Neurologiset unihäiriöt

Neurologisilla unihäiriöillä ja vireystilaan vaikuttavilla sairauksilla tarkoitetaan tiloja, joissa potilaalla on hyvin nukutusta yöstä huolimatta päiväaikaista väsymystä, tai lapsuudesta alkaen esiintynyt yöllinen touhuilu tai unissakävely on lisääntynyt häiritseväksi.

Päiväväsymyksen lisäksi potilaalla saattaa esiintyä myös tunnereaktion yhteydessä osittaista lihasjänteyden häviämistä, nukahtamiseen tai heräämiseen liittyviä harha-aistimuksia tai unihalvausta.

Lähete ja tutkimukset Taysissa

Erikoissairaanhoitoon ohjautuvilla unihäiriöisillä potilailla on oireita ollut pitkään. Sairaudet eivät ole luonteeltaan nopeasti eteneviä. Kaikki tapaukset ovat kiireettömiä.

Taysissa neurologisia unihäiriöitä tutkitaan ja hoidetaan neurologian poliklinikan unipoliklinikalla. Kaikkien neurologisten unihäiriöpotilaiden tutkimukset ja hoito aloitetaan Taysissa. Tilanteen vakiinnuttua tamperelaisten potilaiden hoito siirtyy Hatanpäälle.

Unihäiriöiden diagnostiikka perustuu suurelta osin potilaan kertomiin esitietoihin uniongelmien laadusta, mutta tarvittaessa suoritetaan tarkentavia tutkimuksia. Unilaboratoriossa suoritettava laaja unipolygrafia mittaa laajalti unenaikaisia elintoimintoja.

Joskus tätä tutkimusta seuraa vielä seuraavan päivän nukahtamisviivetutkimus, jossa voidaan mitata potilaan yleistä nukahtamisen herkkyyttä.

Erityistapauksissa voidaan lisäksi ottaa selkäydinnestenäyte, josta analysoidaan oreksiinipitoisuus. Oreksiini on aivojen tuottama hormoni, jonka pitoisuus laskee erityisesti narkolepsiassa.

Hoito ja seuranta

Tutkimusten jälkeen aloitetaan tarvittaessa yksilöllinen lääkehoito oireiden mukaan. Jatkoseuranta tapahtuu vuosittaisilla kontrollikäynneillä neurologin vastaanotolla.

Unisairauksien hyvään hoitoon kuuluu kokonaisvaltainen elintapojen parantaminen. Monessa tilanteessa laihdutuksella saadaan merkittäviä hyötyjä, ja siksi tarvittaessa ravitsemusterapeutti auttaa terveellisen ruokavalion suunnittelussa.

Narkolepsia

Narkolepsia on erittäin harvinainen sairaus, johon sairastutaan yleisimmin murrosiän lopulla tai nuoressa aikuisiässä. Päiväväsymyksen lisäksi potilaalla saattaa esiintyä myös tunnereaktion yhteydessä osittaista lihasjänteyden häviämistä, nukahtamiseen tai heräämiseen liittyviä harha-aistimuksia tai unihalvausta. Uusia sairastuneita ilmaantuu sairaanhoitopiirissämme vuosittain vain muutamia.

Sairaus ei ole luonteeltaan etenevä, vaan yleensä lääkityksellä ja elintapahoidolla saavutetaan varsin hyvä toimintakyky, ja potilaat pystyvät itsenäiseen elämään ja jatkamaan entisessä ammatissaan. Ryhmän 2 ajoneuvoja, esimerkiksi kuorma-autoa, narkolepsiaa sairastava ei saa ajaa.

Suomen Narkolepsiayhdistys ry on potilasyhdistys, joka toimii unihäiriöitä sairastavien järjestönä. Lisäksi järjestetään säännöllisesti sopeutumisvalmennuskursseja narkolepsiaan sairastuneille.