Lapsen psyykkinen trauma

Jos jokin tilanne tai läheisen menetys ylittää lapsen psyykkisen sietokyvyn, hän voi traumatisoitua. Useimmat selviytyvät perheen ja läheisten tuella, mutta joskus lapsi alkaa oireilla jopa pitkän ajan kuluttua. Lapsen toimintakyky voi tällöin heikentyä ja kehitys vaarantua.

Oireita voivat olla virittäytyminen vaaran merkeille tai niistä muistuttavien asioiden välttäminen, tapahtumien tunkeutuminen mielikuviin ja uniin, univaikeudet, ahdistuneisuus, pelot, masentuneisuus, harhaisuus, levottomuus, itsensä vahingoittaminen ja jopa itsetuhoisuus, keskittymis- ja muistivaikeudet, oppimisvaikeudet, heikko itsetunto ja vaikeudet kaverisuhteissa. Seksuaalisen hyväksikäytön seurauksena käytös voi olla yliseksualisoitunutta.

Joissakin tapauksissa traumaan liittyvät tunteet tai koko muistikuva leikkautuvat lapsen mielestä, ja hänen persoonallisuutensa voi rakentua saarekkeiseksi.

Tukea ja terapiaa

Erityisen tärkeää on palauttaa lapsen turvallisuuden tunne ja auttaa myös aikuisia selviytymään vaikeista kokemuksista. Tilanteen mukaan joko lyhytterapeuttinen hoito tai pitkäaikainen psykoterapia on tarpeen.

Lyhytterapeuttisina menetelminä voimme tarjota narratiivista altistusterapiaa (NET), traumakeskeistä kognitiivista käyttäytymisterapiaa (Tf-CBT) tai EMDR-terapiaa.

Lisäksi lasta ja perhettä voidaan auttaa muilla menetelmillä, jotka tukevat lapsen itsetuntoa ja itseilmaisua sekä vuorovaikutusta perheessä. Tällaisia menetelmiä ovat muun muassa voimaannuttava valokuvaus, tukikäynnit, turvakasvatus, mindfulness, Theraplay ja perheterapia. Myös muu psykososiaalinen tuki kotiin ja kouluun kuuluu työskentelyymme.

Lähete ja kutsu Taysiin

Lapsen tilanteesta ja oireesta huolestuvat yleensä vanhemmat tai muut lapsen läheiset aikuiset kotona, sijaisperheessä, päiväkodissa tai koulussa.

Lasta on saattanut tutkia jo neuvola- tai koulupsykologi, toiminta- tai puheterapeutti. Joskus lapsi ja perhe ovat hakeutuneet perheneuvolan tutkimuksiin. Lähetteen lastenpsykiatrisiin tutkimuksiin Taysiin laatii terveyskeskus-, neuvola- tai koululääkäri tai perheneuvolan lastenpsykiatri.

Käsittelemme lähetteen hoitotakuun puitteissa. Valitsemme lapselle hoitavan lastenpsykiatrian erikoislääkärin tai siihen erikoistuvan lääkärin ja erityistyöntekijät, jotka ovat usein psykoterapeutteja ja koulutukseltaan psykologeja, sosiaalityöntekijöitä tai sairaanhoitajia. Toinen erityistyöntekijöistä toimii yhteyshenkilönä.

Lähetämme perheelle kutsukirjeen ensikäynnille ja tarvittaessa kutsumme käynnille myös verkostoa. Toisinaan ennen ensikäyntiä pyydämme vanhempia vastaamaan nettikyselyyn, jolla kartoitamme lapsen oireiden laatua ja vakavuutta.

Jos lapsi on vaaraksi itselleen tai toisille tai kärsii lapsen turvallisuutta ja kehitystä vaarantavista, välitöntä arviointia vaativista mielenterveyden ongelmista, hänen tilannettaan arvioi lastenpsykiatrian päivystävä lääkäri. Päivystävä lastenpsykiatri voi ohjata lapsen akuuttijaksolle osastollemme.

Ensikäynti ja tutkimusjakso

Ensikäynnillä kartoitamme lapsen ja perheen tilannetta ja sovimme tutkimusjaksosta.

Tutkimusjaksoon kuuluu yleensä kolme arviokäyntiä lastenpsykiatrin vastaanotolla, joskus myös psykologin tutkimukset. Lisäksi erityistyöntekijät tapaavat perhettä yleensä 3–4 kertaa. Usein he tapaavat vanhempia myös yksin ja tekevät kotikäynnin. Toisinaan työntekijä voi käydä koulussakin.

Hoitoneuvottelussa annamme palautetta tutkimuksista ja laadimme yhdessä lapsen ja perheen kanssa hoitosuunnitelman.

Tutkimukseen ja hoitoon liittyy yleensä tiivis yhteistyö päiväkodin, koulun ja usein myös sosiaalitoimen tai lastensuojelun kanssa. He puolestaan arvioivat lapsen tarvitsemia tukitoimia sekä vanhempien jaksamista ja taitoja tukevia palveluita.

Lapsi osastohoidossa

Toisinaan lapsi tarvitsee osastotutkimusta ja -hoitoa. Osastojaksoon voidaan päätyä tutkimusjakson perusteella tai myöhemmin avohoidon aikana. Osastojaksot ovat keskimäärin kahdeksan viikon mittaisia ja lapsi on osastolla maanantaista perjantaihin.

Osastolla lapsi käy sairaalakoulua. Osastolla lapsen kuntoutumista tukevat omahoitajat ja osastoyhteisö, mikä takaa turvan, ymmärtää, vastaanottaa ja säätelee lapsen tunteita, pyrkii ymmärtämään lapsen käytöstä ja helpottamaan lapsen pahaa oloa. Tuemme lasta myös sosiaalisissa suhteissa ja taidoissa.

Myös osastojakson aikana teemme tiivistä yhteistyötä lapsen läheisten aikuisten ja verkoston kanssa.

Polikliininen hoito

Polikliininen hoito sisältää yleensä lapsen yksilökäyntejä ja perhekäyntejä. Toisinaan lapselle voidaan tarjota myös ryhmämuotoista hoitoa. Perhe voi saada perheterapiajakson ja usein pyrimme järjestämään lapselle pidempiaikaisen psykoterapian. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on myös olennainen osa hoitoa.

Hoidon päättyminen

Päätämme hoidon lasten traumayksikössä yleensä yhdessä sovitulla loppuhoitoneuvottelulla. Tarvittaessa teemme jatkohoitoa varten lähetteen perheneuvolaan, kouluterveydenhoitoon tai yli 13-vuotiaiden kohdalla nuorisopsykiatrialle. Laadimme hoidosta loppulausunnon.

Hoitotiimi

Lastenpsykiatri tai erikoistuva lääkäri vastaa hoidosta ja tutkii lapsen. Myös psykologi tutkii lapsen tarvittaessa sekä osallistuu perhetutkimuksiin ja perheterapiaan.

Sosiaalityöntekijä voi tehdä sosiaalisten tilanteiden kartoituksia ja osallistuu perhetutkimuksiin ja -terapiaan. Asiantuntijahoitajat toimivat perheterapeutteina. Sairaanhoitajat toimivat osastolla hoitajina ja omahoitajina sekä tapaavat lapsia ja perheitä.