Verisairausepäily ja potilaan hoitopolku

Lähete ja kutsuLähete ja kutsu

Lääkärisi on tehnyt sinusta lähetteen tai konsultaation hematologian erikoislääkärille, joka arvioi lähetteen kiireellisyyden. Hän antaa joko kirjallisen konsultaatiovastauksen ohjeineen lääkärillesi tai suunnittelee sinulle tutkimukset ja vastaanottoajan verisairauksien poliklinikalla Taysissa, Tays Hatanpäällä tai Tays Valkeakoskella.  Osastonsihteeri suorittaa varaukset ja lähettää sinulle kutsun tutkimuksiin ja laboratoriokokeisiin. Kutsun saat postitse. Halutessasi voit ottaa vastaanotolle mukaan läheisesi.

Taysin uudistamisohjelman rakennustyömaista johtuen kulkureitit saattavat vaihdella. Katso suositellut kulkureitit

TutkimuksetTutkimukset

Verisairauksien diagnostiikassa käytetään niin veri- kuin luuydinnäytteitä. Muutokset verenkuvassa eivät aina kerro, mistä sairaudesta on kyse. Tällöin tarvitaan myös luuydinnäytteitä. Näytteistä tutkitaan sairauden luokitukseen, ennusteeseen ja hoitoon vaikuttavia tekijöitä. Joskus tutkimuksiin kuuluvat myös erilaiset kuvantamistutkimukset. Yleensä tutkimukset pyritään tekemään jo ennen ensimmäistä vastaanottokäyntiä.

Suostumuksellasi voidaan ottaa myös ylimääräisiä veri- ja luuydinnäytteitä Tampereen biopankkiin ja/tai kansalliseen hematologiseen biopankkiin.

Lue lisää:

Lääkärin vastaanottoLääkärin vastaanotto

Lääkärin vastaanotolla käydään läpi aikaisempi sairaushistoria, nykyiset oireet, löydökset ja tutkimustulokset. Diagnoosiin pääseminen voi vaatia jatkotutkimuksia. Diagnoosin selvittyä luodaan yksilöllinen hoito- tai seurantasuunnitelma.

Verisairauden hoitovaihtoehdotVerisairauden hoitovaihtoehdot

Verisairauksien hoitovaihtoehtoja ovat syöpälääkehoidot, immunologiset hoidot, sädehoito,
kliiniset lääketutkimukset, verensiirrot ja palliatiivinen hoito

pp_tyhja.pngSyöpälääkehoito

Syöpälääkehoidot estävät eri tavoin syöpäsolujen kasvua ja jakautumista. Syöpälääkehoidossa käytettävät lääkkeet, niiden yhdistelmät ja annokset suunnitellaan yksilöllisesti. Syöpälääkkeet annostellaan tavallisimmin suonensisäisesti tai suun kautta. Joskus niitä voidaan annostella paikallisesti esimerkiksi selkäydinkanavaan, ihon alle tai lihakseen.

Syöpälääkehoidon mahdolliset haittavaikutukset johtuvat syöpälääkkeiden vaikutuksen kohdistumisesta myös elimistön terveisiin soluihin, kuten esimerkiksi luuytimen toimintaan ja limakalvoihin. Haittavaikutusten laatu ja voimakkuus vaihtelevat yksilöllisesti sekä annetun hoidon mukaan ja niiden ehkäisyyn annettava niin kutsuttu oheislääkitys suunnitellaan yksilöllisesti.

Lue lisää

pp_tyhja.pngImmunologiset hoidot

Immunoterapiassa eli immunologisessa syöpähoidossa pyritään kehon immuunijärjestelmän tehostamiseen ja sitä kautta saamaan kehon oma immuunipuolustusjärjestelmä hyökkäämään syöpäsoluja vastaan. Immunoterapiassa potilaalle voidaan myös antaa aineita tai soluja, jotka tuhoavat syöpäsoluja. Immunologisia syöpähoitoja kehitetään ja tutkitaan tällä hetkellä aktiivisesti.

Haittapuolena immuunipuolustukseen perustuvissa hoidoissa on se, että kun elimistön puolustusmekanismeihin puututaan, elimistö voi hyökätä myös omia kudoksiaan vastaan ja aiheuttaa autoimmuunitauteja ja vaikeita tulehduksia. Immunologisten hoitojen yhteydessä onkin tärkeää seurata mahdollisia haittavaikutuksia ja aloittaa haittavaikutusten hoito nopeasti. Muuten immunologisten hoitojen haittavaikutukset ovat selvästi vähäisempiä kuin solunsalpaajahoidoilla.

pp_tyhja.pngSädehoito

Sädehoidon suunnittelu alkaa vastaanotolla sädehoitolääkärin kanssa syöpäsairauksien poliklinikalla. Hän käy kanssasi läpi hoidon kulun ja hoitoon liittyvät haitat. Itse sädehoidon antaminen on kivutonta ja se toteutetaan pieninä kerta-annoksina arkipäivisin. Sädehoidolla voidaan hoitaa mm. kivuliaita syövän luustopesäkkeitä.

Lue lisää

pp_tyhja.pngKliiniset lääketutkimukset

Verisairauksien keskuksessa tehdään myös kliinisiä lääkeainetutkimuksia veritautien hoidon edistämiseksi ja lääkkeiden kehittämiseksi. Tutkimuspotilaalta edellytetään, että hän täyttää tutkimuksen soveltuvuusvaatimukset. Soveltuvuusvaatimukset vaihtelevat eri tutkimuksissa, ja ne on määritetty yksityiskohtaisesti kussakin tutkimussuunnitelmassa.

Kliiniseen tutkimukseen osallistuminen on aina vapaaehtoista. Voit perua suostumuksesi osallistua tutkimukseen koska tahansa ilman, että perumisesta koituu sinulle haittaa.

Lisäksi voit edistää verisairauksien tutkimusta antamalla suostumuksesi siihen, että sinusta hoitojen yhteydessä otettavat veri- tai kudosnäytteet voidaan tallettaa Tampereen biopankkiin ja/tai hematologiseen biopankkiin.

Lue lisää

pp_tyhja.pngVerensiirrot

Verensiirrot ovat monesti osa veritautipotilaan hoitoa. Sairaus itsessään voi aiheuttaa verensiirtotarpeen, mutta usein verisolujen riittämättömyys johtuu myös annetuista hoidoista. Punasolusiirroilla pyritään vaikuttamaan yleisvointiisi, kun taas verihiutaleita annetaan joissakin tilanteissa ennaltaehkäisemään verenvuotoja. Toimenpiteenä verensiirto on turvallinen, joskaan ei täysin riskitön. Jokaiseen siirtotapahtumaan liittyy verensiirtoreaktion vaara. Valtaosa siirtoreaktioista on lieviä ja ohimeneviä. Verihiutaleiden siirtoon sinun on hyvä varata aikaa 2-3 tuntia ja punasolujen siirtoon 3-6 tuntia. Toimenpiteen kesto riippuu verituotteiden siirtomäärästä.

Lue lisää

pp_tyhja.pngPalliatiivinen hoito

Palliatiivinen hoito on parantumatonta tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavan potilaiden oireita lievittävää ja elämänlaatua vaalivaa, kokonaisvaltaista hoitoa. Oireenmukaista hoitoa annetaan sairauden vaiheesta riippumatta, joten oireiset potilaat voidaan ohjata palliatiivisen yksikön käynnille myös syöpälääkehoitojen rinnalla. Palliatiivisen hoidon merkitys korostuu, kun sairaus ei ole parannettavissa ja kun syöpälääkehoidoista luovutaan.

Palliatiivisen hoidon tarkoituksena on auttaa sinua ja läheisiäsi saavuttamaan mahdollisimman hyvä elämänlaatu sairaudesta huolimatta. Palliatiivisessa hoidossa hyväksytään elämän rajallisuus, eikä hoidon päämääränä ole elämän pidentäminen vaan sairaudesta johtuvien oireiden ja kärsimyksen lievittäminen.

Saattohoito on palliatiivisen hoidon loppuvaihe ja ajoittuu oletetun kuoleman viimeisille elinpäiville tai -viikoille. Kuolevaa ihmistä ja hänen läheisiään tuetaan ja hoidetaan yksilöllisesti ja inhimillisiä arvoja kunnioittaen. Saattohoitoon ei kuulu kuoleman jouduttaminen aktiivisesti.

Lue lisää

HoitoyksikötHoitoyksiköt

Verisairautta sairastavien potilaiden hoitoa suunnitellaan ja toteutetaan useammassa hoitoyksikössä. Syksyllä 2020 valmistuu uusi Verisairauksien keskus, jonne hoitoyksiköidemme toiminta kokonaisuudessaan siirtyy.

Hematologian poliklinikka

Lue lisää:
Hematologian poliklinikka (Tays Keskussairaala)

Hoitopoliklinikka

Hoitopoliklinikka toimii arkisin ja siellä käydään päiväkävijänä (avohoitoyksikkö) saamassa mm. syöpälääke- ja tukihoitoja (mm. verituotteita). Hoitopoliklinikalla suoritetaan myös toimenpiteitä kuten luuydinnäytteenottoa. Henkilökuntaan kuuluu hematologi ja 1-2 hematologista hoitajaa. Hoitojen päätyttyä potilaat siirtyvät yleensä seurantaan Taysin tai oman keskussairaalansa hematologian poliklinikalle tai perusterveydenhuoltoon. Hoitopoliklinikan löydät osasto 10a yhteydestä.

Vuodeosasto 10a

Lue lisää:
Hematologian osasto 10a (Tays Keskussairaala) 
Potilashotelli

Kantasolusiirtoyksikkö

Kantasolusiirtoyksikkö sijaitsee vuodeosastolla 10a. Yksikön keräystiimi kerää kantasoluja potilaan omasta verenkierrosta. Kantasolukeräykset ja -siirto tapahtuvat osastolla 10a.

Lue lisää
Kantasolupotilaan hoitopolku

JälkiseurantaSeuranta

Kotiutuminen

Valtaosa hematologisista sairauksista vaatii jatkoseurantaa. Seurantatiheys on sairauskohtaista. Osa seurantavastuusta on Verisairauksien keskuksen ulkopuolella esim. perusterveydenhuollossa. Kuulet tarkemmin oman sairautesi seurannan tarpeesta ja toteuttamisesta vastaanoton yhteydessä.

Yhteistyötahot

  • Teemme hoitoyksiköissämme yhteistyötä erityistyöntekijöiden sekä vertaistukihenkilön kanssa. Osaa näistä palveluista saatetaan tarvita myös sinun hoidossasi.
  • Sosiaalityöntekijä auttaa potilaita koti- ja jatkohoitoon liittyvissä asioissa. Hän informoi ja laittaa vireille erilaisia sosiaaliturva-asioita sekä auttaa potilaita ja heidän omaisiaan selviytymään uudessa elämäntilanteessa.
  • Ravitsemusterapeutti tapaa vuodeosastolla hoidossa olevia potilaita. Hän suunnittelee ja ohjaa ruokavalioasioiden ja ravitsemushoidon toteutusta osastolla yhdessä potilaan ja henkilökunnan kanssa.
  • Fysioterapeutin tavoitteena on perusliikkumisen ja toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen hoidon aikana sekä toipilasvaiheessa kotiutumisen jälkeen. Rankkojen hoitojen vuoksi potilaan motivointi liikkumiseen ja omatoimisuuden säilyttämiseen on erityisen tärkeää.
  • Äkillinen sairastuminen on aina kriisi potilaalle ja hänen läheisilleen. Potilailla on mahdollisuus jutella tuntemuksistaan ja ajatuksistaan psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Joskus 1–2 käyntikertaa voi auttaa potilasta pääsemään sairauskriisissä eteenpäin, toisinaan käynnit sovitetaan säännölliseksi. Myös läheisten mukaan ottaminen on mahdollista.
  • Sairastuminen vakavaan tai pitkäaikaiseen sairauteen ei poista seksuaalisuutta, mutta sen merkitys ja ilmenemismuodot saattavat muuttua. Ihminen on seksuaalinen sairaanakin ja tarvitsee silloin erityisen paljon läheisyyttä ja tukea. Hoitohenkilökunta vastaa kysymyksiisi ja ohjaa sinut halutessasi seksuaalineuvojalle, joka keskustelee kanssasi yksin tai yhdessä kumppanisi kanssa.
  • Sairaalateologi toimii yhteistyössä potilaiden, omaisten ja henkilökunnan kanssa sielunhoidollisissa, henkiseen ja hengelliseen elämään sekä kirkollisiin toimituksiin liittyvissä asioissa. Asian ei aina tarvitse olla hengellisyyteen liittyvä. Voit keskustella sairaalapastorin kanssa omista voimavaroistasi sairauden keskellä, elämänarvoistasi, peloista ja kuolemasta.
  • Vuodeosastollamme vierailee säännöllisesti Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen koulutettu vertaistukihenkilö. Vertaistukihenkilö on sairauden itse kokenut, vertaistuesta apua saanut henkilö. Hänen kanssaan voit halutessasi keskustella myös kahden kesken.
Palvelupolku - Kotihoito