerkiksi diabetesta sairastavat potilaat saavat ohjausta diabeteksen hoidossa. Panostamme potilaan, omaisten ja jatkossa haavaa hoitavien henkilöiden ohjaamiseen ja annamme tarvittaessa hoito-ohjeita puhelimitse potilaille sekä hoitohenkilöstölle. Pyrimme parantamaan potilaan itsehoitokykyä esimerkiksi antamalla elämäntapaneuvontaa ja tukemalla potilasta sairauden kanssa elämisessä.