Aivoverenkiertohäiriöt

Aivoverenkiertohäiriö on yhteisnimitys erilaisille aivoverisuonitapahtumille ja aivoverenkierron häiriöille sekä niistä aiheutuville neurologisille oireille. Aivoverenkiertohäiriöt ovat hyvin yleisiä: noin 15 000 suomalaista sairastuu niihin vuosittain, ja ne ovat kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Runsas kaksi kolmannesta aivoverenkiertohäiriöön sairastuneista toipuu omatoimisiksi.

Aivoverenkiertohäiriöihin kuuluvat

aivoinfarkti eli aivovaltimon tukoksen seurauksena syntyvä aivokudoksen vaurio
aivoverenvuoto eli aivojen sisäinen vuoto
lukinkalvonalainen verenvuoto, jolloin veri vuotaa ensisijassa aivoja ympäröivään aivo-selkäydinnestetilaan
TIA-oire eli lyhytkestoinen aivovaltimon tukoksen aiheuttaman oireisto, joka voi ennakoida pysyvää aivoinfarktia

Akuutin aivoverenkiertohäiriön hoito Taysissa

Potilas tulee yleensä oireiden vuoksi päivystykseen, missä diagnosoimme aivoverenkiertohäiriön kliinisen tutkimuksen ja kuvantamistutkimusten perusteella. Tärkeimmät ovat aivojen sekä kaula- ja aivovaltimoiden tietokonekerroskuvaukset.

Aivoverenkiertohäiriön johtuessa aivovaltimon tukoksesta aloitamme sen liuotushoidon, mikäli oireista on kulunut enintään 4,5 tuntia eikä hoidolle ole vasta-aiheita. Suurimpien aivovaltimoiden tukos voidaan tarvittaessa poistaa myös suonensisäisellä menetelmällä toimenpideradiologin toimesta. Tämän hoidon mahdollisuus ja hyödyllisyys arvioidaan potilaskohtaisesti yhdessä päivystävien lääkäreiden kesken.

Alkutilanteen jälkeen hoidossa painottuu potilaan voinnin seuraaminen, perustarpeista huolehtiminen, riskitekijöiden kartoitus sekä niihin vaikuttaminen. Kuntoutus alkaa, kun potilaan vointi sen mahdollistaa.

Kaulavaltimoahtauman leikkaus

Jos kuvantamistutkimuksissa on todettu kallon ulkopuolinen kaulavaltimoahtauma, verisuonikirurgit arvioivat, voidaanko se hoitaa kirurgisesti. Jos muuta syytä aivoverenkiertohäiriöön ei ole todettavissa, leikataan kaulavaltimoahtauma noin kahden viikon sisällä akuutin oireen alkamisesta.