Julkaistu 16.8.2018

Digitaaliset palvelut kaikkien saataville

Digitalisoinnin huumassa on hyvä pysähtyä ajattelemaan asiakasta: ymmärtääkö hän, saako hän sivuiltamme tarvitsemansa tiedon ja palvelun? Iästä tai rajoitteista riippumatta jokainen haluaa sähköisen asioinnin sujuvan vaivattomasti.

Maailman väestöstä lähes viidesosa on vammaisia tai jollain tavalla toimintarajoitteisia. Suomessa on lähes 400 000 työikäistä, joilla on vaikeuksia ymmärtää arjessa vastaan tulevia tekstejä. On lukuisia vanhuksia, jotka eivät kykene käyttämään verkkopalveluja. Tämä tarkoittaa, että palvelujen tuottajilla on paljon erityisryhmiä palveltavanaan. Uusi saavutettavuusdirektiivi velvoittaa julkista sektoria tekemään sähköisistä palveluista sellaisia, että ne toimivat kaikille.

– Olemme tunnistaneet eri käyttäjäryhmiä jo OmaTays-palvelujen kehittämisen alkuvaiheessa. Käyttäjäkokemuksia ja asiantuntijoita kuuntelemalla pyrimme saamaan palvelusta mahdollisimman saavutettavan, kertoo suunnittelija Tanja Lönnberg Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

Pienetkin muutokset voivat parantaa saavutettavuutta

– Pienilläkin muutoksilla yhä laajemmat käyttäjäryhmät voisivat ottaa digitaalisia palveluita käyttöön, tietää saavutettavuusasiantuntija Kimmo Sääskilahti, Annanpura Oy.

Asia koskee yhtä lailla sisällöntuottajia kuin palvelujen teknisiä kehittäjiä.

– Yksi osa saavutettavuutta on tekninen toteutus: palvelua tulisi voida käyttää erilaisilla apuvälineillä, jotka auttavat käyttäjää vaikkapa motorisissa tai näkemiseen liittyvissä ongelmissa. Palvelun tulee olla helppokäyttöinen, ja kokemattomatkin verkonkäyttäjät tulee ottaa huomioon. Lisäksi itse sisällön tulee olla selkeää ja ymmärrettävää, kuvailee itsekin näkövammainen Sääskilahti.

Visuaalisuus on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt verkossa.

– Joillekin kuva on informatiivisempi kuin teksti. Joidenkin on vaikea tulkita kuvaa, joten auttaa, kun rinnalle tuodaan kuvaa selittävä teksti. Tunnelmaa luovia ja dekoratiivisia kuvia voidaan toki käyttää, mutta näkövammaisille kokonaisuus on selkeämpi ilman niitä, tietää Sääskilahti.

– Myös muodot ja värit ovat merkityksellisiä, ja niiden käytöstä on saatavilla ohjeita, neuvoo Sääskilahti.

Yhtenä ongelmana liian pitkät lomakkeet

Vuorovaikutteiset palvelut ovat haastavampia kuin pelkkää informaatiota tarjoavat sivustot.

Liian pitkät lomakkeet ovat yksi julkisen palvelun ongelmista. Ohjeet ovat puutteellisia ja käyttäjän oletetaan tietävän, miten palvelua käytetään.

– Kannattaa selvittää, mitkä asiakkaan taustatiedoista voidaan tuoda lomakkeelle automaattisesti. Kannattaa myös karsia tai piilottaa turhat kentät, muistuttaa Sääskilahti.

Palvelut myös näkövammaisten saataville

Kuurosokeat ry:n järjestöohjaaja Milla Lindh pitää tärkeänä, että erityisryhmät otetaan huomioon jo digitaalisten palvelujen suunnitteluvaiheessa. Hän olikin tyytyväinen, että Tays otti heihin yhteyttä, ja toivoisi myös muiden julkisen sektorin toimijoiden käyttävän asiantuntija-apua saavutettavuuden kehittämiseen.

– Suurin osa näkövammaisista haluaa suoriutua palveluista itse, ei avustajan välityksellä, muistuttaa itsekin näkö- ja kuulovammainen Lindh.

Apuohjelmia on tarjolla runsaasti, ja jatkuvasti uuden työkalun opettelu on työlästä. Myös ohjelmien toimivuus eri laitteilla vaihtelee, se mikä toimii iPhonessa ei välttämättä toimi pöytäkoneella. Apuohjelmat pyrkivät pysymään mukana verkkopalvelujen kehityksessä, mutta tuntuvat olevan aina askeleen jäljessä.

– Facebookia käytän lähinnä iPhonella, siinä saan paremmin torjutuksi turhat mainokset, kertoo Lindh.

Apuohjelmat muuttavat näytöllä olevan tekstin tai muun tiedon pistekirjoitukseksi, puheeksi tai suurennokseksi. Milla käyttää ohjelmaa, jonka avulla näyttö on käänteinen, ja hänellä on valkoinen suurennettu teksti mustalla pohjalla. Verkkopalvelujen väreillä ja grafiikalla ei ole Lindhille merkitystä, ja hän toivookin palveluihin mahdollisimman vähän turhia kuvia.

Vaikka kuvassa olisikin oleellista informaatiota, läheskään kaikki apuohjelmat eivät pysty sitä lukemaan. Myös pdf-tiedostot ovat ongelmallisia. Jos pdf-tiedostoa ei toteuteta oikealla tavalla, ruudunlukuohjelma tulkitsee sen kuvaksi. Tällöin informaatio jää välittymättä tai välittyy vain osin.

– Ja eihän näkövammainen tiedä, jääkö jotain näkemättä, Lindh hymähtää.

– Enpä todellakaan kadehdi graafikon hommaa, jonka tulisi ottaa eri käyttäjäryhmät huomioon, naurahtaa Lindh.

OmaTaysiin lisätään ohjeita ja värikontrastia parannetaan

OmaTaysin tekninen projektipäällikkö Artturi Närhinen, Visma Consulting Oy, pääsi käytännössä näkemään, miten Sääskilahti liikkuu apuohjelman avulla OmaTays-palvelussa. Havaintojen avulla palvelua kehitetään paremmaksi.

– Oli hyvin avaavaa nähdä, miten vaikkapa kellonaika ja päivämäärä voivat olla epäinformatiivinen numerosarja, jos ei käyttäjälle kerrota, että kyseessä on kellonaika ja päivämäärä, havainnoi Närhinen.

Tiivistäminen ja turhan karsiminen yleensä selkeyttää viestiä. Sisällön ei kuitenkaan tulisi olla liian tiivistä.

– Palautteen perusteella ohjeiden määrää lisätään, värien kontrastisuhteita korjataan ja painikkeiden ja linkkien logiikkaa parannetaan, luettelee Närhinen esimerkkejä OmaTaysin kehittämiskohteista.

– Osa tulevista muutoksista on sellaisia, jotka eivät näkevälle käyttäjälle näy, mutta auttavat niitä, jotka lukevat sivua apuvälineillä. Osa muutoksista puolestaan helpottaa kaikkia käyttäjiä, summaa Närhinen.

Lue lisää OmaTays-palvelusta

Kirjaudu OmaTays-palveluun

Teksti: Paula Pasanen