Rintasyöpäpotilaan hoitopolku

pp_koti_alku.gifOire

Rintasyövän tavallisin oire on kyhmy. Muita mahdollisesti rintasyöpään viittaavia oireita voivat olla uusi rinnan ihon tai nännin vetäytyminen, muutokset rinnan muodossa tai koossa, hormonikiertoon liittymätön pitkittynyt kipu, verinen erite nännistä tai antibioottihoidolle reagoimaton rinnan tulehdus.

Jos havaitset rinnassasi tai kainalossasi kyhmyn tai muita rintasyöpään viittaavia oireita, varaa lääkäriaika terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai yksityislääkäriltä. Rintasyövän ilmaantuvuus kasvaa vaihdevuosi-ikää lähestyttäessä. Noin kolmannekselta rintasyöpäpotilaista rintasyöpä löytyy oireettomana rintasyöpäseulonnoista.

Lääkärin vastaanottoLääkärin vastaanotto

Vastaanottokäynnillä lääkäri tutkii rintasi ja läheiset imusolmukealueet. Lääkäri laatii tarvittaessa lähetteen tutkimuksiin (mammografia ja/tai rintojen ja kainaloiden ultraäänitutkimus ja tarvittaessa paksuneulanäyte).

Tutkimuksiin lähettävän lääkärin kanssa sovit, miten kuulet tutkimustuloksista. Mikäli tutkimuksissa löytyy rintasyöpään viittaavaa, lääkäri laatii kiireellisen lähetteen Taysiin. Mikäli löydös mammografiassa tai ultraäänitutkimuksessa on epäilyttävä, laatii lääkäri lähetteen Taysiin diagnoosin varmistamiseksi.

Rintasyövän toteaminenRintasyövän toteaminen

Seulontatutkimuksia järjestetään koko Suomessa 50-69-vuotiaille naisille kahden vuoden välein. Rintasyöpä löytyy usein oireettomalta potilaalta seulontamammografiakuvauksessa.

Rintasyöpädiagnoosi perustuu rinnan tarkasteluun ja tunnusteluun (inspektio ja palpaatio), kuvantamistutkimuksiin (mammografia ja ultraääni) ja neulanäytteiden tutkimiseen (paksuneulabiopsia).

Mammografiatutkimuksessa rinta puristetaan muovilevyjen väliin kahdessa suunnassa. Radiologian erikoislääkäri katsoo kuvat ja harkitsee, tarvitaanko lisäkuvia ja/tai ultraäänitutkimusta täydentävänä tutkimuksena.

Jos näissä tutkimuksissa herää epäily rintasyövästä, radiologi ottaa rinnasta paksuneulanäytteitä. Tavallisimmin näytteet otetaan ultraääniohjauksessa, joskus myös mammografiaohjauksessa. Näytteenotto tapahtuu paikallispuudutuksessa. Tarvittaessa otetaan näytteitä myös kainaloimusolmukkeista, jos niissä epäillään etäpesäkkeitä. Vastaukset valmistuvat viikossa ja ne sisältävät patologian erikoislääkärin antaman alustavan arvion kasvaimen tyypistä.

Lähetteen tehnyt lääkäri kertoo neulanäytevastauksen tulokset potilaalle ja tekee rintasyöpäpotilaasta lähetteen rintakirurgian yksikköön.

LäheteLähete

Rintasyöpäepäilyyn liittyvä lähete luokitellaan kiireelliseksi. Lähete käsitellään 1–2 arkipäivän kuluessa sen saapumisesta rintakirurgian yksikössä. Rintakirurgian erikoislääkäri arvioi lähetteen ja suunnittelee tarvittaessa lisätutkimuksia. Tutkimukset ovat kiireellisiä, mutta eivät päivystyksellisiä. Sairaanhoitaja lähettää sinulle niistä kutsukirjeen tai ilmoittaa puhelimitse.

Lisätutkimuksista yleisin on rintojen magneettikuvaus, joka suoritetaan useimmiten viikon sisällä kuvauspyynnöstä. Lisätutkimuksina voi tulla myös mammografia, ultraäänitutkimus, näytteenotto tai vartalon tietokonetomografia.

Kun lähete on käsitelty ja mahdolliset lisätutkimukset tehty, tutkimustuloksesi käsitellään moniammatillisessa työryhmässä, jossa sinulle laaditaan yksilöllinen hoitosuositus.

Yksilöllinen hoitosuositusYksilöllinen hoitosuositus

Moniammatillisessa työryhmässä syöpäsairauksien hoitoon perehtyneet erikoislääkärit (rintakirurgia, syöpätaudit, patologia, radiologia ja plastiikkakirurgia) ja syöpäsairaanhoitaja perehtyvät kokonaistilanteeseesi asiakirjojen perusteella ja arvioivat tutkimustuloksiasi. Näiden perusteella he laativat yksilöllisen hoitosuosituksen syöpäsairautesi hoitoon. Tarvittaessa järjestetään lisätutkimuksia ja tilanteesi arvioidaan uudelleen työryhmässä. Työryhmässä arvioidaan myös, onko sairautesi hoitoon tarjolla syövän hoitotutkimuksia.

HoitoneuvotteluHoitoneuvottelu

Hoitoneuvottelu tapahtuu yleensä ensimmäisellä lääkärin vastaanottokäynnillä. Myös läheisesi ovat tervetulleita vastaanotolle.

Hoitoneuvottelussa lääkäri perehtyy henkilökohtaisesti tilanteeseesi ja huomioi mielipiteesi. Vastaanotolla lääkäri käy läpi tutkimusten tulokset ja niiden merkityksen sekä sinulle moniammatillisessa työryhmässä laaditun yksilöllisen hoitosuosituksen rintasyöpäsi hoitoon. Lääkäri kertoo sinulle hoitoosi mahdollisesti liittyvät hyödyt ja riskit. Hoitoneuvottelussa lääkäri laatii ja päättää yhdessä sinun kanssasi hoitosuunnitelman.

Rintasyövän ensisijainen ja yleisin hoitomenetelmä on leikkaus. Syöpälääkehoitoja voidaan antaa myös ennen leikkausta, jolloin pyritään pienentämään syöpäkasvainta siten, että leikkaus on mahdollinen tai säästävämpi. Tätä kutsutaan neoadjuvanttihoidoksi.

Aika ilmoitetaan sinulle puhelimitse tai kutsukirjeellä. Ohjeet poliklinikkakäyntiin saat kutsun yhteydessä. Ajanvaraustietoja voit seurata myös OmaTays https://omatays.fi/ palvelun kautta, johon pääset kirjautumaan verkkopankkitunnuksilla. OmaTays palvelun kautta voit käydä myös täyttämässä ennen vastaanotolle tuloa tarvittavat esitietolomakkeet, jotka hoitaja on kutsun yhteydessä julkaissut sinulle täytettäväksi.

Yleensä ennen poliklinikkakäyntiä otetaan laboratoriokokeita.

Hoitoneuvottelukutsun yhteydessä saat tietoa myös Tampereen Biopankista. Luovuttamalla näytteitä biopankille voit muun muassa auttaa sairauden syiden selvittämisessä sekä vaikuttavampien hoitomenetelmien kehittämisessä. Näytteiden antaminen biopankkiin on vapaaehtoista ja perustuu suostumukseen.

Sinulla on mahdollisuus ottaa käyttöön syövänhoidon verkkopoliklinikka, jonka kautta voit laittaa tarvittaessa viestiä rintasyöpään liittyvistä asioista ympäri vuorokauden. Hoitohenkilökunta vastaa sinulle virka-aikana 1-2 arkipäivän kuluttua yhteydenotostasi. Tarkemmin tietoa syövänhoidon verkkopoliklinikasta saat poliklinikkakäynnin yhteydessä.

Leikkausta edeltävä hoitoneuvottelu kirurgian poliklinikalla Leikkausta edeltävä hoitoneuvottelu kirurgian poliklinikalla

Tays Hatanpään poliklinikkakäynnillä tapaat kirurgin ja sairaanhoitajan. Kirurgi tutkii sinut ja tekee leikkaussuunnitelman yhdessä kanssasi huomioiden sinulle laaditun yksilöllisen hoitosuosituksen. Sairaanhoitaja antaa sinulle leikkaukseen liittyvät ohjeet. Tarvittaessa tapaat anestesialääkärin.

Leikkausta edeltävä hoitoneuvottelu syöpätautien poliklinikalla Leikkausta edeltävä hoitoneuvottelu syöpätautien poliklinikalla

Syöpälääkehoitoja voidaan antaa myös ennen leikkausta, jolloin pyritään pienentämään syöpäkasvainta niin, että leikkaus on mahdollinen tai säästävämpi. Tätä kutsutaan neoadjuvanttihoidoksi.

Syöpätautien poliklinikkakäynnillä (Tays keskussairaala R-rakennus 2. krs) tapaat onkologin (syöpälääkärin) ja sairaanhoitajan. Onkologi tutkii sinut ja tekee hoitosuunnitelman yhdessä kanssasi huomioiden sinulle laaditun yksilöllisen hoitosuosituksen. Sairaanhoitaja antaa sinulle hoitoosi liittyvät ohjeet.

Leikkauksen jälkeinen hoitoneuvottelu syöpätautien tai sädehoitopoliklinikalla Leikkauksen jälkeinen hoitoneuvottelu syöpätautien tai sädehoitopoliklinikalla

Syöpätautien (Tays keskussairaala R-rakennus 2. krs) tai sädehoidon poliklinikkakäynnillä (Tays keskussairaala R-rakennus 1. krs) tapaat onkologin (syöpälääkärin) ja sairaanhoitajan. Onkologi tutkii sinut ja tekee hoitosuunnitelman yhdessä kanssasi huomioiden sinulle laaditun yksilöllisen hoitosuosituksen. Sairaanhoitaja antaa sinulle hoitoosi liittyvät ohjeet.

EnsitietopäiväEnsitietopäivä

Ensitietopäivässä saat luotettavaa, monipuolista ja ajankohtaista perustietoa:

  • sairaudesta
  • taudinmäärityksestä (diagnostiikasta)
  • oirekuvasta
  • hoitovaihtoehdoista
  • sairauden vaikutuksesta toimintakykyyn.

Lisäksi saat tietoa ja ohjausta toimintakyvyn tukemisen mahdollisuuksista kuntoutuksen, sosiaaliturvan ja järjestöjen palvelujärjestelmissä.

Päivä on tarkoitettu sairastuneelle ja hänen läheisilleen antamaan uusia ja rohkaisevia näkökulmia sairastumisen aiheuttamassa muuttuneessa elämäntilanteessa. Mahdollistamalla läheisesi osallistuminen tuemme selviytymistäsi omassa elinympäristössäsi. Ensitietopäivässä sinulla on mahdollisuus vertaistukeen ja samassa tilanteessa olevien ihmisten tapaamiseen.

Ensitietopäivään ohjaudutaan diagnoosin saamisen, osastojakson tai ensikäynnin jälkeen. Ensitietopäivään osallistumisen ajankohta riippuu sinun omasta tilanteestasi ja tahdostasi sekä seuraavan ensitietopäivän ajankohdasta. Ensitietopäivä järjestetään Taysissa 11 kertaa vuodessa.

Ensitietopäivän luennoitsijoina toimivat lääkäri, kriisityön asiantuntija, sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti, seksuaaliterapeutti, kuntoutusohjaaja, vertaistukihenkilö ja Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen edustaja. Ensitietopäivän vastuuhenkilönä toimii kuntoutusohjaaja.

Lue lisää:

Hoitovaihtoehdot Hoitovaihtoehdot

Rintasyövän hoidot suunnitellaan yksilöllisesti rintasyövän biologisten ennustetekijöiden ja levinneisyyden, potilaan muiden sairauksien, yleistilan ja toiveiden mukaan. Usein rintasyövän hoito koostuu leikkauksesta, sädehoidosta ja syöpälääkehoidosta. Edellä mainittujen tekijöiden perusteella sinulle suositellaan joko kaikkia hoitoja tai vain osaa.

Rintasyövän ensisijainen ja yleisin hoitomenetelmä on leikkaus. Syöpälääkehoitoja voidaan antaa myös ennen leikkausta, jolloin pyritään pienentämään syöpäkasvainta niin, että leikkaus on mahdollinen tai kudoksia säästävämpi. Tätä kutsutaan neoadjuvanttihoidoksi. Harvinaisessa inflammatorisessa (tulehduksellisessa) rintasyövässä neoadjuvanttihoito on aina ensimmäinen hoito ja rintasyöpä leikataan vasta, kun rinnan tulehdukselliset muutokset ovat rauhoittuneet.

Rintasyöpäleikkauksen jälkeen voidaan antaa solunsalpaajahoitoa eli sytostaattihoitoa, täsmälääkehoitoa, sädehoitoa ja/tai hormonihoitoa ehkäisemään rintasyövän uusiutumista. Näitä ennalta ehkäiseviä hoitoja nimitetään liitännäis- eli adjuvanttihoidoiksi.

Levinneessä rintasyövässä yksilöllisesti räätälöity syöpälääkehoito on yleensä aina ensisijainen hoitomuoto ja vain harvoin lähdetään leikkaushoitoon. Sädehoitoa käytetään tarvittaessa hoidon tukena.

RintasyöpäleikkausRintasyöpäleikkaus

Rintasyöpäleikkauksessa poistetaan syöpäkudos rinnan alueelta ja sen ympäriltä tervettä kudosta riittävä määrä, jotta saadaan kasvain kokonaan poistettua puhtailla eli syövästä vapailla marginaaleilla. Koko rinnan poisto on joskus välttämätön kaiken kasvainkudoksen poistamiseksi.

Rintasyöpäleikkaukset tehdään pääsääntöisesti Tays Hatanpään sairaalassa.

Mikäli leikkausta edeltävissä tutkimuksissa ei ole todettu viitettä syövän etäpesäkkeistä kainalon imusolmukkeissa, tehdään rintasyövän levinneisyyden selvittämiseksi leikkauksen yhteydessä kainalon imusolmukkeista vartijaimusolmuketutkimus. Vartijaimusolmukkeen paikantamiseksi pistetään leikkausta edeltävästi pieni määrä säteilevää ainetta rinnan ihon alle Tays keskussairaalassa. Säteilevä aine kulkeutuu imusuonia pitkin kainalon ensimmäisiin imusolmukkeisiin, joita kutsutaan vartijaimusolmukkeiksi. Ne poistetaan leikkauksen yhteydessä ja lähetetään patologille tutkittavaksi. Jos kainalon imusolmukkeissa on ultraäänitutkimuksessa todettu etäpesäke, vartijaimusolmuketutkimusta ei tehdä, vaan kainalon imusolmukkeet poistetaan leikkauksessa mahdollisimman tarkkaan.

Jos todettu rintasyöpä ei ole tunnettavissa sormin tunnustelemalla, merkitään kasvain leikkauspäivän aamuna metallilangalla Tays Hatanpään Rintaklinikassa ultraääni- tai mammografiaohjauksessa.

Sairaalaan ilmoittaudut leikkauspäivän aamuna joko tarvittavien merkkausten jälkeen tai jos merkkauksia ei ole tarvetta tehdä, suoraan leikkausosastolle Tays Hatanpään sairaalaan 2. krs.

Fysioterapeutti käy ohjaamassa leikkauksen jälkeiset hengitys - ja liikeharjoitteet, joita noudattaen toivut nopeammin nukutuksesta.

Leikkaava lääkäri käy vielä läpi leikkaukseen liittyviä asioita ja piirtää rinnan iholle leikkauslinjat, jos tarpeen. Saat tarvittaessa rauhoittavaa lääkettä leikkausta odottaessa.

Leikkaus tehdään yleensä nukutuksessa eli yleisanestesiassa ja kestää tavallisimmillaan 1 - 2 tuntia. Leikkauksen jälkeen siirryt heräämöön seurantaan.

Rintasyöpäleikkauksesta pääset kotiin joko samana päivänä muutaman tunnin seurannan jälkeen saattajan kanssa tai seuraavana aamuna, jolloin voi kotiutua ilman saattajaa. Leikkauksen jälkeinen jatkohoidon tarve vuodeosastolla arvioidaan yksilöllisesti. Ennen kuin lähdet kotiin, sinut leikannut kirurgi käy kanssasi läpi leikkauksen kulun ja löydökset sekä alustavan jatkohoitosuunnitelman. Saat hoito-ohjeet kirjallisena esimerkiksi haavan ja dreenin (leikkausalueen laskuputki) hoidosta.

Fysioterapeutti ohjaa sinulle leikkauksen jälkeiset liikeharjoitteet, jotka ovat tärkeitä olkanivelen toimintakyvyn ja liikelaajuuden ylläpitämiseksi sekä käden imunestekierron tukemiseksi. Kainaloimusolmukkeiden poiston jälkeen sovitaan fysioterapeutille kontrolliaika kahden viikon päähän leikkauksesta.

Jälkitarkastus sovitaan tarvittaessa Tays Hatanpään poliklinikalle leikanneelle lääkärille ja/tai haavahoitajalle. Voit ottaa yhteyttä sinua huolestuttavista asioista rintahoitajaan, haavahoitajaan, hoitaneeseen osastoon tai sähköisen syövänhoidon verkkopoliklinikan kautta.

Patologian erikoislääkäri tutkii leikkauksessa poistetut kudokset ja imusolmukkeet. Näytteet tutkitaan tarkoin ja saadaan tietoa mikroskooppisista kasvaimen tai kasvainten koosta ja ominaisuuksista sekä kasvaimen poiston riittävyydestä ja imusolmukkeiden tilanteesta. Rintasyövän luokittelu

Patologian erikoislääkäri tekee kudosnäytteestä muita syövän hoitoa ohjaavia määrityksiä, kuten hormonireseptoripositiivisuus, solujen jakautumisindeksi ja HER2-määritys. HER2-tulos ollessaan positiivinen antaa mahdollisuuden kohdistaa syöpäsoluihin tehokkaita täsmälääkityksiä.

Vastaukset käsitellään moniammatillisessa työryhmässä noin kahden viikon kuluttua leikkauksesta. Vastausten perusteella määräytyy leikkauksen jälkeen tarvittava liitännäishoito.

Saat kutsun syöpätautien poliklinikalle noin neljän viikon päähän leikkauksesta. Jatkohoitoasi koskevia ajanvarauksia voit seurata OmaTays-palvelun kautta, jossa aika näkyy noin kolmen viikon kuluttua leikkauksesta.

SyöpälääkehoidotSyöpälääkehoidot

Leikkauksen jälkeen suositellaan syöpälääkehoitoja, jos rintasyövän uusiutumisriski on ennustekijöiden perusteella yli 10 % kymmenessä vuodessa. Syöpälääkehoitoihin kuuluvat solunsalpaajat, täsmälääkkeet ja hormonaalinen hoito. Jos suunnitellaan annettavaksi kaikki liitännäishoidot, toteutetaan ensin solunsalpaajahoito, sitten sädehoito ja hormonihoito aloitetaan sädehoidon jälkeen. 

Syöpälääkehoitoja voidaan antaa myös ennen leikkausta, jolloin pyritään pienentämään syöpäkasvainta siten, että leikkaus on mahdollinen tai kudoksia säästävämpi. Tätä kutsutaan neoadjuvanttihoidoksi. Harvinaisessa inflammatorisessa (tulehduksellisessa) rintasyövässä neoadjuvanttihoito on aina ensimmäinen hoito ja rintasyöpä leikataan vasta, kun rinnan tulehdukselliset muutokset ovat rauhoittuneet.

SolunsalpaajatSolunsalpaajat

Solunsalpaajat eli sytostaatit vaurioittavat syöpäsoluja siten, että solut eivät pysty jakautumaan ja kuolevat. Solunsalpaajat kulkeutuvat verenkierron mukana kaikkialle elimistöön. Solunsalpaajien vaikutus ei rajoitu vain syöpäsolukkoon, vaan ne vahingoittavat usein jossain määrin myös elimistön normaaleja soluja. Näitä solunsalpaajien muualle kuin syöpäkasvaimeen kohdistuvia vaikutuksia kutsutaan lääkkeiden haittavaikutuksiksi. Yleisiä solunsalpaajahoidon haittavaikutuksia ovat hiustenlähtö, veren valkosolujen määrän lasku, suun limakalvojen kipeytyminen, vatsan toiminnan muutokset, väsymys ja pahoinvointi. Nämä haittavaikutukset voivat olla epämukavia, mutta ne loppuvat yleensä hoitojen päätyttyä. Solunsalpaajahoitoja toteutetaan yleensä 4-6 hoitoa kolmen viikon välein.

Lue lisää

Potilasohjeet

TäsmälääkkeetTäsmälääkkeet

HER2-positiivisessa rintasyövässä solunsalpaajahoitoon liitetään HER2-vasta-ainehoito, jos uusiutumisriski on kohtalainen tai suuri ellei potilaalla ole merkittävää sydänsairautta. HER2-vasta-ainehoitoa voidaan myös jatkaa solunsalpaajahoidon jälkeen, enintään niin, että HER2-vasta-ainehoidon kokonaiskesto on yksi vuotta.

Hormonaalinen estohoito Hormonaalinen estohoito

Hormoniriippuvaisen rintasyövän tärkein kasvutekijä on estrogeeni eli naishormoni. Rintasyövän hormonaalinen estohoito estää syöpäsoluja kasvamasta. Hormonaalista estohoitoa voidaan käyttää joko ainoana lääkehoitona tai sädehoidon ja solunsalpaajahoitojen jälkeen. Tavallisesti käytettyjä hormonaalisia lääkkeitä ovat antiestrogeeni tamoksifeeni ja aromataasinestäjät kuten letrotsoli, anastrotsoli ja eksemestaani. Hoidon kesto on usein viisi vuotta, mutta viimeisten tutkimusten mukaan osa potilaista hyötyy pidemmästä, jopa 10 vuoden kestoisesta hormonihoidosta.

Lue lisää

SädehoitoSädehoito

Rintasyövän leikkauksen jälkeen käytetään liitännäissädehoitoa aina, jos rintaan on tehty säästävä leikkaus tai jos kainalossa on todettu imusolmuke-etäpesäkkeitä.

Sädehoito suunnitellaan aina yksilöllisesti. Hoitoa varten sinulle tehdään sädehoidon suunnittelukuvaus eli tietokonetomografiakuvaus, jonka yhteydessä ihollesi tatuoidaan pienet merkit sädehoidon kohdistamiseksi. Sydämen ja keuhkon sädeannosten pienentämiseksi erityisesti vasemman rinnan hoidoissa on Taysissa käytössä hengitystahdistettu tekniikka (DIBH = deep inspiration breath hold)

Sädehoitolääkäri määrittää hoitoalueen laajuuden. Säästävän leikkauksen jälkeen hoitokohteena on jäljellä oleva rinta. Imusolmukealueet otetaan hoitoon mukaan, mikäli leikkauksessa on todettu etäpesäkkeitä vartijaimusolmukkeessa tai muissa kainalon imusolmukkeissa. Koko rinnan poiston jälkeen kohdealueena on rintakehän seinämä ja imusolmukealueet. Hoitokäyntejä on tyypillisesti 15 tai 25 kertaa ja hoito toteutetaan arkipäivisin.

Itse sädehoitokoneella sädehoito kohdistetaan millimetrien tarkkuudella suunniteltuun paikkaan. Tämän mahdollistaa hoitolaitteen röntgenkuvausjärjestelmä, jolla sinut kuvataan joka hoitokerta. Sädehoitokäyntiin kuluu yleensä aikaa 15–20 minuuttia, mutta itse hoidon toteutus kestää tästä vain pienen hetken. Sädehoitokoneet tuottavat hoidollista säteilyä ja hoitohetki on sinulle täysin huomaamaton ja kivuton.

Mikäli sinulle ei tule solunsalpaajahoitoa, pyritään sädehoito aloittamaan 4-8 viikon kuluttua leikkauksesta. Haavojen tulee olla kiinni ennen hoidon aloittamista. Jos saat solunsalpaajahoitoa, sädehoito alkaa 3–4 viikon kuluttua viimeisestä solunsalpaajahoidosta. Hormonaalinen estohoito (tamoksifeeni tai aromataasinestäjät) aloitetaan vasta sädehoidon toteutuksen jälkeen.

Sädehoito on paikallishoitoa ja siitä aiheutuvat haitat tulevat lievää väsymystä lukuun ottamatta vain sädetetylle alueelle. Hoidon loppuvaiheessa tai hieman sen jälkeen on hoitoalueen iho tyypillisesti hieman arka ja punoittava. Hoitohenkilökunta antaa sinulle ihonhoito-ohjeita sädehoidon alkaessa ja tarvittaessa sen aikana. Sädehoidosta huolimatta aktiivinen normaali elämä on suositeltavaa. Liikunta ja ulkoilu virkistävät mieltä ja kehoa ja auttavat toipumisessa. Tupakoinnin lopettaminen on suositeltavaa hoidon tehon varmistamiseksi ja myöhemmän syöpäriskin alentamiseksi. Ylävartalon ja -raajojen lymfahoito ja hieronta ovat kiellettyä sädehoidon aikana.

Syövän etenemistä jarruttava hoitoSyövän etenemistä jarruttava hoito

Jos sinulla epäillään rintasyövän etäpesäkkeitä, kartoitetaan syövän levinneisyys hoidon suunnittelua varten kuvantamistutkimuksilla (vartalon tietokonetomografia, luuston gammakuvaus, sekä tarvittaessa täydentävät magneettikuvaukset). Etäpesäkkeestä pyritään aina saamaan näytepala, josta varmistetaan syövän rintalähtöisyys ja ER- ja HER2 –reseptoristatus, minkä perusteella levinneen taudin hoito räätälöidään sinulle potilaskohtaisesti. Reseptoristatus voi olla muuntunut rinnan lähtökasvaimeen verrattuna 25 %:ssa rintasyöpiä.

Syöpää saadaan pidettyä usein vuosia kurissa hormonaalisella hoidolla, solunsalpaajilla, ja täsmälääkkeillä, kuten CDK4/6 -estäjillä ja HER2 -vasta-aineilla/lääkkeillä. Palliatiivista sädehoitoa käytetään myös esim. luustoetäpesäkkeiden, yksittäisten sisäelinetäpesäkkeiden ja aivoetäpesäkkeiden hoitoon. Etäpesäkkeiden kirurgisesta hoidosta ei ole voitu vakuuttavasti osoittaa olevan hyötyä. Luustoetäpesäkkeitä hoidetaan myös luustolääkkeillä, kuten bisfosfanaateilla ja denosumabilla, jotka estävät luustopesäkkeiden aiheuttamia ongelmia, kuten kipuja, kohonnutta veren kalsiumpitoisuutta ja murtumia.

Hormoniriippuvaisen (ER+) levinneen syövän hoito aloitetaan yleensä hormonaalisella lääkehoidolla ja niihin voidaan liittää myös CDK4/6 –estäjälääkkeitä. Poikkeuksena ovat välittömästi henkeä uhkaavat levinneet rintasyövät, jolloin hoito aloitetaan solunsalpaajilla. Hormonaalisia hoitoja ovat aromataasinestäjät (letrotsoli, anastrotsoli ja eksemestaani), sekä antiestrogeenit (tamoksifeeni ja fulvestrantti). Premenopausaalisilla naisilla lisäksi munasarjat poistetaan tai niiden toiminta lakkautetaan lääkkeellisesti LHRH-analogilla. Hormonaalista estohoitoa voidaan käyttää myös ylläpitohoitona solunsalpaajalla saadun hoitovasteen jälkeen. Hormonaalisia hoitoja käytetään peräkkäin, lääkettä vaihdetaan, kun sille ei enää tule hoitovastetta. Jos hoitovastetta tai tilanteen stabiloitumista ei saavuteta, siirrytään solunsalpaajahoitoon. Solunsalpaajia käytetään joko yksittäin tai yhdistelminä. Solunsalpaajahoidon valinta on myös yksilöllistä.

Anti-HER2-hoitoja käytetään potilailla, joiden rintasyövät ilmentävät runsaasti HER2-proteiinia (HER2+). Etäpesäkkeisistä rintasyövistä tällaisia on noin neljännes. Nykyään on käytettävissä useita anti-HER2-hoitoja. Näitä ovat mm. vasta-ainehoidot trastutsumabi ja pertutsumabi, joita käytetään yleensä ensimmäisessä vaiheessa yhdessä solunsalpaajahoidon kanssa. Vasta-aine-solunsalpaajakonjugaatti trastutsumabiemtansiinia (TDM1) puolestaan käytetään pääasiassa sitten, kun potilaan levinnyt tauti ei enää vastaa edellä mainitun kahden vasta-aineen yhdistelmälle. Lisäksi suun kautta annosteltavaa lapatinibia käytetään yleensä solunsalpaaja kapesitabiinin kanssa potilailla, joilla trastutsumabihoito ei enää tehoa. Sitä voidaan käyttää myös hormonaalisen hoidon (n. 40 % HER2-positiivisista rintasyövistä ovat myös hormoniriippuvaisia) tai trastutsumabin kanssa potilailla, jotka eivät siedä solunsalpaajahoitoja.

Hormonireseptorinegatiivista ja HER2-negatiivista syöpää ei voi hoitaa hormoneilla, eikä anti-HER2-lääkkeillä, vaan niiden hoidossa käytetään alusta asti solunsalpaajahoitoja yllämainitun periaatteen mukaisesti.

Palliatiivinen hoitoPalliatiivinen hoito

Palliatiivinen eli oireenmukainen hoito on parantumatonta tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista, moniammatillista ja kokonaisvaltaista hoitoa. Vaikka oireenmukaista hoitoa annetaan sairauden vaiheesta riippumatta, palliatiivisen hoidon merkitys korostuu, kun sairaus ei ole parannettavissa. Tällöinkin ihminen voi elää palliatiivisen hoidon turvin useita kuukausia.

Palliatiivisen hoidon tarkoitus on auttaa sinua ja läheisiäsi saavuttamaan mahdollisimman hyvä elämänlaatu taudista huolimatta sekä lievittää sairaudesta johtuvia oireita ja kärsimystä. Palliatiivisessa hoidossa hyväksytään elämän rajallisuus, eikä hoidon päämäärä ole elämän pidentäminen mihin hintaan hyvänsä.

Saattohoito on palliatiivisen hoidon loppuvaihe viimeisten elinpäivien tai -viikkojen aikana. Kuolevaa ihmistä ja hänen läheisiään tuetaan ja hoidetaan yksilöllisesti parhaalla mahdollisella tavalla inhimillisiä arvoja kunnioittaen. Saattohoidossa kuolevalla ja hänen läheisillään on mahdollisuus valmistautua lähestyvään kuolemaan, ja tavoitteena on tarjota arvokas kuolema. Sana saattohoito on korvannut käsitteen terminaalihoito. Saattohoitoon ei kuulu aktiivinen kuolemaan auttaminen.

Lue lisää:

SeurantaSeuranta

Syövän paranemiseen tähtäävän hoidon jälkeen siirryt seurantavaiheeseen. Jos sinulla on niin hyväennusteinen rintasyöpä tai sen esiaste, ettei mitään liitännäishoitoja ei anneta, varataan vain kertaalleen käynti syöpälääkärillä, joka selvittää sinulle tilanteen ja antaa ohjeet jatkoseurantaa varten sinulle ja perusterveydenhuoltoon tai työterveyshuoltoon.

Taysissa rintasyöpäpotilaita seurataan erikoissairaanhoidossa taudin ennusteesta riippuen joko yhden, viiden tai yhdeksän vuoden ajan. Seuranta tapahtuu syöpätautien poliklinikalla tai sädehoitopoliklinikalla riippuen saamistasi hoidoista. Seurannan aikana sinulle tehdään suunnitellusti rintojen kuvantamistutkimuksia ja otetaan tarvittaessa laboratoriokokeita.

Taysin seurantakäyntien välillä sinulla on aina mahdollisuus ottaa yhteyttä syövänhoidon verkkopoliklinikan tai rintasyöpäpotilaiden neuvontapuhelimen kautta, mikäli koet sinua huolestuttavia oireita. Älä epäröi ottaa yhteyttä, jos epäilet taudin uusiutumista tai sinulla on muita rintasyöpään tai sen hoitoon liittyviä kysymyksiä. Esimerkiksi aina kannattaa ottaa yhteyttä, jos löytää epäilyttävän kyhmyn, esiintyy luusto- tai kylkikipua, joka ei vaikuta ohimenevältä, tai on pitkittyneitä hengitystieoireita.

Rintasyövän liitännäishoitojen jälkeen saatat kokea turvattomuuden tunteita, pelkoja, huolta arjesta selviytymisestä ja kehonkuvan muutoksen aiheuttamaa epävarmuutta. Tällaiset tunteet sinun on hyvä tunnistaa. Mahdollisimman normaalin arjen eläminen ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen sekä aika auttavat, mutta tukea on saatavilla esimerkiksi syöpäjärjestöjen kautta.

Syöpälääkehoidot ja sädehoito saattavat lisätä sydän- ja verisuonisairauksien ja uuden syövän syntymisen riskiä. Itse pystyt pienentämään näitä riskejä tupakoimattomuudella, monipuolisella ruokavaliolla, painon hallinnalla, liikunnalla sekä mahdollisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden, kuten verenpainetaudin, kohonneen kolesterolin ja diabeteksen hyvällä hoidolla.

Seurannan päättyessä erikoissairaanhoidossa seuranta siirtyy perusterveydenhuoltoon (terveyskeskus tai työterveyshuolto tai toiveesi mukaan yksityissektorille). Erikoissairaanhoidosta laaditaan loppulausuntoon eli epikriisiin seurantaohjeet jatkoseurantaa varten. Seuranta-aikojen varaaminen perusterveydenhuollosta on sinun omalla vastuullasi. Sinulle ei siis tule erillistä kutsua kontrollikäynneille. Kuvantamisseurantaa suositellaan tehtäväksi edelleen säännöllisin väliajoin syöpätautien erikoislääkärin ohjeiden mukaan.

Fysioterapia seurantavaiheFysioterapia seurantavaihe

Rintasyöpäleikkauksen jälkeiset liitännäis- eli adjuvanttihoidot voivat aiheuttaa olkanivelen toimintahäiriöitä ja / tai lymfaturvotusta. Potilaasta tehdään silloin lähete Tays Hatanpään fysiatrian yksikköön, joka vastaa rintasyöpäpotilaiden polikliinisesta fysioterapiasta ja painetekstiilien (tukihiha, -käsine) arvioinnista.

Jos potilaan kotikunta ei kuulu PSHP:n hoitoalueeseen, ohjataan potilaat oman kunnan terveyskeskukseen.

Painetekstiilihoidon toteutumisen ja vaikuttavuuden seuraamiseksi potilaat kutsutaan Tays Hatanpään fysioterapeutin vastaanotolle kolme kuukautta painetekstiilihoidon aloittamisesta.

pp_perusterveydenhuolto_loppu.gifRintasyövän myöhäiskorjaukset

Rintasyövän jälkikorjauksia varten potilaat tulevat useimmiten syöpälääkärin eli onkologin lähettäminä, kun tämä on todennut taudin olevan remissiossa eli mahdollisesti tarvittavat liitännäishoidot on annettu, potilas on toipunut hoidoista ja tauti on pysynyt pois riittävän kauan. Taudin toteamisen ja myöhäisleikkauksen välillä kuluu usein pari vuotta.