Aivovammat

Aivovamma syntyy, kun päähän kohdistuu kohtalaisen suuri suora isku tai voimakas hidastuvuus-kiihtyvyysenergia, esimerkiksi äkkipysähdys. Lievästä aivovammasta käytetään arkikielessä usein nimitystä aivotärähdys. Tutkimme ja hoidamme Taysissa voimakasoireisia tai vakavia aivovammoja saaneita potilaita.

Suomessa tapahtuu joka vuosi noin 1000 kuolemaan johtavaa, 1000 vaikeaa, 4000 keskivaikeaa ja 10 000 – 15 000 lievää aivovammaa. Merkittävä osa vakavammista aivovammoista syntyy liikennetapaturmissa ja kaatumisen seurauksena.

Suurin osa vammoista on kuitenkin lieviä, ja ihmiset toipuvat niistä oireettomiksi muutamassa viikossa tai kuukaudessa. Keskivaikeissa ja vaikeissa vammoissa jää yleensä jonkinlaisia pysyviä oireita, ja myös lieviksi luokitelluissa vammoissa jää pitkäaikaisia oireita pienelle osalle potilaista. Lievien aivovammojen pitkittyvien oireiden taustalla voi olla muita sairauksia, aiempia pään vammoja tai päihde- ja sosiaalisia ongelmia.

Diagnosointi ja vaikeusasteen luokittelu

Akuuttivaiheen diagnoosi perustuu seuraaviin oireisiin ja löydöksiin:

  • tajuttomuus ja sen kesto
  • vamman jälkeinen muistiaukko, muistinmenetys eli amnesia
  • vamman aiheuttama henkisen tilan muutos, esimerkiksi sekavuus, ”pökertyminen”
  • neurologinen oire tai löydös, esimerkiksi päänsärky, pahoinvointi, kaksoiskuvat, kouristelu
  • Tietokone- tai magneettikuvauksella todettu kallon sisäinen vaurio, esimerkiksi aivojen ruhjevamma, verenvuoto tai DAI-muutokset (diffuusi aksonivaurio)

Näiden tietojen perusteella tehdään aivovamman akuuttivaiheen vaikeusasteen luokittelu, joka on perusta myöhemmälle jälkitilan arvioinnille.

  1. Erittäin lievä aivovamma eli "aivotärähdys" – ei tajuttomuutta eikä pitkää muistinmenetystä
  2. Lievä aivovamma – ei kuvantamislöydöksiä, alle vuorokauden muistinmenetys
  3. Keskivaikea aivovamma – ruhje- tai DAI-vauriot tietokone- tai magneettikuvauksessa
  4. Vaikea tai erittäin vaikea aivovamma

Akuuttivaiheen hoito

Aivovammojen akuuttivaiheen tutkimukset ja hoito toteutetaan päivystyspoliklinikalla, ja vamman vaikeusasteen mukaan potilas otetaan tarvittaessa seurantaan ja jatkohoitoon sairaalaan tarkkailuosastolle, teho-osastolle, neurokirurgian osastolle tai kirurgian osastolle.

Hyvin lievissä vammoissa rutiiniseurantaa ei ensiavun tutkimusten jälkeen tarvita, vaan riittää, että potilas saa suulliset ja kirjalliset ohjeet. Lievässäkin vammassa oireet, kuten väsymys ja päänsärky, voivat kestää viikkoja.

Jatkohoito

Silloin kun lievä aivovamma on voimakasoireinen ja kaikissa vakavammissa vammoissa potilas tulisi ohjata seurantakäynnille aivovammapoliklinikalle tai neurologian poliklinikalle. Tamperelaisten potilaiden osalta on laadittu hoidonporrastusohje Taysin ja Hatanpään sairaalan neurologian poliklinikan kesken.

Aivovammapotilaiden tutkimus, hoito ja kuntoutus tulee toteuttaa moniammatillisesti suomalaisen aivovammojen Käypä hoito -suosituksen mukaisesti. Yliopistosairaaloiden aivovammapoliklinikoilla tehdään aivovammojen diagnostiikkaa sekä jälkitilan ja työkyvyn arviointia. Ydintyöryhmään kuuluvat neurologi, kuntoutusohjaaja, neuropsykologi ja sosiaalityöntekijä.

Taysin aivovammapoliklinikalla tehtävä laaja aivovammatutkimus sisältää potilaan ja omaisen täyttämän esitietolomakkeen, jossa kysytään esimerkiksi koulutus- ja työhistoriasta ja tämän hetkisistä oireista, neurologin haastattelun ja tutkimuksen, sosiaalisen tilanteen kartoituksen, neuropsykologin tutkimuksen ja pään 3T MR-tutkimuksen sekä tarvittaessa fysio- tai toimintaterapeutin arvion. Myös muut sairaanhoitopiirit ja esimerkiksi vakuutusyhtiöt voivat lähettää potilaita kahden päivän laajuiseen aivovammatutkimukseen Taysiin.

Kuntoutus ja seuranta

Moniammatillisen arvion perusteella laaditaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma, joka voi sisältää oireenmukaista lääkehoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta (neuropsykologinen ohjaus ja kuntoutus, fysioterapia) tai ammatillista kuntoutusta (työkokeilu, henkilökohtaiset opintosuunnitelmat, uudelleenkoulutus). Kuntoutujan toipumista ja kuntoutussuunnitelman toteutumista seurataan tarvittaessa yhteistyössä esimerkiksi koulun tai työterveyshuollon kanssa.

Aivovammapotilaiden jatkoseurannassa tarvitaan kuntoutusohjausta monimutkaisen palvelujärjestelmän vuoksi. Suuri osa työikäisten aivovammoista syntyy liikenne- ja työtapaturmissa, jolloin kuntoutuksen kustannusvastuu on vakuutus- tai työeläkeyhtiöillä. Vaikeavammaisten kuntoutuksesta ja nuorten ammatillisesta kuntoutuksesta vastaa myös Kela.

Tietoa ja tukea

Toipumista edistää tukea antava potilasinformaatio. Aivovammapotilaille ja heidän läheisilleen järjestetään aivovammapoliklinikan toimesta ensitietopäivät neljä kertaa vuodessa.

Aivovammaliiton toimintaan kuuluvat neuvonta, ohjaus ja vertaistuki aivovammoihin liittyvissä asioissa, sopeutumisvalmennuskurssit vammautuneille ja perheenjäsenille, tukihenkilöiden välittäminen ja koulutus, tuetut lomat ja perhelomituspalvelu, tiedotus ja koulutus ja yhteistyö muiden vammaisjärjestöjen ja viranomaisten kanssa. Pirkanmaalla toimii lisäksi aivovamman saaneiden toimintaryhmä.

Tieteellinen tutkimustoiminta

Taysin neuroalojen ja kuntoutuksen vastuualueella tehdään tieteellistä tutkimusta mm. lievistä aivovammoista, aivovammojen neuropsykologisesta oirekuvasta, urheilijoiden päänvammoista ja uusista hoito- ja kuntoutusmenetelmistä.

Vastuuhenkilö

Erikoislääkäri, LT Tomi Sarkanen