Verisuonitulehdus

Vaskuliitit eli verisuonitulehdukset voivat aiheuttaa verisuonten tukkeutumista, ahtaumia tai laajentumia. Seurauksena voi olla kudosten hapenpuutetta ja verenvuotoja. Oireet vaihtelevatkin sen mukaan, minkä elimen verisuonet tulehduksessa vaurioituvat. Yleisoireita ovat kuumeilu, väsymys ja laihtuminen.

Muita verisuonitulehduksen oireita ovat muun muassa lihas- ja nivelkivut, punapilkkuinen ihottuma, nenäverenvuoto, veriyskä ja verenpaineen nousu. Verikokeissa vaskuliitti näkyy tulehdusarvojen nousuna.

Kuumeilevat tai muuten yleisoireiset potilaat tulevat sairaalatutkimuksiin joko päivystys- tai kiireellisellä lähetteellä. Jos potilaalla epäillään vaskuliittia, mutta hänellä ei ole yleisoireita eikä merkkejä kohde-elinvaurioista, voidaan tarvittavat tutkimukset toteuttaa kiireettömästi.

Vaskuliitin hoito Taysissa

Vaikeasti yleisoireiset potilaat tutkimme päivystyksenä, jotta saamme tarkennettua diagnoosin ja aloitettua varhaisen hoidon.

Ensilinjan tutkimuksiimme kuuluvat elinjärjestelmien toimintaa ja mahdollisia vauriota mittaavat veri- ja virtsakokeet sekä kuvantamistutkimukset. Mahdollisuuksien mukaan pyrimme saamaan koepalan diagnoosin varmistamiseksi.

Vakavassa tautimuodossa ensihoitona on suuri kortisoniannos ja sen rinnalla tilanteeseen sopiva muu lääkitys. Suotuisan hoitovasteen jälkeen kortisoniannosta vähennetään asteittain ja muuta lääkitystä muunnetaan tilanteen edellyttämällä tavalla.

Vaskuliittiepäilyt, joihin ei liity yleistaudin oireita, voidaan lähettää kiireettömään erikoislääkärin arvioon. Keskeisten oireiden perusteella lähete osoitetaan sisätauti-, reuma-, munuais-, ihotauti- tai keuhkolääkärille tai neurologille.

Useimmat vaskuliitit edellyttävät pitkäaikaisseurantaa Taysissa ainakin tautien aktiivivaiheissa. Lieviä tautimuotoja potevat voimme hoitolinjan vakiintuessa siirtää myös terveyskeskus- tai työterveyslääkärin seurantaan.

Suurten suonten vaskuliitit

Suurten suonten vaskuliitteja ovat vanhemmalla iällä ilmenevä jättisoluarteriitti tai nuorella iällä ilmenevä, Suomessa hyvin harvinainen Takayasun tauti. Tyypillisiä löydöksiä ovat aortan kaaren ja sen päähaarojen valtimotulehdukset ja tulehdusten pohjalta kehittyneet verisuonivauriot.

Jättisoluarteriitissa yleisiä oireita ovat päänsärky ja kuumeilu, jotka johtuvat ohimovaltimotulehduksesta. Usein taudinkuvassa on mukana myös olkavarsien ja reisien arkuutta lihasreuman oireiden tapaan.

Pienten suonten vaskuliitit

Pienten suonten vaskuliitit jaotellaan ANCA-positiivisiin ja -negatiivisiin verisuonitulehduksiin sen mukaan, voidaanko potilaan verestä osoittaa kohonneita valkosoluvasta-ainearvoja.

ANCA-positiiviset, kuten granulomatoottinen polyangiitti (Wegenerin granulomatoosi), eosinofiilinen granulomatoottinen polyangiitti (Churg-Straussin vaskuliitti) ja mikroskooppinen polyangiitti, ilmenevät tyypillisesti ylä- ja alahengitysteiden ja munuaistaudin oirein.

Elinvaurioita voi olla myös keskus- ja ääreishermostossa, iholla ja suolistossa. Potilailla on yleensä yleisoireita kuten kuumeilua ja heillä voidaan todeta veren tulehdusarvojen voimakasta nousua. Munuaisvaurio voi olla vaikea-asteinen ja nopeasti etenevä.

ANCA-negatiiviset, kuten IgA-vaskuliitti (Henoch-Schönleinin purppura), ihon leukosytoklastinen vaskuliitti ja kryoglobulinemiaan liittyvä vaskuliitti, ilmenevät yleensä erilaisin iho-oirein. Näissäkin voi toisinaan olla mukana yleistaudin oireita.