Lapsettomuus, infertiliteetti

Hedelmättömyys

Hedelmättömyydellä eli infertiliteetillä tarkoitetaan tilannetta, jossa raskaus ei ole alkanut vuoden kuluessa, vaikka yhdyntöjä on ollut säännöllisesti. Arviolta 15 prosenttia kaikista pareista on jossakin elämänsä vaiheessa kärsinyt tahattomasta lapsettomuudesta. Taysissa käytössämme ovat kaikki nykyaikaiset hoitomenetelmät kuten munasolun kypsytys, koeputkihedelmöitys ja pakastealkioiden siirrot. Lahjasukusoluhoidot alkoivat uudelleen vuoden 2019 syksyllä ja olemme perustaneet omat munasolu-, siittiö- ja alkiopankit. Nais-miesparien lisäksi tarjoamme hoitoa naispareille ja yksin lasta toivoville naisille.

Lähetteen lapsettomuustutkimuksiin ja -hoitoihin Taysiin voi saada terveyskeskus-, työterveys- tai yksityislääkäriltä. Myös alue- ja keskussairaaloiden lääkärit lähettävät meille asiakkaita lapsettomuushoitoihin.

Diagnoosivaiheessa tutkitaan naisen kuukautiskierrossa tapahtuva munasolun irtoaminen ja munajohtimien aukiolo sekä miehen siemennesteen laatu. Jo lähettävä lääkäri teettää siemennestetutkimukset. Munajohtimien aukiolo tutkitaan polikliinisesti ultraäänikoneen avulla ja kuukautiskiertoa tutkitaan ultraäänitutkimuksella ja verikokeilla.

Munasolun irrotushoito

Mikäli lapsettomuus johtuu munasolun irtoamishäiriöstä, hoitona on yleensä tablettimuotoinen hormonilääkitys 3–6 päivän ajan kuukautiskierron alkupuolella. Pistosvalmisteita tarvitaan esimerkiksi silloin, jos irtoamishäiriö johtuu aivolisäkkeen toiminnan häiriöstä. Naisilla, joilla on monirakkulaiset munasarjat, käytetään joskus insuliiniherkistäjää hoidon tukena.

Munasolun irrotushoidossa munarakkuloiden kypsymistä seurataan ultraäänitutkimuksella ja tavoitteena on korkeintaan kahden munarakkulan kasvaminen täysikokoisiksi.

Jos miehen siemenneste on normaalia eikä raskaus ole alkanut munasolun irrotushoitoon liitetyillä yhdynnöillä, siemenneste on hieman normaalia heikompaa tai kyseessä on selittämätön lapsettomuus, voidaan hormonihoitoon yhdistää inseminaatio. Tällöin siemennesteestä erotetut parhaat siittiöt viedään ohuella katetrilla kohtuonteloon munasolun irtoamispäivänä.

Koeputki- ja mikrohedelmöityshoidot Taysissa

Mikäli edellä mainitut hoitomuodot eivät tuota tulosta tai kyseessä on munajohdinperäinen hedelmättömyys, hoitona on koeputkihedelmöityshoito. Munasarjoihin kypsytetään useampi munarakkula gonadotropiinipistoksilla, jotka jatkuvat keskimäärin 8–12 päivän ajan. Munasarjojen vastetta seurataan ja kun rakkulat ovat täysikokoisia, ne tyhjennetään ultraääniseurannassa emättimen kautta.

Hedelmöittyminen tapahtuu elatusnesteessä viljelymaljalla, kun munasolujen ympärille asetetaan pestyjä, hyvin liikkuvia siittiöitä. Mikäli siittiöitä on vähän, asetetaan jokaiseen munasoluun mikroskoopilla yksi siittiö. Tätä kutsutaan mikrohedelmöityshoidoksi eli ICSI:ksi.

Alkio siirretään kohtuun ohuella katetrilla 2–5 päivän kuluttua munasolujen keräämisestä. Alkioita siirretään kerralla pääsääntöisesti yksi, korkeintaan kaksi. Jos hyvänlaatuisia alkiota on enemmän, ne voidaan pakastaa ja siirtää myöhemmin joko omalla tai hormonilääkityllä kuukautiskierrolla.

Koeputkihedelmöityshoidon aikana tarvitaan 1–2 poliklinikkakäyntiä ultraääniseurannan vuoksi. Munasolujen keräyspäivänä naista seurataan toimenpiteen jälkeen noin kahden tunnin ajan, jolloin hän saa tarvittavat kipu- ja pahoinvointilääkkeet. Alkionsiirto on pääsääntöisesti lyhyt ja kivuton toimenpide.

Jos miehen siemennesteessä ei ole liikkuvia siittiöitä, niitä voidaan etsiä kiveskudoksesta neulanäytteellä. Mikäli siittiöitä löytyy, voidaan niitä käyttää mikrohedelmöityshoidossa.

Koeputkihedelmöityshoitoihin lapsettomia pariskuntia lähetetään myös muilta hyvinvointialueilta. Tällöin alustavat tutkimukset on tehnyt lähettävä erikoislääkäri ja hormonihoidot toteutetaan omassa sairaalassa. Varsinaiset toimenpiteet tapahtuvat Taysissa eli punktiot sekä alkionsiirrot.

Lapsettomuushoitojen onnistuminen

Teemme vuosittain noin 700 munasolukeräystä ja noin 800 pakastealkioiden siirtoa. Koeputkihedelmöityshoidon alkionsiirroista noin kolmasosa päätyy synnytykseen.

Koska yli 60 prosentille potilaista tulee pakastettuja alkioita, todennäköisyys synnytykseen yhtä hoitokertaa kohti kasvaa merkittävästi. Suurin osa alkionsiirroista on yhden alkion siirtoja, joten kaksosraskauksia synnytyksistä on vain kaksi prosenttia.

Hoitojen avulla alkavan raskauden seuranta tapahtuu pääsääntöisesti omassa neuvolassa.

Vastuuhenkilöt

Osastonylilääkäri Katja Ahinko