Lymfoomapotilaan hoitopolku

Oireet

Lymfooma voi oireilla hyvin monella eri tavoin. Osa potilaista lähtee tutkimuksiin kasvavan imusolmukkeen takia. Yli kahden senttimetrin imusolmuke katsotaan poikkeavaksi ja tutkimukset aiheelliseksi imusolmukkeen pysyessä suurentuneena yli kolmen viikon ajan. Imusolmukkeita voi tuntua kaulalla, solisalueella, kainaloissa tai nivusissa. Pienempiä väliaikaisesti suurentuvia imusolmukkeita voi tuntua reaktiona tulehduksiin, mutta ne tyypillisesti häipyvät lähiviikkoina.

Lymfooma voi aiheuttaa myös yleisoireita. Näitä ovat kuume, usein iltapainotteisesti, painonlasku ja yöhikoilu. Yöhikoilu on luonteeltaan runsasta ja vaatteet voi joutua vaihtamaan kuiviin useita kertoja yössä.

Iho voi joskus harvoin olla lymfooman ensimmäinen sijaintikohta. Oireena voi olla ihontasoisia ihottumaläiskiä tai iholta koholle nousevia muutoksia. Usein nämä ihomuutokset kutisevat.

Jos havaitset yli kahden senttimetrin kokoisen imusolmukkeen, joka ei pienene muutaman viikon aikana tai sinulla on ylläkuvattuja yleisoireita pitkittyneesti, eli mikään tavallinen tulehdus ei tunnu selittävän oireita, varaa lääkäriaika terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai yksityislääkäriltä jatkoselvittelyjen käynnistämiseksi.

Lymfoomaa voidaan todeta kaikenikäisillä, mutta eri tyyppiset lymfoomat keskittyvät eri ikäisiin ihmisiin. Hodgkinin lymfooma on todennäköisempi nuorilla, alle 30-vuotiailla ja sitä vanhemmilla taas muut kuin Hodgkinin lymfoomat. Lymfoomaan voi sairastua, vaikka elintavat olisivat täysin terveet, sillä se ei ole elintapasyöpä. Elinsiirron jälkeen käytettävät immunosuppressiiviset lääkkeet lisäävät riskiä, kuten myös muuten vaurioitunut immuunijärjestelmä. Lähisukulaisen lymfooma lisää hiukan riskiä sairastua non-Hodgkin lymfoomaan, mutta periytyvää lymfooma ei ole.

Lue lisää:

Lääkärin vastaanotto perusterveydenhuollossa

Vastaanottokäynnillä lääkäri tutkii pinnalliset imusolmukealueesi (kaulan, solisalueen, kainalot ja nivuset) ja tunnustelee vatsan. Yleensä otetaan perusverikokeita, mutta normaaleinakaan ne eivät poissulje lymfooman mahdollisuutta. Lymfooman diagnoosiin tarvitaan aina koepala, jota varten sinut lähetetään sairaalaan jatkoselvittelyihin. Harvinaisissa iholymfoomissa diagnoosiin tarvittava koepala voidaan ottaa jo perusterveydenhuollossa, mutta usein jatkossa tarvitaan vielä uusia koepaloja sairaalassa.

Lähete sairaalaan

Lymfoomaepäilyyn liittyvä lähete luokitellaan kiireelliseksi. Lähete käsitellään sairaalassa 1-2 arkipäivän kuluessa sen saapumisesta. Lähetteen vastaanottava erikoislääkäri arvioi lähetteen ja suunnittelee tarvittaessa lisätutkimuksia. Tutkimukset ovat kiireellisiä, mutta usein eivät päivystyksellisiä. Jos yleisoireet ovat hyvin voimakkaita tai vointisi muutoin heikko, jo lähettävä lääkäri voi arvioida tilanteen päivystykselliseksi ja tehdä päivystyslähetteen sairaalaan.

Näytteenotto sairaalassa

Usein ensimmäinen toimenpide sairaalassa on imusolmukenäytteenotto, joka voidaan ottaa kirurgisesti (poistetaan koko imusolmuke patologille arvioitavaksi) tai ultraääniohjattuna karkeaneulanäytteenä radiologin eli röntgenlääkärin toimesta. Kirurgisen näytteen ottaa sen erikoisalan lääkäri, jonka erikoisosaamisalueella imusolmuke sijaitsee. Yleisimmin näytteitä ottavat radiologit, yleiskirurgit, urologit (virtsaelinkirurgit), vatsaelinkirurgit sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärit. Radiologit ottavat näytteet niistä imusolmukkeista, joista näyte voidaan saada ultraääniohjatusti neulanäytteenä. Yleiskirurgien leikkausaluetta ovat nivusen ja kainalon imusolmukkeet. Urologit tai vatsaelinkirurgit ottavat näytteet vatsan alueen imusolmukkeista ja korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärit kaulan ja soliskuopan alueen imusolmukkeista.

Ultraääniohjattu karkeaneulanäyte otetaan röntgenissä radiologin toimesta. Mikäli näytteenottoa suunnitellaan vatsan alueen elimistä, ennen toimenpidettä sinulta otetaan laboratorionäytteitä verenvuotoarvojen selvittämiseksi. Jos lääkitykseesi kuuluu veren hyytymiseen vaikuttavia lääkkeitä, hoitava lääkärisi suunnittelee toimenpidettä edeltävän tauon lääkityksessä. Näytteen ottamispaikka varmistetaan ihon päältä tehtävällä ultraäänitutkimuksella. Sen jälkeen alue puudutetaan hyvin. Koepalan ottamisen jälkeen vointiasi seurataan poliklinikalla tai osastolla. Seurannan jälkeen voit päästä kotiin oman saattajasi kanssa. Kotona jonkun tulee olla kanssasi seuraavan yön yli. Jos sinulle tulee vatsan alueelta otetun näytteenoton jälkeen vatsakipuja tai muuta huonovointisuutta, ota puhelimitse yhteys siihen hoitavaan yksikköön, jossa olit seurannassa tai päivystys Acutaan.

Mikäli imusolmuke sijaitsee nivusessa tai kainalossa, näyte otetaan yleiskirurgin toimesta. Saat kutsun sairaalaan kirurgian poliklinikalle yleensä muutaman viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Kirurgin vastaanotolla käydään läpi toimenpiteen kulku ja suunnitellaan toimenpidepäivä. Jos imusolmuke ei tunnu sormin kosketellen, tehdään leikkauspäivän aamuna röntgenissä imusolmukkeen merkitseminen ultraäänen avulla leikkausta varten. Kirurgin vastaanoton jälkeen on esikäyntihoitajan haastattelu, jossa saat lisätietoa toimenpidepäivän kulusta. Leikkauksessa tehdään iholle avaus, ja poistetaan suurentunut imusolmuke patologille näytteeksi diagnoosin määrittämistä varten. Haava suljetaan yleensä itsestään sulavilla ompeleilla. Leikkaus on lyhytkestoinen ja tehdään joko paikallispuudutuksessa, nukutuksessa tai selkäydinpuudutuksessa. Voit yleensä kotiutua samana päivänä. Sairausloman tarve on työstä riippuen muutamasta päivästä noin yhteen viikkoon. Saat kotiutumisvaiheessa haavanhoito-ohjeet. Kirurgi soittaa patologin alustavasta vastauksesta noin 1-2 viikkoa leikkauksen jälkeen. Jos kyseessä on pahanlaatuinen muutos, tehdään tässä vaiheessa lähete syöpätautien poliklinikalle jatkohoitoon.

Urologit ja vatsaelinkirurgit ottavat näytteet vatsan alueen imusolmukkeista. Yleisimmin näyte otetaan yleisanestesiassa leikkaussalissa tähystysmenetelmällä (laparoskopia). Jos poistettava imusolmuke sijaitsee erityisen haastavassa paikassa, leikkaus voidaan toteuttaa avoleikkauksena. Vuodeosastolta pääset kotiutumaan tähystysleikkauksen jälkeen yleensä seuraavana päivänä. Sairausloma on 1-2 viikkoa. Avoleikkauksen jälkeen hoitoaika on 2-4 päivää ja sairausloma 2-4 viikkoa. Poistettu näyte tutkitaan mikroskoopilla ja vastaus ilmoitetaan sinulle. Samalla vastaus ilmoitetaan tarvittaessa syöpätautien yksikköön.

Mikäli imusolmuke sijaitsee kaulalla tai soliskuopassa, näytteen ottaa korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri. Tapaat myös sairaanhoitajan, joka tarkistaa terveystietosi ja ohjaa sinut tarvittaessa leikkausta edeltäviin laboratoriokokeisiin. Toimenpideajan näytteenottoon saat poliklinikkakäynnillä tai se ilmoitetaan sinulle myöhemmin. Näytteenotto kaulalta vaatii pienen leikkauksen. Leikkauksen suunnittelua varten saat kiireellisen ajan korvatautien poliklinikalle. Poliklinikalla korvalääkäri tutkii sinut ja kertoo tulevasta leikkauksesta. Näytteenotto tapahtuu leikkaussalissa ja vaatii lähes aina nukutuksen. Joissakin tapauksissa näytteenotto voidaan tehdä paikallispuudutuksessa. Useimmiten näytteenotto on päiväkirurginen toimenpide, jolloin pääset samana päivänä kotiin. Leikkaushaavan sulkuun käytetään tavallisesti sulavia ompeleita, joita ei tarvitse poistaa. Näytteen vastauksista ilmoitetaan sinulle puhelimitse tai kirjeitse sen mukaan, mitä leikkauksen tehneen lääkärin kanssa olette sopineet. Sairasloman pituus leikkauksen jälkeen vaihtelee vajaasta viikosta kahteen viikkoon.

Lue lisää:

Tutkimukset

Kun lymfoomadiagnoosi on varmistunut, sinut lähetetään syöpätautien poliklinikalle jatkohoitoarvioon. Mikäli kuvantamistutkimuksia ei ole edeltävästi tehty, ne ohjelmoidaan nyt tehtäväksi. Samoin usein otetaan lisäverikokeita. Näiden tutkimusten perusteella arvioidaan lymfooman levinneisyys ja hoitoon vaikuttavat riskiluokitukset, joihin vaikuttavat levinneisyys ja lymfoomasta riippuen tietyt veriarvot.

Kuvantamisena voidaan tehdä diagnoosista riippuen joko PET-TT tai tietokonetomografiakuvaus. Molemmilla tutkimuksilla voidaan selvittää jo todetun lymfooman levinneisyyttä, myöhemmin hoitojen aikana hoitovastetta ja seurannassa mahdollista uusiutumista. Jo diagnosoidun lymfooman kohdalla PET-TT-tutkimus antaa usein tarkempaa tietoa kuin tavanomainen tietokonetomografiatutkimus joissakin lymfoomatyypeissä, kuten esimerkiksi Hodgkinin lymfoomassa. PET-TT-kuvaus sisältää sekä tietokonetomografian että PET-kuvauksen. Tietokonetomografiakuvista nähdään kudokset ja niiden rajat, PET-kuvauksella selviää kudosten poikkeava aktiivisuus syöpään viitaten. Kuvaukset yhdistämällä nähdään, mitkä kudokset ovat aktiivisia.

Ennen PET-TT-tutkimusta sinun on paastottava vähintään neljä tuntia. Tutkimuksen tulos ei välttämättä ole luotettava, jos veren sokeripitoisuus on tutkimuksen aikana liian korkea. Verensokeritason yläraja on 11 mmol/l. Insuliinin käytössä on myös tiettyjä rajoitteita, joista saat ohjeet ennen tutkimusta. Esimerkiksi ateriainsuliinia ei tule ottaa neljään tuntiin ennen tutkimusta. Insuliinidiabeetikoiden osalta tutkimus tehdään usein osastolta käsin, jotta onnistunut tutkimus voidaan varmistaa. Jos kuvausalueelta on tarkoitus ottaa vielä näytteitä, kannattaa PET-TT tehdä ennen näytteenottoa.

Lue lisää:

Esitiedot

Ennen vastaanottoa sinulle tulee täytettäväksi esitietolomakkeita. Nämä voidaan täyttää paperisena tai sähköisenä. Sähköinen lomake täytetään OmaTays-palvelun kautta, johon pääset kirjautumaan verkkopankkitunnuksillasi. OmaTays -palvelun kautta voit myös seurata ajanvaraustietojasi.

Esitietolomakkeissa kysytään hampaiden hoidon tilanteesta. Mikäli hammaslääkärin tarkistuksesta ja hammashoidosta on kulunut jo yli vuoden verran, suosittelemme sinulle hammaslääkärille menoa jo ennen hoidon suunnitteluun varattua käyntiä. Näin suunniteltu syövänhoito pääsee nopeammin liikkeelle tehdyn suunnitelman jälkeen.

Hoitoneuvottelu

Hoitoneuvottelu tapahtuu yleensä ensimmäisellä lääkärin vastaanottokäynnillä. Myös läheisesi ovat tervetulleita vastaanotolle. Aika ilmoitetaan sinulle puhelimitse tai kutsukirjeellä. Ohjeet poliklinikkakäyntiin saat kutsun yhteydessä.

Hoitoneuvottelukutsun yhteydessä saat tietoa myös Tampereen Biopankista. Luovuttamalla näytteitä biopankille voit muun muassa auttaa sairauden syiden selvittämisessä sekä uusien, vaikuttavampien ja paremmin siedettyjen hoitomenetelmien kehittämisessä. Näytteiden antaminen biopankkiin on vapaaehtoista ja perustuu erikseen antamaasi suostumukseen.

Vastaanottokäynti alkaa yleensä sairaanhoitajan tapaamisella. Sairaanhoitaja tarkistaa yhteystiedot, tarkistaa lääkityksesi sairaalan tietojärjestelmiin, pyytää sinulta Biopankkiluvan sekä tarkistaa painon ja pituuden. Jos sinulla on ollut painonlaskua, sinulta kysytään tarkemmin ravitsemuksesta. Jos tupakoit, tehdään nikotiiniriippuvuustesti.

Sairaanhoitajan jälkeen tulet lääkärin vastaanotolle. Lääkäri käy kanssasi läpi tutkimustulokset ja niiden merkityksen. Lääkäri käy yhdessä sinun kanssasi läpi hoitomahdollisuudet ja niihin liittyvät hyödyt ja riskit. Hoitoneuvottelussa lääkäri huomioi mielipiteesi ja laatii yhdessä sinun kanssasi hoitosuunnitelman.

Sinulla on mahdollisuus ottaa käyttöön syövänhoidon verkkopoliklinikka, jonka kautta voit laittaa tarvittaessa viestiä lymfoomaan liittyvistä asioista ympäri vuorokauden. Hoitohenkilökunta vastaa sinulle virka-aikana 1-2 arkipäivän kuluttua yhteydenotostasi. Tarkemmin tietoa syövänhoidon verkkopoliklinikasta saat poliklinikkakäynnin yhteydessä.

Lääkäri arvioi myös imusolmukesyövän tyypin, tehtyjen kuvantamisten ja suunniteltujen hoitojen perusteella luuydinnnäytteiden oton tarpeellisuuden. Näyte otetaan paikallispuudutuksen avulla rintalastasta sekä lantion alueelta, suoliluusta.

Iholymfoomien hoito toteutuu ihotautien ja syöpäsairauksien erikoislääkärien yhteistyönä: ihoon rajoittuneet ja vähemmän voimakkaasti oireilevat hoituvat ihotautipuolella ja vaikeimpien tautimuotojen hoidot syöpätautien puolella.

Sydämen ultraääni

Osalle potilaista tehdään vielä sydämen ultraäänitutkimus arvioimaan sydämen kuntoa ennen hoidon aloitusta. Sydämen ultraäänitutkimuksella voidaan selvittää kattavasti sydämen rakennetta ja toimintaa. Lymfoomapotilailla tutkimus tehdään, jos suunnitellaan tai on aiemmin jo annettu sellaisia hoitoja (lääke- ja/tai sädehoidot), joilla saattaa olla vaikutusta sydämen toimintaan. Tutkimus tehdään yleensä ennen nyt suunnitellun hoidon aloitusta ja sydämen toimintaa seurataan hoidon aikana sekä mahdollisesti sen jälkeen.

Yksilöllinen hoitosuositus

Joskus lymfooman diagnoosi on haastava tai tilanteessasi on jotain muuta erityistä, jolloin hoitosuunnitelmaa voidaan arvioida moniammatillisessa työryhmässä. Tällöin syöpäsairauksien hoitoon perehtyneet erikoislääkärit perehtyvät tilanteeseesi asiakirjojen perusteella ja arvioivat tutkimustuloksiasi. Näiden perusteella he laativat yksilöllisen hoitosuosituksen syöpäsairautesi hoitoon. Tarkoituksena on taata kaikille potilaille yhtenäinen ja hoitosuosituksiin perustuva hoito. Työryhmään kuuluu syöpätautien erikoislääkäreitä, radiologian erikoislääkäri, patologian erikoislääkäri, laboratoriohematologian erikoislääkäri ja sairaanhoitaja. Mikäli sairautesi voisi soveltua hoidettavaksi hoitotutkimuksen puitteissa, kertoo lääkäri sinulle sopivasta tutkimuksesta hoitoneuvottelussa. Jos moniammatillisen työryhmän ehdottama hoitosuositus ei vastaa toivettasi, voidaan tästä hoitoneuvottelun tuloksena poiketa.

Ensitietopäivä

Ensitietopäivä on tarkoitettu sinulle ja läheisillesi antamaan uusia ja rohkaisevia näkökulmia sairastumisen aiheuttamassa muuttuneessa elämäntilanteessa. Läheisesi osallistuminen tukee selviytymistäsi omassa elinympäristössäsi. Ensitietopäivässä sinulla on mahdollisuus vertaistukeen ja samassa tilanteessa olevien ihmisten tapaamiseen.

Ensitietopäivän luennoitsijoina toimivat lääkäri, kriisityön asiantuntija, sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti, seksuaaliterapeutti, kuntoutusohjaaja, vertaistukihenkilö ja Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen edustaja. Ensitietopäivän vastuuhenkilönä toimii kuntoutusohjaaja.

Ensitietopäivässä saat luotettavaa, monipuolista ja ajankohtaista perustietoa:

  • sairaudesta

  • taudinmäärityksestä (diagnostiikasta)

  • oirekuvasta

  • hoitovaihtoehdoista

  • sairauden vaikutuksesta toimintakykyyn.

Lisäksi saat tietoa ja ohjausta toimintakyvyn tukemisen mahdollisuuksista kuntoutuksen, sosiaaliturvan ja järjestöjen palvelujärjestelmissä.

Ensitietopäivään ohjaudutaan diagnoosin saamisen, osastojakson tai ensikäynnin jälkeen. Ensitietopäivään osallistumisen ajankohta riippuu omasta tilanteestasi ja tahdostasi sekä seuraavan ensitietopäivän ajankohdasta. Ensitietopäivä järjestetään Taysissa 11 kertaa vuodessa.

Lue lisää:

Hoitovaihtoehdot

Lymfooman hoidot suunnitellaan yksilöllisesti lymfooman alatyypin, biologisten ennustetekijöiden ja levinneisyyden, muiden sairauksiesi, yleistilan ja toiveittesi mukaan. Usein hoito koostuu syöpälääkehoidosta ja tarvittaessa lisäksi sädehoidosta. Edellä mainittujen tekijöiden perusteella sinulle suositellaan joko kaikkia hoitoja tai vain osaa niistä. Osa lymfoomista on hidaskasvuisia ja levinneessä tilanteessa, jos oireet ovat hyvin vähäiset, tällaista lymfoomaa voidaan myös alkuun seurata. Nopeakasvuisissa taudeissa sekä oireisissa hidaskasvuisissa taudeissa hoito aloitetaan jo ensikäynnin jälkeen.

Leikkaushoito ei ole lymfooman ensisijainen hoito. Leikkausta käytetään lähinnä koepalan otossa varmistamaan diagnoosi.

Syöpälääkehoidot

Lymfooman syöpälääkehoitoihin kuuluvat biologiset vasta-aineet sekä solunsalpaajat.

Solunsalpaajat

Solunsalpaajat eli sytostaatit vaurioittavat syöpäsoluja siten, että solut eivät pysty jakautumaan ja kuolevat. Solunsalpaajat kulkeutuvat verenkierron mukana kaikkialle elimistöön, joten niiden vaikutus ei rajoitu vain syöpäsolukkoon. Ne vahingoittavat usein jossain määrin myös elimistön normaaleja soluja, joista aiheutuvat lääkkeiden haittavaikutukset. Yleisiä haittavaikutuksia ovat hiustenlähtö, veren eri solujen määrän lasku, suun limakalvojen kipeytyminen, vatsan toiminnan muutokset, väsymys ja pahoinvointi. Nämä haittavaikutukset voivat olla epämukavia, mutta ne korjaantuvat yleensä hoitojen päätyttyä. Lisäksi jotkut solunsalpaajalääkkeet voivat altistaa maksa- tai munuaisvaurioille. Sen vuoksi solunsalpaajahoidon aikana on syytä huolehtia riittävästä nesteytyksestä ja välttää alkoholin, luontaistuotteiden ja tiettyjen lääkkeiden yhteiskäyttöä. Lääkärisi käy läpi mahdolliset yhteisvaikutukset käyttämiesi lääkkeiden osalta. Sinun on hyvä kertoa käyttämistäsi luontaistuotteista ja kertoa, jos suunnittelet niiden käyttöä syöpälääkehoitojen aikana. On tärkeää, että tuot esiin kokemasi hoidon haittavaikutukset, koska niitä voidaan lievittää tai jopa ehkäistä erilaisin tukilääkityksin.

Tupakointi heikentää solunsalpaajien tehoa. Halutessasi lopettaa tupakoinnin, saat hoitajalta ja lääkäriltä apukeinoja tähän.

Lue lisää:

Potilasohjeet:

Biologiset vasta-aineet

B-soluiset lymfoomat, kuten esimerkiksi follikulaarinen lymfooma ja diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma, omaavat syöpäsolun pinnassa CD20-pintamerkkiaineen, jota vastaan on kehitetty oma vasta-aine (rituksimabi). Vasta-ainetta voidaan käyttää joko yksin, osana muuta syöpälääkehoitoa tai yhdistelmähoidon jälkeen jatkuvana ylläpitohoitona riippuen syöpätyypistä. Hoidon aloitus tapahtuu aina osastolla, sillä ensimmäisellä hoitokerralla hoitoon voi liittyä allergistyyppisiä oireita, kuten kuumetta, ihottumaa ja hengenahdistusta. Näitä reaktioita estämään saat lääkitykset ennen hoitoa. Reaktion mahdollisesti tullessa saat lisälääkityksen ja yleensä hoitoa pystytään jatkamaan sen jälkeen. Reaktio ei yleensä toistu ensimmäisen kerran jälkeen.

Lue lisää:

Kaikki syövästä: biologiset syöpälääkkeet

Potilasohjeet

Sädehoito

Sädehoito suunnitellaan aina yksilöllisesti. Hoitoa varten sinulle tehdään sädehoidon suunnittelukuvaus eli tietokonetomografiakuvaus, jonka yhteydessä ihollesi tatuoidaan pienet merkit sädehoidon kohdistamiseksi. Mikäli sädehoito annetaan kaulalle tai pään alueelle, sinulle tehdään lisäksi muovinen maski pitämään hoidon aikana sädehoitoalueen mahdollisimman samanlaisessa asennossa.

Sädehoitolääkäri määrittää hoitoalueen laajuuden. Hoitokäyntien määrä riippuu lymfooman tyypistä. Hidaskasvuisissa lymfoomissa voidaan oireita aiheuttavaan kohtaan antaa kaksi kertaa sädehoitoa, nopeakasvuisissa lymfoomissa sädehoitokertojen määrä vaihtelee 10-20 välillä riippuen lymfooman tyypistä ja aiemmasta hoitoherkkyydestä. Hoito toteutetaan arkipäivisin.

Jokaisella hoitokerralla röntgenhoitajat asettelevat sinut tarkasti samaan hoitoasentoon. Sädehoitoa toteutettaessa sädehoito kohdistetaan hoitokoneella lääkärin aiemmin määrittelemälle hoitoalueelle millimetrien tarkkuudella. Tämän mahdollistaa hoitolaitteen kuvantamisjärjestelmä, jolla sinut kuvataan jokaisella hoitokerralla. Sädehoitokäyntiin kuluu yleensä aikaa 15–20 minuuttia, mutta itse hoidon toteutus kestää tästä vain pienen hetken. Sädehoitokoneet tuottavat hoidollista säteilyä ja hoitohetki on sinulle täysin huomaamaton ja kivuton.

Sädehoito on paikallishoitoa ja siitä aiheutuvat haitat tulevat lievää väsymystä lukuun ottamatta vain sädetetylle alueelle. Hoidon loppuvaiheessa tai hieman sen jälkeen on hoitoalueen iho tyypillisesti hieman arka ja punoittava. Hoitohenkilökunta antaa sinulle ihonhoito-ohjeita sädehoidon alkaessa ja tarvittaessa sen aikana. Sädehoidosta huolimatta aktiivinen normaali elämä on suositeltavaa. Liikunta ja ulkoilu virkistävät mieltä ja kehoa ja auttavat toipumisessa. Tupakoinnin lopettaminen on suositeltavaa hoidon tehon varmistamiseksi ja myöhemmän syöpäriskin alentamiseksi. Lymfahoito ja hieronta ovat kiellettyä sädehoidon aikana.

Aktiivinen seuranta

Hidaskasvuisissa lymfoomissa on mahdollista vähäoireisissa tilanteissa edetä seurannassa. Hoidon myöhäisempi aloitus ei huononna ennustettasi, mutta mahdollistaa elämän ilman syöpähoitojen haittoja.

Taudinkehitystä seurataan tarkasti ja hoito aloitetaan, jos tulet oireiseksi tai lymfoomamuutokset kasvavat selvästi tai aiheuttavat uhkaa elimistösi normaalille toiminnalle.

Seuranta

Nopeakasvuisissa lymfoomissa syövän paranemiseen tähtäävän hoidon jälkeen siirryt seurantavaiheeseen. Tämä tapahtuu syöpätautien poliklinikalla. Seurantakäynnit arvioidaan yksilöllisen tilanteesi mukaan sinun kanssasi Suuntima-työkalun avulla. Seurantaa voidaan tehdä etäkontakteina tai vastaanottokäynneillä oman elämäntilanteesi ja voimavarojesi mukaan. Yleensä kaksi ensimmäistä hoidon jälkeistä vuotta ovat tiiviimmän seurannan aikaa. Rutiininomaisen kuvantamisseurannan hyödyistä ei ole vahvaa tieteellistä näyttöä, mutta vartalon viipalekuvauksia tehdään usein 6, 12 ja 24 kuukautta hoitojen päättymisestä. Sen jälkeen uusiutumisriskialtis aika on useimmiten ohitettu ja seurannat harvenevat. Tämän jälkeen myöskään rutiinikuvantamisia ei tarvita, mutta niitä tehdään, jos uusia oireita tulee. Seuranta-aika on usein viisi vuotta hoitojen päättymisestä.

Tärkeintä seurannassa on ilmoittaa poliklinikalle, jos sinulle tulee uusia oireita. Uusiutumisen oireet voivat olla samanlaisia kuin alkuvaiheessa. Seurannassa on tärkeä huomata myös hoidon myöhäishaitat. Jos sinulle tulee uutta rasitushengenahdistusta, jalkojen turvotusta tai muuten yleisvointi lähtee heikkenemään, ota yhteys syöpätautien poliklinikalle.

Hidaskasvuisissa lymfoomissa tauti voi uusiutua hyvinkin pitkän ajan jälkeen. Seuranta perustuu pääosin vointisi seurantaan, ja kuvantamistutkimuksia tehdään useimmiten vain tarvittaessa oireiden ja/tai löydösten perusteella.

Hoitojen jälkeen saatat kokea turvattomuuden tunteita, pelkoja, huolta arjesta selviytymisestä ja hoitojen jälkeistä epävarmuutta. Tällaiset tunteet sinun on hyvä tunnistaa. Mahdollisimman normaalin arjen eläminen ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen sekä aika auttavat, mutta tukea on saatavilla esimerkiksi syöpäjärjestöjen kautta ja syöpätautien klinikan kautta psykososiaalisen tuen yksiköstä.

Seurantakäyntien välillä sinulla on aina mahdollisuus ottaa yhteyttä syövänhoidon verkkopoliklinikan kautta tai soittamalla, mikäli koet sinua huolestuttavia oireita. Älä epäröi ottaa yhteyttä, jos epäilet taudin uusiutumista tai sinulla on muita syöpään tai sen hoitoon liittyviä kysymyksiä.

Syöpälääkehoidot ja sädehoito saattavat lisätä sydän- ja verisuonisairauksien ja uuden syövän syntymisen riskiä. Voit itse vaikuttaa näihin riskeihin tupakoimattomuudella, monipuolisella ruokavaliolla, painon hallinnalla, liikunnalla sekä mahdollisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden, kuten verenpainetaudin, kohonneen kolesterolin ja diabeteksen hyvällä hoidolla.

Nopeakasvuisten lymfoomien seurannan päättyessä erikoissairaanhoidossa ei välttämättä tarvita enää seurantaa muuallakaan. Mikäli hoidoista on jäänyt haittoja, joita tulisi seurata perusterveydenhuollossa, sovitte lääkärin kanssa tämän suhteen toimintatavat. Sen sijaan hidaskasvuiset taudit voivat uusiutua hyvinkin pitkän ajan jälkeen. Tällöin erikoissairaanhoidon seurannan päättyessä seuranta siirtyy perusterveydenhuoltoon (terveyskeskus tai työterveyshuolto tai toiveesi mukaan yksityissektorille). Erikoissairaanhoidosta laaditaan loppulausuntoon eli epikriisiin seurantaohjeet jatkoseurantaa varten. Seuranta-aikojen varaaminen perusterveydenhuollosta on sinun omalla vastuullasi. Sinulle ei siis tule erillistä kutsua kontrollikäynneille.

Potilasohjeet:

Uusiutunut tauti

Uusiutuneessa taudissa hoito arvioidaan potilaskohtaisesti samoin kriteerein kuin alkuvaiheen hoitokin. Nopeakasvuisissa taudeissa, kuten diffuusissa suurisoluisessa lymfoomassa, voidaan edelleen taudin uusiutuessa tähdätä parantavaan hoitoon. Tämä vaatii usein intensiivihoidon kantasolupalautuksen turvin. Hoito on mahdollista noin alle 70-vuotiaille, joiden tauti reagoi nykyiseen hoitoon ja taustalla ei ole muita vakavia perussairauksia, kuten sydämen vajaatoimintaa tai selvästi oireilevaa keuhkosairautta.

Lue lisää:

pp_Tays_loppu.gifPalliatiivinen hoito

Lymfoomat ovat tyypillisesti hyvin hoitoherkkiä ja tauti pystytään useimmiten joko parantamaan tai saamaan pois näkyvistä vuosiksi, riippuen lymfooman alatyypistä. Joskus kuitenkin lymfoomat kuitenkin käyttäytyvät hyvin hankalahoitoisesti ja joudutaan siirtymään palliatiiviseen hoitoon.

Palliatiivinen eli oireenmukainen hoito on parantumatonta tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista, moniammatillista ja kokonaisvaltaista hoitoa. Vaikka oireenmukaista hoitoa annetaan sairauden vaiheesta riippumatta, palliatiivisen hoidon merkitys korostuu, kun sairaus ei ole parannettavissa. Tällöinkin ihminen voi elää palliatiivisen hoidon turvin useita kuukausia, joissain tilanteissa jopa vuosia.

Palliatiivisen hoidon tarkoitus on auttaa sinua ja läheisiäsi saavuttamaan mahdollisimman hyvä elämänlaatu syövästä huolimatta sekä lievittää sairaudesta johtuvia oireita ja kärsimystä. Palliatiivisessa hoidossa hyväksytään elämän rajallisuus, ja hoidon päämääränä on ensisijaisesti elämänlaadun parantaminen elämän pidentämisen sijaan.

Saattohoito on palliatiivisen hoidon loppuvaihe viimeisten elinpäivien tai -viikkojen aikana. Kuolevaa ihmistä ja hänen läheisiään tuetaan ja hoidetaan yksilöllisesti parhaalla mahdollisella tavalla inhimillisiä arvoja kunnioittaen. Saattohoidossa kuolevalla ja hänen läheisillään on mahdollisuus valmistautua lähestyvään kuolemaan ja tavoitteena on tarjota arvokas kuolema. Sana saattohoito on korvannut käsitteen terminaalihoito. Saattohoitoon ei kuulu aktiivinen kuolemaan auttaminen.

Lue lisää: