Prostatakarsinooma, eturauhaskarsinooma

Eturauhassyöpä

Eturauhassyöpä syntyy eturauhasen solujen muuttuessa pahanlaatuisiksi. Alkuvaiheen eturauhassyöpä ei aiheuta oireita. Myöhemmin voi ilmaantua virtsaoireita tai etäpesäkkeen aiheuttamaa selkäsärkyä. Useimmiten syöpäepäily herää, kun PSA-testi on poikkeava tai lääkäri toteaa eturauhasessa kyhmyn tai muuta poikkeavaa.

Eturauhassyöpä on miesten yleisin pahanlaatuinen syöpäsairaus. Suomessa todetaan vuosittain noin 5 000 uutta syöpää ja Pirkanmaalla noin 500. Sairastuminen alle 40-vuotiaana on harvinaista, mutta esiintyvyys lisääntyy iän myötä ja keskimääräinen sairastumisikä on yli 70 vuotta.

Syövän ennusteeseen vaikuttavat syövän solukuva, PSA-arvo ja levinneisyys toteamishetkellä. Diagnosoiduista eturauhassyöpätapauksista on viiden vuoden kuluttua elossa noin 93 prosenttia.

Tutkimukset Taysissa

Kontrolloimme sairaalassa PSA-arvon. Näin varmistamme, ettei kyse ole ollut esimerkiksi tulehduksen vuoksi satunnaisesti koholla olleesta arvosta.

Mikäli PSA-arvo on selvästi poikkeava, eikä eturauhasessa ole lääkärin tutkimuksessa havaittu poikkeavaa, tehdään usein edeltävästi eturauhasen magneettitutkimus. Magneettitutkimuksella voidaan monessa tapauksessa havaita piilevä eturauhassyöpä. Urologian poliklinikalla lääkäri tutkii eturauhasen ultraäänellä ja ottaa siitä samalla näytteet, joista selvitetään solu- ja kudosrakenne. Edeltävällä magneettitutkimuksella voidaan parantaa neulanäytteiden osuvuutta.

Kun olemme saaneet patologilta lausunnon näytteistä, ilmoitamme tuloksen ja laadimme jatkosuunnitelman. Jatkotutkimukset riippuvat syövän asteesta ja PSA-arvosta. Jos arvo on vain hieman poikkeava ja syövän solukuva on ei-aggressiivinen, ei jatkokuvantamisia välttämättä tarvita.

Mikäli löydösten perusteella epäilemme korkean etenemisriskin eturauhassyöpää, selvitämme syövän mahdollista levinneisyyttä erilaisilla kuvauksilla. Tilannekohtaisesti valitsemme kullekin potilaalle sopivimmat tutkimukset:

• Luuston gammakuvauksella selvitetään, onko eturauhassyöpä edennyt luustoon.
• Vartalon tietokonekuvauksella, ja magneettikuvauksella selvitetään, onko syöpä levinnyt pehmytkudoksiin tai luustoon.
• Eturauhasen magneettikuvaus tehdään yleensä silloin, kun harkitaan leikkausta ja halutaan selvittää, onko syöpä levinnyt eturauhasen ulkopuolelle.

Hoitoneuvottelu ja aktiivinen seuranta

Tutkimusten jälkeen potilas tapaa urologin eli virtsaelinkirurgin. Keskustelemme tehtyjen tutkimusten tuloksista, käymme läpi eri hoitovaihtoehtoja ja valitsemme parhaan mahdollisen hoitomenetelmän.

Jos eturauhassyöpä on solukuvaltaan kiltti, syöpää on niukasti näytteissä ja PSA on matala, voidaan tilannetta seurata. Ennen seurantapäätöstä tehdään usein eturauhasen magneettikuvaus. Aktiiviseen seurantaan kuuluu PSA:n mittaus 3–6 kuukauden välein ja tarvittaessa uusien näytteiden otto tai magneettikuvaus 1-3 vuoden päästä

Jos syöpä todetaan sellaiseksi, joka vaatii aktiivista hoitamista, hoidamme sen joko leikkauksella tai sädehoidolla.

Jos levinneisyystutkimuksissa todetaan etäpesäkkeitä, aloittaa urologi hormonaalisen lääkityksen. Mikäli tauti on pidemmälle edennyt, lisätään hormonaaliseen lääkitykseen usein sytostaattihoito, joka toteutetaan syöpätautien poliklinikalla. Jos eturauhasen syöpä etenee hormonaalisen lääkityksen aikana, tehdään lähete syöpätautien poliklinikkaan.

Eturauhassyövän leikkaushoito

Jos syöpä ei ole levinnyt eturauhasen ulkopuolelle, se voidaan poistaa leikkaamalla. Eturauhasen lisäksi poistetaan siemenrakkulat. Jos kyseessä on solukuvaltaan aggressiivinen syöpä, poistetaan myös paikalliset imusolmukkeet. Leikkaushoito on paikallisen eturauhassyövän tehokkain hoito. Leikkaus aiheuttaa kuitenkin pysyvän rakenteellisen muutoksen miehen virtsateihin, jonka seurauksena voi esiintyä jonkinasteisia haittoja. Yleisimmät leikkauksen haitat ovat erektiohäiriö ja virtsanpidätysvaikeudet.

Ennen leikkausta on esikäynti, jolloin potilas tapaa sairaanhoitajan ja leikkaavan kirurgin, ellei ole tavannut häntä jo hoitoneuvottelussa. Tarvittaessa potilas tapaa myös anestesialääkärin.

Teemme leikkauksen tähystystoimenpiteenä. Potilas tulee leikkaukseen toimenpideaamuna ja kotiutuu yleensä seuraavana päivänä.

Leikkauksessa pantu virtsatiekatetri poistetaan viikon kuluttua poliklinikalla. Ennen katetrin poistoa tehdään varjoainekuvaus, jolla varmistetaan, että sauma virtsarakon ja virtsaputken välillä on parantunut. Samalla käynnillä potilas saa fysioterapeutin ohjauksen pidätyskykyä ylläpitävien lihasten voimistelusta.

Patologi tutkii poistetut kudokset. Patologin lausunnon perusteella suunnittelemme jatkotoimenpiteet ja -kontrollit.

Eturauhassyövän sädehoito

Jos hoitovaihtoehdoksi valitaan parantamiseen tähtäävä sädehoito, tekee urologi lähetteen sädehoitoyksikköön. Sädehoitoyksikössä järjestetään uusi hoitoneuvottelu sädehoitoon erikoistuneen syöpätautien erikoislääkärin vastaanotolla. 

Sädehoidolla tuhotaan eturauhasen syöpäsoluja ja estetään niiden jakautuminen ja kasvu. Jos hoitovaihtoehtona on sädehoito yksinään, tapahtuu hoidon tehoamisesta kertova PSA:n lasku hitaasti. Matalimmat PSA-arvot saavutetaan keskimäärin puoli vuotta sädehoidon päättymisestä. Sädehoidolla PSA ei laske mittaamattoman matalaksi.

Sädehoito voi olla joko ulkoista sädehoitoa tai sisäisen ja ulkoisen sädehoidon yhdistelmä. Sisäinen sädehoito toteutetaan nukutuksessa ja siinä eturauhaseen ohjataan suuriannoksinen säteily neulojen avulla. Ulkoista sädehoitoa varten eturauhaseen laitetaan kolme tähtäysmerkkiä ultraääniohjauksessa. Tämän jälkeen noin viikon päästä tehdään sädehoidon suunnittelua varten tietokonetomografiakuvaus ja/tai magneettikuvaus. Kyseisestä kuvauksesta kahden tai kolmen viikon kuluttua alkaa sädehoito, joka yleensä tarkoittaa 5-20 hoitokertaa eli puolestatoista viikosta neljään viikkoon.

Ulkoisessa sädehoidossa käydään kotoa käsin. Yksi hoitotapahtuma kestää noin 15 minuuttia. Eturauhassyövän sädehoito on kivutonta eikä aiheuta ihoärsytystä tai pahoinvointia. Tavallisia haittavaikutuksia hoidon aikana ovat virtsarakon ärsytysoireet, kuten tihentynyt virtsaamisen tarve sekä peräsuoliärsytyksen seurauksena tihentynyt ulostamistarve. Mikäli sädehoitokenttiin on otettu mukaan myös lantion imutiet, voi sädehoidon aikana esiintyä myös ripulia. Pitkäaikaissivuvaikutuksina saattaa esiintyä suoliston ja virtsarakon ärsytysoireita ja erektiokyvyn laskua. Sädehoito lisää myös myöhempää riskiä saada peräsuolen tai virtsarakon syöpä.

Levinneessä eturauhassyövässä sädehoitoa käytetään mm. luuston etäpesäkkeiden hoitoon. Tällöin sädehoidolla pyritään joko pienten luupesäkkeiden hyvään paikalliskontrolliin stereotaktisella sädehoidolla tai laajemmissa luustopesäkkeissä lievittämään kipua tai estämään murtumia.

Hormonihoito

Hormonihoitoa voidaan käyttää parantamiseen tähtäävässä sädehoidossa hoidon tehostamiseen ja levinneessä eturauhasen syövässä taudin etenemisen hidastamiseen. Hoito toteutetaan hormonipistoksilla tai kiveskudoksen poistolla. Tavoitteena on lopettaa kivesten mieshormoni- eli testosteronituotanto, jolloin eturauhassyöpä menee horrostilaan, syövän eteneminen pysähtyy ja PSA-arvo laskee.

Eturauhassyövän lääkehoito kehittyy jatkuvasti. Uudemmat hormonilääkkeet estävät syöpäsolujen viestintää ja testosteronin valmistusta lisämunuaisissa sekä hoitavat luustopesäkkeitä. Taysissa tehdään aktiivisesti syöpälääketutkimusta ja mikäli tutkimushoitoa on tarjolla, tarjotaan aina mahdollisuutta osallistua lääketutkimukseen.

Tyypillisiä hormonihoidon haittavaikutuksia ovat kuumat aallot, erektiokyvyn menetys, seksuaalisen halukkuuden väheneminen, lihasvoiman heikkeneminen, luuston haurastuminen ja väsyneisyys. Luuston haurastumisen takia aloitetaan potilaalle samalla kalsium-D-vitamiinihoito. Jos eturauhassyöpä on edennyt luustoon, voidaan aloittaa myös luustoetäpesäkkeiden hoitoon tarkoitettu lääkitys.

Solunsalpaaja- eli sytostaattihoito

Jos hoitovaihtoehdoksi harkitaan solunsalpaajahoitoa, tekee urologi lähetteen syöpätautien poliklinikalle. Syöpätautien poliklinikalla järjestetään uusi hoitoneuvottelu.

Solunsalpaajahoitoa käytetään etäpesäkkeitä lähettäneen eturauhassyövän hoitoon niissä tilanteissa, joissa hormonihoito ei riitä jarruttamaan syövän etenemistä tai etäpesäkkeiden toteamisen alkuvaiheessa. Solunsalpaajahoidolla pyritään tuhoamaan syöpäsoluja estämällä niiden jakautumista.

Solunsalpaajahoito soveltuu vain hyväkuntoisille potilaille, sillä hoito rasittaa elimistöä kohtalaisesti. Solunsalpaajahoito toteutetaan suonensisäisesti poliklinikalla lääkehoitoyksikössä päiväkäynteinä. Eturauhassyövän hoidossa käytetyin solunsalpaaja on dosetakseli, jonka tyypillisiä haittavaikutuksia ovat veriarvojen lasku, ääreishermojen ärsytys, turvotus, suun limakalvojen arkuus, väsymys ja ihottuma.

Seuranta hoitojen jälkeen

Ensimmäinen leikkauksen ja sädehoidon jälkeinen kontrolli järjestetään 3–5 kuukauden kuluttua kirurgian poliklinikalla.

Jos leikkauksen jälkeen toteamme tilanteen hyväksi ja potilas on siitä toipunut hyvin, siirrytään mobiiliseurantaan, missä potilaalla on automaattinen PSA-seuranta puolen vuoden välein 10 vuoden ajan. Jos lisäkontrolleja tarvitaan, seuraava on vuoden kuluttua leikkauksesta.

Jos sädehoidon jälkeen tilanne on hyvä, siirtyy seuranta avoterveydenhuoltoon.

Solunsalpaajahoitoon lähetetty potilas pysyy syöpälääkäreiden seurannassa.

Hoitotiimi

Hoitotiimiin kuuluu eturauhassyöpää leikkaavat kirurgit, jotka myös pääsääntöisesti huolehtivat hoitoneuvotteluista ja kontrolleista.

Hoitotiimiin kuuluu myös fysioterapeutti, joka antaa ohjausta lihasharjoittelusta ja jolle ohjataan ne miehet, joiden pidätyskyky ei ole palautunut seurannassa. Uroterapeutti-seksuaalineuvojalle ohjataan hoitojen jälkeisestä erektiohäiriöstä kärsivät potilaat.

Ongelmallisia eturauhassyövän potilastapauksia käsitellään viikoittaisessa urologien ja onkologien meetingissä eli erikoislääkärikokouksessa.

Vastuuhenkilöt

Ylilääkäri (urologia) Teuvo Tammela
Ylilääkäri (urologia) Teemu Murtola
Osastonylilääkäri (urologia) Juha Koskimäki
Osastonylilääkäri (urologia) Antti Kaipia
Erikoislääkäri (urologia) Tomi Pakarainen
Erikoislääkäri (sädehoito) Tapio Tulijoki
Erikoislääkäri (sädehoito) Petri Reinikainen
Erikoislääkäri (syöpätaudit) Krista Kankaanranta