Vastasyntyneen infektio

Vastasyntyneen bakteeri-infektion riskiä lisäävät muun muassa äidin sairastama infektio, ennenaikainen lapsivedenmeno ja vihreä lapsivesi. Vastasyntyneellä epäillään infektiota, jos hän on käsittelyarka, valitteleva, itkuinen, vaisu, kuumeinen tai alilämpöinen, syö huonosti, tarvitsee ylimääräistä happea tai hengittää poikkeavasti.

Infektioepäily voi herätä myös veren tulehdusarvojen kohoamisesta, mutta yleensä antibioottihoito aloitetaan oireiden perusteella. Vain harvoilla infektioepäilyn takia hoidettavista lapsista on todellinen bakteeri-infektio. Taysin vastasyntyneiden tarkkailuosastolla saa antibioottihoitoa infektioepäilyn takia 250–300 lasta vuodessa.

Suonensisäinen antibioottihoito

Vastasyntyneen infektiota hoidetaan suonensisäisellä antibiootilla. Ennen antibiootin aloittamista otetaan bakteeriviljelynäytteitä infektion aiheuttajan selvittämiseksi, verensokeri sekä tulehdusarvoista verenkuva ja CRP.

Jos lapsella on hengitysoireita, otetaan rintakehän röntgenkuva. Lääkkeen antamista varten lapselle laitetaan laskimokanyyli.

Antibioottihoito jatkuu yleensä vähintään 2–5 vuorokautta. Hoidon aikana seurataan lapsen vointia, veren tulehdusarvoja, verenpainetta ja veren happikyllästeisyyttä saturaatiomittarin avulla. Vauvan riittävästä ravinnonsaannista huolehditaan tarvittaessa nenämahaletkun avulla. Tärkeää on myös riittävä kivunhoito ja lepo.

Jos lapsen yleisvointi on hyvä ja tulehdusarvot laskusuunnassa, voidaan viimeisten päivien suonensisäinen lääkitys joissain tapauksissa toteuttaa lasten kotisairaalassa tai potilashotellissa, mikäli vanhemmat niin haluavat.

Jatkoseurannan tarve riippuu infektion vaikeusasteesta. Valtaosalla potilaista ei ole tarvetta jatkoseurantaan.

Vastuuhenkilöt

Osastonylilääkäri Outi Tammela
Osastonhoitaja Maria Sukanen