Rintasyöpä

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpäsairaus, vuosittain Suomessa todetaan yli 5 000 uutta rintasyöpää. Lähes joka kahdeksas suomalaisnainen sairastuu jossain vaiheessa elämäänsä rintasyöpään. Miesten rintasyöpä on harvinainen.

Rintasyövän ennuste on jatkuvasti parantunut, tällä hetkellä lähes 90 prosenttia rintasyöpäpotilaista on elossa viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta. Heistä valtaosa parantuu kokonaan.

Taysin korkeatasoinen rintasyöpäpotilaan hoitopolku kattaa koko rintasyövän hoitoketjun eli diagnostiikan, tarvittaessa leikkaushoidon ja liitännäishoitoina toteutettavat rintasyövän lääkehoidot ja sädehoidon sekä hoitojen jälkeisen seurannan.

Rintasyövän oireet

Rintasyövän tavallisin oire on kyhmy. Muita mahdollisesti rintasyöpään viittavia oireita ovat rinnan ihon tai nännin vetäytyminen, muutokset rinnan koossa tai muodossa, hormonikiertoon liittymätön kipu, verinen erite nännistä tai antibioottihoidolle reagoimaton rinnan tulehdus.

Noin kolmannekselta rintasyöpäpotilaista rintasyöpä löytyy oireettomana rintasyöpäseulonnoista. Iän myötä rintasyövän ilmaantuminen yleistyy. Joskus tautia tavataan nuorillakin, joten jokainen rintakyhmy on tutkittava rintasyövän poissulkemiseksi.

Rintasyövän toteaminen ja lähete Taysiin

Jos havaitset rinnassasi kyhmyn tai muita rintasyöpään viittaavia oireita, varaa lääkäriaika terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai yksityislääkäriltä. Rintasyöpäepäilyn vuoksi tehdään ensimmäiseksi kuvantamistutkimukset eli mammografia ja rintojen ja kainaloiden ultraäänitutkimus sekä otetaan syöpään viittaavista löydöksistä paksuneulanäyte.

Mikäli neulanäytteen tulos vahvistaa rintasyöpäepäilyn, lähettää terveyskeskuslääkäri, työterveyslääkäri tai yksityislääkäri potilaan Taysiin. Mikäli löydös mammografiassa tai ultraäänitutkimuksessa on epäilyttävä, mutta tehdyissä tutkimuksissa ei syöpää löytyisikään, lähetetään potilas Taysiin diagnoosin varmistamiseksi.

Käsittelemme kaikki uudet lähetteet moniammatillisessa asiantuntijatiimissä eli niin sanotussa rintasyöpämeetingissä, johon osallistuvat syöpätautien erikoislääkäri, kirurgi, plastiikkakirurgi, patologi ja radiologi. Tässä moniammatillisessa hoitokokouksessa jokaiselle potilaalle laaditaan rintasyövän yksilöllinen hoitosuositus.

Leikkausta edeltävä lääkärin vastaanotto

Ennen rintasyöpäleikkausta tapaat Tays Hatanpäällä poliklinikkakäynnillä kirurgin ja sairaanhoitajan. Kirurgi tutkii sinut ja tekee leikkaussuunnitelman yhdessä kanssasi huomioiden toiveesi ja rintasyöpämeetingissä laaditun hoitosuosituksen.

Hoitaja antaa sinulle leikkaukseen tuloa koskevat ohjeet sekä suullisesti että kirjallisesti ja käy kanssasi läpi nukutuksen kannalta oleelliset asiat. Jos sinulla on vakavia perussairauksia tai muuta anestesiaan vaikuttavaa, hoitaja keskustelee hoidostasi anestesialääkärin kanssa ja ohjelmoi tarvittaessa hänen määräämiään tutkimuksia.

Rintasyöpäleikkaus

Saavut sairaalaan yleensä leikkauspäivän aamuna. Rintasi leikataan joko säästävällä leikkauksella tai koko rinnan poistolla. Jos säästävästi leikattava kasvain ei ole sormin tunnettavissa, merkitään se ennen leikkausta röntgenohjatusti merkkilangalla leikkauspäivän aamuna. Tietyissä tilanteissa on mahdollista koko rinnan poiston yhteydessä rakentaa uusi rinta poistetun tilalle samassa leikkauksessa. Lue lisää: Plastiikkakirurgiset rintaleikkaukset

Leikkauksen yhteydessä tehdään aina kainaloimusolmuketutkimus. Jos rintasyöpä on levinnyt, yleisin leviämispaikka on kainalo ja siellä ensisijaisesti vartijaimusolmuke. Vartijaimusolmuke paikannetaan isotooppitutkimuksella leikkauspäivän aamuna. Vartijaimusolmuke (yksi tai useampi) poistetaan rintaleikkauksen yhteydessä ja lähetetään patologille tutkittaviksi. Jos vartijaimusolmuke on puhdas, ei muita kainaloimusolmukkeita tarvitse poistaa. Mikäli kainalon imusolmukkeissa on leikkausta edeltävissä tutkimuksissa todettu etäpesäke tai vartijaimusolmukkeessa todetaan yli 2 mm kokoinen etäpesäke, kainalo tyhjennetään rintaleikkauksen yhteydessä mahdollisimman tarkkaan rasvasta ja imusolmukkeista.

Rintasyöpäleikkaus voidaan tehdä päiväkirurgisesti, jolloin potilas kotiutuu saattajan kanssa leikkauspäivänä ja hänellä on tärkeätä olla seuralainen seuraavan yön ajan. Leikkauksen jälkeinen jatkohoidon tarve vuodeosastolla arvioidaan aina yksilöllisesti potilaan voinnin ja toiveiden mukaan. Pääasiassa osastolla ollaan tarvittaessa yksi yö. Kotiutuessasi saat puhelinnumerot, joihin voit soittaa, mikäli ongelmia ilmaantuu..

Pirkanmaan alueella rintarauhasen hyvän- ja pahanlaatuisten kasvainten leikkaushoito on keskitetty Tays Hatanpään sairaalaan.

Mikrokirurgiaa vaativat välittömät ja myöhäiskorjaukset (plastiikkakirurgiset rintaleikkaukset) sekä suuren anestesiariskin potilaat leikataan Tays Keskussairaalassa.

Video: Rintasyöpäleikkauspotilaan hoitopolku

Rintasyövän liitännäishoidot

Rintasyöpäleikkauksen jälkeen voidaan antaa solunsalpaajahoitoa eli sytostaattihoitoa, sädehoitoa ja/tai hormonihoitoa ehkäisemään rintasyövän uusiutumista. Näitä ennalta ehkäiseviä hoitoja nimitetään liitännäis- eli adjuvanttihoidoiksi.

Rintasyöpäleikkauksen jälkeen laaditaan moniammatillisessa hoitotiimissä eli rintasyöpämeetingissä jokaiselle potilaalle liitännäishoitosuosituksen. Hoitokokoukseen osallistuvat kirurgi, plastiikkakirurgi, radiologi, patologi ja syöpätautien erikoislääkäri. Tämä suositus on yksilöllinen ja perustuu viimeisimpään tutkimustietoon sekä kansallisiin ja kansainvälisiin hoitosuosituksiin.

Sinulle varataan syöpälääkärin vastaanotto Taysin syöpätautien poliklinikalle noin kuukauden kuluttua leikkauksesta. Tuolloin patologin lausunto leikatusta rintasyövästä on valmistunut ja liitännäishoitosuositus moniammatillisessa hoitokokouksessa on laadittu. Lisäksi tarvittaessa voidaan tehdä niin sanottuja levinneisyystutkimuksia sen varmistamiseksi, ettei syöpäkudosta löydy muualta elimistöstä.

Levinneisyystutkimusten tarve määräytyy poistetun rintasyövän ominaisuuksien, kainaloimusolmukelevinneisyyden sekä oireiden perusteella. Rintasyövän tavallisimpia levinneisyystutkimuksia ovat keuhkojen röntgenkuvaus ja vatsan ultraäänitutkimus tai vartalon tietokonetomografia ja luustokuvaus. Näistä ilmoitetaan erikseen kirjeitse.

Syöpätautien poliklinikalla lääkäri keskustelee kanssasi rintasyöpäsairaudestasi ja siihen liittyvästä uusimisriskistä, liitännäishoitosuosituksesta ja hoitojen mahdollisista haittavaikutuksista. Syöpälääkäri päättää yhdessä kanssasi, mitä rintasyövän liitännäishoitoja lähdetään toteuttamaan. Lääkärin vastaanoton jälkeen sairaanhoitaja käy kanssasi tarkasti läpi hoitoja ja niiden mahdollisia haittavaikutuksia.

Syövänhoidon vastuualueella on jatkuvasti käynnissä lääketieteellisiä tutkimuksia, joissa muun muassa tutkitaan uusien lääkkeiden tehoa. Mikäli sinä sovellut kliiniseen tutkimukseen, sinulle tarjotaan mahdollisuutta osallistua tutkimukseen. Tutkimuspotilaaksi suostuminen on aina vapaaehtoista.

Rintasyövän liitännäishoidot toteutetaan Tays Keskussairaalan syövänhoidon yksiköissä

Solunsalpaajat

Solunsalpaajat eli sytostaatit ovat syöpäsolujen tuhoamiseen kehitettyjä lääkeaineita, jotka annostellaan suonensisäisesti tai otetaan suun kautta. Solunsalpaajat kulkeutuvat verenkierron mukana kaikkialle elimistöön riippumatta lääkkeiden annostelutavasta. Solunsalpaajat estävät solujen jakaantumisen ja aiheuttavat näin syöpäsolujen kuoleman.

Solunsalpaajahoito voidaan toteuttaa yhdellä solunsalpaajalla tai useamman solunsalpaajan yhdistelmällä. Her-2 -positiivista alatyyppiä sairastaville potilaille yhdistetään solunsalpaajahoitoon myös vasta-ainehoito kuten trastutsumabi (kauppanimeltään Herceptin).

Rintasyövän solunsalpaajahoidot toteutetaan päiväkäynteinä syöpätautien poliklinikalla. Solunsalpaajahoito koostuu yleensä kuudesta kolmen viikon välein annettavasta suonensisäisestä lääkehoitokerrasta.

Valitettavasti solunsalpaajien vaikutus ei kuitenkaan rajoitu vain syöpäsolukkoon, vaan ne vahingoittavat usein jonkin verran myös elimistön normaaleja kudoksia aiheuttaen haittavaikutuksia. Tavallisimpia haittavaikutuksia ovat väsymys, veren valkosolujen määrän lasku, suun limakalvojen kipeytyminen, pahoinvointi, hiusten lähtö ja vatsan toiminnan muutokset. Haittavaikutukset vaihtelevat yksilöllisesti sekä annetun hoidon mukaan.

Video: Syöpälääkehoito

Rintasyövän liitännäissädehoito

Laajoissa tutkimuksissa rintasyöpäleikkauksen jälkeisen sädehoidon eli niin sanotun liitännäissädehoidon on osoitettu puolittavan rintasyövän paikallisen uusimisen riskin. Liitännäissädehoitoa suositellaan kaikille niille potilaille, joille on tehty säästävä leikkaus. Koko rinnan poiston jälkeen sädehoitoa suositellaan, mikäli leikkauksessa todetaan etäpesäkkeitä kainalon imusolmukkeissa tai kasvain on kooltaan suuri.

Mikäli leikkauksen jälkeen suositellaan annettavaksi sekä solunsalpaajahoitoja että sädehoitoa, toteutetaan solunsalpaajahoitojakso ensin. Sädehoito pyritään aloittamaan 3–4 viikon kuluttua viimeisestä solunsalpaajahoidosta. Hormonaalinen liitännäislääkehoito (tamoksifeeni, aromataasin estäjät) puolestaan aloitetaan vasta sädehoidon toteutuksen jälkeen.

Sädehoitoa annetaan Taysissa arkipäivisin maanantaista perjantaihin kello 7.30–20.30. Sädehoitoyksikössä on kuusi sädehoitolaitetta eli lineaarikiihdytintä, joilla kaikilla voidaan toteuttaa rintasyövän liitännäissädehoitoa. Rintasyöpäpotilaan sädehoitokäyntiin kuluu yleensä aikaa 15–20 minuuttia. Itse hoidon toteutus kestää vain muutaman minuutin. Lineaarikiihdyttimet tuottavat hoidollista fotonisäteilyä, jota keho ei hoitohetkellä millään tavalla aisti, eli itse hoitohetki on täysin huomaamaton ja kivuton. Myöskään sädehoidon jälkeen potilas itse ei säteile.

Sädehoidon suunnittelu alkaa suunnittelukuvauksella eli tietokonetomografiakuvauksella. Sädehoitolääkäri määrittää hoidon kohteen ja laajuuden tietokonetomografiakuviin. Säästävän leikkauksen jälkeen hoitokohteena on jäljellä oleva rinta. Imusolmukealueet kainalossa ja soliskuopassa katetaan sädehoidolla, mikäli leikkauksessa on todettu etäpesäkkeitä vartijaimusolmukkeessa tai muissa kainalon imusolmukkeissa. Joissain tapauksissa annetaan vielä sädehoitotehoste leikkausontelon alueelle. Koko rinnan poiston jälkeen kohdealueena on rintakehän seinämä ja imusolmukealueet. Sädehoitokertojen määrä koko rinnan tai rintakehän alueelle on tyypillisesti 15 kertaa.

Sädehoidon myötä hoitoalueen iho tyypillisesti hieman ärsyyntyy ja punoittaa. Ihoa on hyvä rasvata ennaltaehkäisevästi kerran päivässä sädehoitokäynnin jälkeen. Hoitoon voi liittyä myös lievää väsymystä. Sädehoidosta huolimatta aktiivinen normaali elämä on suositeltavaa. Liikunta ja ulkoilu virkistävät mieltä ja kehoa ja auttavat toipumisessa. Tupakoinnin lopettaminen on suositeltavaa hoidon tehon varmistamiseksi ja syöpäriskin alentamiseksi.

Rinnan sädehoito pyritään kohdistamaan millimetrien tarkkuudella suunniteltuun hoitokohteeseen. Tämän mahdollistaa ennen hoidon toteutusta tapahtuva röntgenkuvaus eli niin sanottu kuvantamisohjaus. Asentoa varmistavia kuvia otetaan potilaan ollessa hoitoasennossa hoitolaitteeseen integroidulla kuvausjärjestelmällä. Sädehoitoyksikössä on panostettu paljon rinnan sädehoitojen kohdistuksen hyvään tarkkuuteen. Hoitoasennon vakioimislaitteiden laadun ja asettelukuvien tulkintaohjeiden on varmistettu olevan hyvällä kansainvälisesti vertailukelpoisella tasolla.

Video: Rintasyöpäpotilaan hoitopolku sädehoidossa

Hengitystahdistettu rintasyövän sädehoito

Vasemman rinnan hoidossa käytetään sisäänhengityspidätys -tekniikkaa, jolla sydämen saama sädeannos saadaan minimoitua.

Video: Hengitystahdistus rintasyövän sädehoidossa

Lue myös: Hengitystahdistettuun rintasyövän sädehoitoon liittyvät kansainväliset vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut

Rintasyövän hormonihoito

Rintasyövistä noin kolme neljäsosaa on hormonireseptoripositiivisia eli näissä syövissä syöpäsolut käyttävät kasvussaan hyväkseen elimistön omia hormoneja. Hormonaalisen syöpähoidon vaikutus perustuu tämän toiminnon estämiseen. Syövän hormonaalisella hoidolla pyritään siis estämään kyseiselle syövälle elintärkeän hormonin tuotanto ja vaikutukset elimistössä.

Tutkimusten mukaan rintasyövän hormonihoidosta saadaan suurin hyöty viiden käyttövuoden aikana. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että osa potilaista saattaa hyötyä pidemmästä, jopa 10 vuoden kestoisesta hormonihoidosta.

Nuorten naisten hormonaalisena hoitona käytetään yleensä tamoksifeenia. Tarvittaessa nuorten potilaiden hoidossa tamoksifeeniin voidaan liittää munasarjojen toiminnan tilapäisesti sammuttava lääkitys. Vaihdevuodet ohittaneiden potilaiden hormonaalisena hoitona voidaan käyttää myös joko tamoksifeenia tai aromataasinestäjiä joko yksinään tai vuorotellen tamoksifeenin kanssa. Aromataasinestäjät (letrotsoli, anastrotsoli ja eksemestaani) estävät vaihdevuosien jälkeisen estrogeenin muodostumisen elimistössä.

Hormonihoitojen tavallisia haittavaikutuksia ovat vaihdevuosioireet, kuten hikoilu, kuumat aallot ja limakalvojen kuivuminen. Tamoksifeeni lisää jonkin verran laskimoveritulpan sekä hiukan kohtusyövänkin riskiä. Aromataasinestäjät taas aiheuttavat nivelkipuja tamoksifeenia enemmän ja altistavat osteoporoosille sekä murtumille. Vaihdevuosioireet saattavat lievittyä hoidon edetessä ja aktiivisella elämäntavalla kuten liikunnalla, painonhallinnalla ja välttämällä liiallista alkoholinkäyttöä. Jos haittavaikutukset ovat hankalia, potilaita suositellaan olemaan yhteydessä rintasyöpäpotilaiden neuvontapuhelinnumeroon 03 311 63379.

Hoitojen jälkeen

Rintasyöpäpotilaita seurataan erikoissairaanhoidossa taudin ennusteesta riippuen pääsääntöisesti viiden vuoden ajan. Jos tauti on niin hyväennusteinen, että mitään liitännäishoitoja ei anneta, niin potilas käy vain kertaalleen syöpälääkärillä, joka selvittää tilanteen ja ohjelmoi rintasyövän seurannat perusterveydenhuoltoon tai työterveyshuoltoon.

Liitännäislääkehoitoja saaneet potilaat kutsutaan Taysin syöpätautien poliklinikalle seurantakäynnille noin kolmen kuukauden, yhden vuoden, kolmen vuoden ja viiden vuoden kuluttua säde- tai solunsalpaajahoitojen päättymisestä tai hormonaalisen hoidon aloittamisesta.

Niille potilaille, jotka ovat saaneet rintasyöpäleikkauksen jälkeen vain sädehoidon, seurantakäynti järjestetään kolmen kuukauden kuluttua sädehoidon päättymisestä, ja sen jälkeen seuranta siirtyy perusterveydenhuoltoon tai työterveyshuoltoon.

Ensimmäisillä seurantakäyntikerroilla tarkistetaan hoitojen mahdolliset sivuvaikutukset ja ohjelmoidaan ensimmäinen leikkauksen jälkeiseen mammografiaan ja rintojen ultraäänitutkimukseen. Tämän jälkeen mammografia ja ultraäänitutkimus tehdään säännöllisesti 1 – 2 vuoden välein viiden seurantavuoden ajan. Tutkimusten aikaväli riippuu potilaan iästä ja kasvaimen leikkaustavasta. Jälkimmäisillä seurantakäynneillä (3 vuoden ja 5 vuoden) tarkistetaan mahdollisia hoitojen myöhäishaittoja ja tarvittaessa otetaan kantaa potilaan hormonaalisen estohoidon laatuun ja hoidon pituuteen.

Taysin rintasyöpäpotilaille on neuvontapuhelin, johon he voivat ottaa yhteyttä mikäli kokevat oireita seurantavälillä. Neuvontapuhelinnumero on 03 311 63379. Oireiden perusteella potilaalle pyritään järjestämään tarvittavat tutkimukset ja lääkärin yhteydenotto tai vastaanotto ja hoito tarvittaessa.

Kokeilemme uutta yhteydenottotapaa

Verkkopoliklinikka on uusi sähköinen palvelu hyvinvointisi tueksi. Aluksi testaamme Noona-mobiilisovellusta, joka mahdollistaa sähköisen yhteydenoton potilaan ja henkilökunnan välillä tietoturvallisesti. Uusi palvelu on vaihtoehto perinteiselle puhelimitse tapahtuvalle yhteydenotolle. Voit edelleen tarvittaessa soittaa hoitoyksiköstäsi annettavaan puhelinnumeroon.

Mobiilisovelluksella voit ottaa yhteyttä hoitohenkilökuntaan rintasyövän hoitopolun kaikissa vaiheissa. Voit kysyä palvelun kautta oireistasi tai muista asioista rintasyöpähoitajalta. Yhteydenottoosi vastataan virka-aikana.

Tarvitset mobiilisovelluksen käyttöön sähköpostiosoitteen ja puhelimen, tabletin tai tietokoneen, jossa on internetyhteys. Saat käyttäjätunnuksen ja kirjautumisohjeet sähköpostitse. Tarkemmat käyttöohjeet löytyvät palvelun omalta sivulta.

Vastuuhenkilöt

Osastonylilääkäri Minna Tanner (Tays Keskussairaala)
Osastonylilääkäri Ulla Karhunen-Enckell (Tays Hatanpää)