Munuaissyöpä

Munuaissyöpä on munuaisen kuorikerroksesta alkunsa saava pahanlaatuinen kasvain. Kasvain löytyy usein sivulöydöksenä, kun tehdään vatsan alueen ultraäänitutkimus tai tietokoneviipalekuvaus jonkin muun vaivan vuoksi. Tällöin potilas lähetetään kiireellisesti leikkaushoitoon.

Munuaissyöpä todetaan Suomessa vuosittain noin 1 000 henkilöllä. Ilmaantumisajankohta painottuu selkeästi työelämän loppuvuosiin ja eläkeiälle. Pitkälle edenneessä taudissa oireita voivat olla verivirtsaisuus, kylkikipu, kuumeilu, laihtuminen tai etäpesäkkeen aiheuttamat paikallisoireet kuten selkäsärky.

Ennuste vaihtelee paljon. Pienen, munuaiseen rajautuneen ja kudostyypiltään rauhallisen kasvaimen ennuste on hyvä. Laajalti levinneen ja kudostyypiltään aggressiivisen taudin ennuste on huonompi ja parantavaan hoitoon ei ole välttämättä mahdollisuutta. Levinneen munuaissyövän hoito on kuitenkin kehittynyt viime vuosina valtavasti uusien lääkehoitojen myötä ja elinajanennuste parantunut.

Tutkimukset Taysissa

Kun munuaiskasvain on todettu ja lähete on saapunut Taysin urologialle eli virtsaelinkirurgille, ohjelmoimme potilaalle kiireellisen vartalon tietokonekuvauksen ja peruslaboratoriokokeet. Näiden jälkeen kutsumme potilaan kiireelliselle hoitoneuvottelukäynnille poliklinikalle.

Munuaissyövän diagnoosi ja arvio levinneisyydestä tehdään tyypillisesti kuvantamislöydöksen perustella. Tulkinnanvaraisessa tapauksessa voidaan kasvaimen luonne ennen hoitoa selvittää neulanäytteellä, jonka ottaa toimenpideröntgenlääkäri useimmiten ultraääniopastuksessa.

Hoitoneuvottelukäynnillä arvioimme kasvainlöydöksen ja suunnittelemme potilaan kanssa neuvotellen jatkohoidon. Useimmiten kyseessä on leikkaus, joko pelkän kasvainalueen tai koko munuaisen poisto. Samalla otamme kantaa mahdollisten etäpesäkkeiden hoitoon.

Pieniä kasvaimia voidaan hoitaa toimenpideradiologin toimesta ns. mikroaaltoablaatiolla, Tätä voidaan harkita, mikäli leikkaushoito nähdään ongelmalliseksi esim. runsaiden perussairauksien vuoksi.

Joskus pieniä kasvaimia jäädään seuraamaan näiden hyvä ennuste ja hidas eteneminen huomioiden.

Hoitoneuvottelun yhteydessä potilaalta voidaan kysellä halukkuutta osallistua erilaisiin käynnissä oleviin tutkimuksiin.

Munuaissyövän leikkaushoito

Noin viikkoa ennen leikkausta järjestetään potilaalle esikäynti. Mikäli olet jo aikaisemmin tavannut hoitavan urologin, niin tällöin esikäynti tapahtuu hoitajan toimesta puhelimitse. Mikäli on vielä tarvetta ennen leikkausta tavata kirurgi tai anestesialääkäri, niin tällöin esikäynti järjestetään urologian poliklinikalla. Ennen käyntiä otetaan tarvittavat laboratoriokokeet leikkausta varten. Esikäynnillä hoitaja haastattelee terveystiedot ja antaa valmistautumisohjeet leikkaukseen.

Leikkaukseen potilas saapuu yleensä vasta leikkauspäivän aamuna ravinnotta. Leikkaus voidaan tehdä perinteisenä avoleikkauksena tai vatsaontelon tähystysleikkauksena. Suunnittelemme leikkausmenetelmän tapauskohtaisesti

Pienen kasvainalueen poistamme munuaista säästäen, kun taas kookkaampi kasvain edellyttää koko munuaisen poiston. Jäljelle jäävä toinen munuainen pystyy yleensä huolehtimaan riittävästä munuaistoiminnasta.

Mikäli munuaissyöpä on lähettänyt vain yhden tai muutamia etäpesäkkeitä ja potilas on hyväkuntoinen, voidaan nämä etäpesäkkeet mahdollisesti leikata joko samassa tai erillisessä leikkauksessa. Etäpesäkkeisessä taudissa pääosin hoito on lääkkeellinen ja tapahtuu syöpätautilääkärin eli onkologin toimesta.

Munuaissyövän lääkehoito

Laajemmin levinneen munuaissyövän hoito on pääosin lääkehoitoa. Mahdollisesti lääkehoitoon liitetään munuaisen poistoleikkaus, jos potilaan katsovan hyötyvän leikkauksesta joko ennen tai jälkeen lääkehoidon. Joskus etäpesäkkeisiin voidaan antaa sädehoitoa. Lääkkeellinen hoito toteutetaan syöpätautien poliklinikalla. Tuolloin onkologit eli syöpälääkärit arvioivat tilanteen ja käyvät potilaan kanssa jälleen hoitoneuvottelun.

Osastohoito ja kotiutuminen

Tähystysleikkauksen jälkeen potilas kotiutuu yleensä 2-3 vuorokauden ja avoleikkauksen jälkeen noin 4-5 vuorokauden kuluttua leikkauksesta. Tarvittaessa osastohoitoa voidaan jatkaa oman aluesairaalan tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Alkuvaiheen toipuminen vie 4–6 viikkoa, joka on yleensä myös sairausloman pituus. Jälkitarkastus tapahtuu yleensä 4-6 viikon kohdalla leikkauksesta, jolloin käydään läpi toipuminen ja patologin lopullinen lausunto.

Seuranta urologian poliklinikalla

Taudin mahdollisen uusiutumisen varalta seuraamme potilasta poliklinikalla aluksi 3-6 kuukauden välein, sitten vuosittain. Vastaanottotarkastuksen lisäksi tutkimukset sisältävät peruslaboratoriokokeet ja tärkeimpänä kuvaukset, yleensä vartalon tietokonekuvauksen. Matalan uusiutumisriskin potilaita seuraamme viiteen vuoteen asti, keski- ja korkean riskin potilaita kontrolliväliä pidentäen jopa kymmeneen vuoteen asti yksilöllisesti.

Työnjako ja hoitotiimi

Urologien keskinäisen työnjaon mukaisesti osa urologeista hoitaa munuaissyöpäpotilaita.

Ongelmalliset, useamman erikoisalan yhteistyötä vaativat potilastapaukset on keskitetty Tays Keskussairaalaan. Tällainen on esimerkiksi alaonttolaskimoon kasvava munuaissyöpä, jonka leikkauksessa tarvitaan myös verisuonikirurgia.

Tarvittaessa leikkaukseen voivat osallistua myös rintaelinkirurgi tai vatsaelinkirurgi.

Tarvittaessa fysioterapeutti ja sosiaalityöntekijä osallistuvat kuntoutumisen ja tuen järjestämiseen.