Krooninen munuaistauti

Krooninen munuaistauti tarkoittaa, että potilaalla on alentunut munuaisten toiminta tai hänen virtsaansa erittyy poikkeavasti valkuaista, punasoluja, muita soluja tai aineita. Suurin osa munuaistaudeista on kulultaan hyvänlaatuisia, jolloin seuranta perusterveydenhuollossa riittää. Jos potilaalla on etenevä diagnosoimaton munuaistauti, hänet lähetetään Taysiin tutkimuksiin.

Munuaistaudit ovat kohtalaisen harvinaisia ja esimerkiksi terveyskeskuksessa munuaispotilaiden osuus on hyvin pieni. Diabeetikolla ja verenpainetautia sairastavalla voi kuitenkin olla munuaisongelmia, joten munuaistutkimukset kuuluvat myös heidän vuosittaisiin perustutkimuksiinsa.

Yleensä hoidoksi riittää hyvä verenpaineen hoito ja potilaan säännöllinen seuranta perusterveydenhuollossa. Jos oma lääkäri kuitenkin toteaa potilaalla etenevän munuaistaudin, lähettää hän tämän nefrologin eli munuaistautien erikoislääkärin vastaanotolle. Vain pieni osa munuaispotilaista tarvitsee kiireellistä hoitoa.

Munuaistutkimukset Taysissa

Perustutkimuksiimme kuuluvat potilaan haastattelu ja kliininen tutkimus. Laboratoriokokeita käytämme perusselvittelyissä ja taudinmäärityksessä. Keskeisimpiä näistä ovat munuaisten toimintaa kuvaavat kokeet, virtsan perustutkimukset, virtsaan erittyvän valkuaisen määritys sekä taudin syyhyn tai aiheuttajaan liittyvät tutkimukset.

Krooniseen munuaistautiin liittyy usein aineenvaihdunnallisia ongelmia, esimerkiksi anemiaa, elektrolyyttihäiriöitä, sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä. Myös näitä mittaavissa laboratoriokokeissa potilas käy munuaistaudin eri vaiheissa.

Tavallisin munuaisten kuvantamistutkimus on ultraäänitutkimus. Tilanteen mukaan teetämme myös tietokone- tai magneettitutkimuksia.

Yleensä tutkimukset tehdään polikliinisesti, mutta joskus myös vuodeosastolla, jos esimerkiksi taudinmäärityksessä tarvitaan koepala munuaisista.

Tavallisimpia kroonisen munuaistaudin aiheuttajia ovat tyypin 1 tai 2 diabetes, rakkulamunuaistauti, munuaiskerästulehdukset, munuaisen välikudoksen taudit, munuaisten verisuoniin liittyvät taudit ja virtsankulun esteestä johtuvat taudit. Kroonisen munuaistaudin syy voi jäädä myös tuntemattomaksi, jos potilas hakeutuu tutkimuksiin vasta taudin loppuvaiheessa.

Kroonisen munuaistaudin seuranta

Perusselvitysten jälkeen jatkoseuranta voi tapahtua perusterveydenhuollossa nefrologin ohjeiden mukaisesti. Etenevän ja vaikea-asteisen munuaistaudin seuranta kuuluu kuitenkin aina erikoissairaanhoitoon.

Poliklinikkakäynneillä Taysissa potilas saa perustietoa munuaistaudista paitsi lääkäriltä myös asiantuntijahoitajalta. Järjestämme myös mahdollisuuden saada yksilöllistä ohjausta sosiaalityöntekijältä, diabeteshoitajalta, ravitsemusterapeutilta, jalkaterapeutilta ja muilta ammattilaisilta.

Seurannan tarkoituksena on hoitaa ja pyrkiä estämään munuaistaudin etenemistä ja tautiin liittyviä ongelmia. Hoidoista huolimatta osa potilaista etenee sellaiseen vaiheeseen, että tarvitaan dialyysihoitoja.

Dialyysihoidot

Loppuvaiheen munuaistautia sairastavalle aloitamme dialyysi- eli keinomunuaishoidon, jos katsomme potilaan siitä hyötyvän. Muussa tapauksessa säädämme potilaan lääkkeellistä ja muuta hoitoa sekä seurantaa.

Dialyysipotilaita on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella noin 200. Tavallisin syy joutua dialyysiin on diabetekseen liittyvä munuaistauti.

Niin sanottuja satelliittidialyysejä eli Tays Keskussairaalaan tukeutuvia dialyysiyksiköitä on Tays Sastamalassa ja Tays Valkeakoskella sekä Hämeenkyrössä, Jämsässä, Mäntässä ja Virroilla. Näissäkin hoidosta vastaavat Taysin aluenefrologi ja satelliittihoitaja.

Tavallisin dialyysimuoto on hemodialyysi, missä dialyysilaitteen avulla verta kierrätetään dialysaattorin eli keinomunuaisen läpi. Näin verta puhdistetaan kuona-aineista ja samalla voidaan poistaa nestettä. Toinen hoitomuoto on peritoneaali- eli vatsakalvodialyysi.

Hemodialyysia pitää tehdä yleensä kolme kertaa viikossa 4–5 tuntia kerrallaan. Hoitoa voidaan tehdä dialyysiyksiköiden lisäksi kotona. Peritoneaalidialyysi toteutetaan aina kotona ja potilaat käyvät sairaalassa kontrolleissa 4–7 viikon välein. Pyrimme löytämään jokaiselle potilaalle parhaan vaihtoehdon hoitomuodoista.

Osa dialyysipotilaista pääsee munuaissiirtoon. Munuaissiirron saaneet potilaat kuuluvat jatkuvaan seurantaamme.