Diabetes

Tays edustaa valtakunnallista huippuosaamista diabeteksen ja sen lisäsairauksien hoidossa. Tarjoamme diabeetikoille potilaslähtöistä ja uusimpaan tutkittuun tietoon perustuvaa hoitoa moniammatillisissa tiimeissä.

Suomessa on noin 500 000 diabeetikkoa, joista enemmistö sairastaa tyypin 2 diabetesta. Myös tyypin 1 eli nuoruustyypin diabeteksen ilmaantuvuus on kasvanut jatkuvasti. Diabetes voidaan todeta sokerirasituskokeella tai määrittämällä paastoverensokeri tai sokeroitunut hemoglobiini. Diabetesta hoidetaan tablettilääkityksellä ja insuliinipistoksilla.

Tyypin 1 diabeteksen oireita ovat laihtuminen, väsymys, suuret virtsamäärät ja lisääntynyt jano, jotka ilmaantuvat asteittain muutaman päivän tai viikon aikana.

Tyypin 2 diabetes taas kehittyy asteittain useiden vuosien kuluessa eikä aiheuta voimakkaita oireita. Se todetaan usein sattumalta verikokeissa. Väsymys varsinkin aterian jälkeen, ärtyneisyys, jalkojen särky ja tulehdusherkkyys voivat johtua hoitamattomasta tyypin 2 diabeteksesta. Enemmistöä tyypin 2 diabeetikoista hoidetaan terveyskeskuksissa tai työterveyshuollossa.

Taysissa hoidamme:

vastasairastuneita tyypin 1 diabeetikkoja
raskausdiabeetikkoja
diabeteksen akuutteja komplikaatioita, kuten happomyrkytys ja vakavia oireita aiheuttanut matala verensokeri
kroonisia komplikaatioita, kuten silmänpohjamuutokset, munuaissairaus, valtimotauti ja jalkahaavat
diabeetikoiden raskauden suunnittelua ja raskauden aikaista seurantaa
nuoruusikäisiä diabeetikkoja
insuliinipumppuhoitoisia potilaita, jos omassa kunnassa ei ole insuliinipumppuhoitoon perehtynyttä lääkäriä ja hoitajaa
tyypin 1 diabeetikkoja, jos omassa kunnassa ei ole insuliinipuutosdiabetekseen perehtynyttä lääkäriä
tyypin 2 diabeetikkoja, jotka vaikeahoitoisen sairautensa tai muiden sairauksiensa vuoksi tarvitsevat moniammatillista osaamista

Diabeteksen toteaminen

Yleensä terveyskeskus- tai työterveyslääkäri lähettää potilaan oireiden perusteella laboratoriotutkimuksiin. Kohonnut paastoverensokeri, heikentynyt glukoosinsieto tai diabetes voidaan todeta paastoverensokeri- tai sokeroituneen hemoglobiiniarvon perusteella tai sokerirasituskokeella.

Paastoverensokeri tarkoittaa veriplasman glukoosipitoisuutta yön paaston jälkeen. Jos arvo on pysyvästi kohonnut, potilaalla on heikentynyt paastosokeri tai diabetes.

Sokeroitunut hemoglobiini kuvaa keskimääräistä veren glukoosipitoisuutta edeltävän 2–8 viikon aikana. Mitä enemmän veressä on sokeria, sitä enemmän sitä tarttuu hemoglobiiniin, ja siksi sokeroituneen hemoglobiinin määrä suurenee diabeetikolla.

Sokerirasituskokeessa verensokeri mitataan kaksi tuntia sen jälkeen, kun on nautittu 75 grammaa glukoosia. Jos kahden tunnin kuluttua verensokeri on edelleen koholla, potilaalla on heikentynyt glukoosinsieto tai diabetes.

Heikentynyttä paastosokeria ja glukoosinsietoa kutsutaan myös esidiabetekseksi, koska yleensä häiriö vuosien kuluessa etenee ja muuttuu diabetekseksi.

Diabeteksen lääke- ja insuliinihoito

Diabetesta tunnetaan useita eri tyyppejä, joiden rajat eivät ole aina selkeät. Myös hoito riippuu diabetestyypistä.

Niin sanotussa nuoruustyypin eli tyypin 1 diabeteksessa hoitona tarvitaan alusta lähtien insuliinipistoksia. Sairaus johtuu haiman insuliinia tuottavien solusaarekkeiden tuhoutumisesta hiljalleen, mistä seuraa insuliinin puute, happomyrkytyksen vaara ja verensokerin kohoaminen.

Tyypin 2 diabeteksessa esiintyy jo vuosia ennen sairastumista insuliinin tehottomuus eli insuliiniresistenssi, jolloin haima joutuu tuottamaan insuliinia tavallista enemmän. Insuliiniherkkyyttä voi parantaa laihduttamalla, liikunnalla ja ruokavaliolla.

Jos haiman solut väsyvät, verensokeri nousee ja diabetes puhkeaa. Viimeistään tällöin aloitetaan tablettilääkitys. Insuliinin tuotanto heikkenee edelleen vuosien kuluessa, jolloin jossain vaiheessa hoidoksi tarvitaan myös insuliinia.

Raskausdiabetes tarkoittaa veren sokeripitoisuuden suurenemista raskauden aikana. Verensokeri normaalistuu synnytyksen jälkeen, mutta 10 prosentille puhkeaa tyypin 1 diabetes. Ilman ennaltaehkäiseviä toimia kuten laihdutus ja liikunta jopa 30 prosentille kehittyy myöhemmin tyypin 2 diabetes.

Aikuistyypin diabetes nuorena eli MODY on harvinainen perinnöllinen diabetestyyppi. Sairaus alkaa nuorella iällä ja potilaat ovat yleensä normaalipainoisia. Yleensä verensokerit ovat vain lievästi kohonneet ja reagoivat hyvin suun kautta nautittaviin diabeteslääkkeisiin.

Haimasairaudet, kuten haimatulehdus, kasvaimet ja raudankertymäsairaus, voivat häiritä insuliinia tuottavien saarekesolujen toimintaa. Diabeteksen syy on vaihteleva-asteinen insuliinin puutos ja hoidoksi tarvitaan tabletteja tai insuliinia.

Diabeteksen lisäsairauksien ehkäisy ja hoito

Useimmat diabetekseen liittyvät lisäsairaudet johtuvat suurentuneesta veren sokeripitoisuudesta, joka vahingoittaa pieniä verisuonia ja valtimoita. Diabeetikoille tehdäänkin säännöllisesti lisäsairauksia kartoittavia tutkimuksia, kuten silmänpohjien valokuvaus, valkuaisen tutkiminen yövirtsasta, neuropatian oireiden seuraaminen ja jalkojen kunnon tarkastelu.

Silmän verkkokalvosairaus eli retinopatia heikentää ajan mittaan näköä. Lievässä verkkokalvosairaudessa etenemistä estetään tehostamalla diabeteksen hoitoa, ja pidemmälle edennyttä silmälääkäri hoitaa laserhoidoilla.

Munuaissairaus eli nefropatia voi vuosien kuluessa aiheuttaa vaikean munuaisen vajaatoiminnan. Jos virtsan valkuaisen eritys todetaan suurentuneeksi, munuaissairauden etenemistä estetään mahdollisimman tehokkaalla verenpaineen ja diabeteksen hoidolla.

Ääreishermoston häiriö eli neuropatia aiheuttaa särkyjä ja tunnottomuutta. Tuntoaistin ja heikentyneen verenkierron seurauksena jalkoihin voi syntyä pitkäaikaisia ja vaikeasti hoidettavia haavaumia ja tulehduksia. Neuropatian etenemistä voidaan hidastaa tehostamalla diabeteksen hoitoa. Jalkahaavaumien ja -tulehdusten ehkäisemiseksi voidaan pyytää jalkojenhoitajan antamaa ohjausta ja hoitoa.

Diabeetikoilla esiintyy selvästi tavallista enemmän valtimotautia ja siihen liittyviä sairauksia, kuten sydäninfarkteja ja aivoverenkierron häiriöitä. Siksi myös valtimotaudin ehkäisy on keskeinen osa diabeteksen hoitoa.

Diabetekseen liittyvien lisäsairauksien tutkimus ja hoito tapahtuu Taysissa moderneissa osaamiskeskuksissa, kuten haavakeskuksessa, Munuaiskeskuksessa, Tays Sydänsairaalassa ja Silmäkeskuksessa, joissa diabeteksen hoidon ammattilaiset ovat mukana moniammatillisessa hoitotiimissä.

Taysissa on käytössä erityistyötekijöiden kuten ravitsemusterapeutin, jalkaterapeutin ja sosiaalityöntekijän palvelut tyypin 1 diabetekseen sairastuneen alkuohjauksessa sekä tarvittaessa seurantakäyntien yhteydessä. Tarpeen mukaan konsultoimme muita erityistyötekijöitä.

Silloin kun diabeetikko on sairaalassa hoidossa ja tutkimuksissa jonkin muun syyn, sairauden tai toimenpiteen takia, tarjoamme tarvittaessa konsultoivan diabeteshoitajan ja erikoislääkärin palveluita turvataksemme mahdollisimman hyvän diabeteksen hoidon ja ohjauksen sairaalajaksolla.

Työnjako diabeteksen hoidossa

Tays Keskussairaalassa hoidamme vastasairastuneita tyypin 1 diabeetikoita, harvinaisia diabetestyyppejä, nuorisoikäisiä, raskaana olevia ja laitehoitoisia diabeetikoita. Lisäksi hoidamme yhteistyössä Haavakeskuksen, Munuaiskeskuksen, Sydänsairaalan ja Silmäkeskuksen kanssa diabeetikoita, joilla on lisäsairauksia.

Tays Keskussairaalassa hoidamme myös tehohoitoa tai sairaalahoitoa vaativia akuutteja ongelmia, kuten ketoasidoosia.

Tarjoamme diabetesammattilaisten lähipalveluja tyypin 1 diabeetikoille ja vaikeahoitoisille tyypin 2 diabeetikoille myös Tays Valkeakoskella ja Tays Sastamalassa. Tays Hatanpäälle on keskitetty lihavuuskirurginen arviointi ja hoito.

Asiantuntijahoitajat palvelevat kaikissa neljässä sairaalassa mistä tahansa muusta syystä sairaalaan joutuvia diabeetikoita ja koordinoivat hoitoa.

Oppiminen ja osaamisen karttuminen palkitsee diabeteksen hoidossa.
Haavakeskuksessa varvaspainemittaus on tarpeellinen tutkimus
Diabeteksen lisäsairauksien hoidonohjauksessa tarvitaan sylillinen tietotaitoa.

Taysin erityisosaaminen

Taysissa on kehitetty toimiva Endorekisteri, johon kerätään diabeetikon seurantaan ja hoitoon tarvittava oleellinen potilaskohtainen tieto. Tämä mahdollistaa hoidon ja sen laadun systemaattisen seurannan ja luo mahdollisuuden hoidon jatkuvalle kehittämiselle.

Diabetespotilas voi asioida hoitopaikan kanssa sähköisesti OmaTaysin kautta. OmaTaysista potilas näkee omat ajanvarauksensa ja voi tarvittaessa siirtää sitä. Lisäksi OmaTaysissa täytetään ennen vastaanottoa sähköinen endokrinologian esitietokysely.

OmaTaysin hoitokeskustelutoiminnolla voi myös kysyä hoitoon liittyvistä asioista. Voimme järjestää myös videovastaanottoja sekä verkostopalavereja, joissa hyödynnämme moniammatillista näkökulmaa niin, ettei potilaan tarvitse käydä useamman asiantuntijan vastaanotolla erikseen.

Ennen vastaanottoa potilas luvittaa TaysEndo-tiimin katsomaan hoito- ja seurantalaitteensa pilvipalvelusta omahoidon tietoja ja tarvittaessa purkaa laitteensa tiedot pilvipalveluun. Tämä mahdollistaa tarvittaessa etävastaanoton tai vastaanottoajan käytön olennaiseen, eli potilaan kanssa keskusteluun ja tilanteen arviointiin.