Ranteen artroosi, ranteen kuluma

Ranteen nivelrikko

Ranteen nivelrikon tyypillisiä oireita ovat ranteen jatkuva särky, turvotus ja liikevajaus. Oireet pahenevat rasituksessa. Mikäli rannetuki, tulehduskipulääkitys ja fysioterapia eivät lievitä kipua tehokkaasti, harkitaan leikkaushoitoa. Rannekirurgiaan perehtyneet käsikirurgit ja leikkaustiimit tekevät Taysissa ranteen luudutusleikkauksia.

Nivelrikko voi syntyä perinnöllisen alttiuden, murtuman tai nivelsidevamman jälkiseurauksena tai reuman tai muun tulehduksellisen nivelsairauden aiheuttamana. Lievä kuluma ranteessa on varsin tavallinen ja saattaa näkyä röntgenkuvassa, vaikka ranne olisi täysin kivuton.

Tutkimukset ja kivunhoito

Potilas voi hakeutua ranteen kipuoireen vuoksi esimerkiksi terveyskeskus- tai työterveyslääkärin vastaanotolle. Lääkäri voi tutkimuksen ja haastattelun perusteella useimmiten päätellä, onko kyseessä ranteen nivelrikko vai muu hoitoa vaativa rannenivelen tauti.

Yli kaksi kuukautta jatkunutta rannenivelen särkyä ja siihen liittyvää liikevajausta on aina tutkittava vähintään tavallisella röntgenkuvauksella, jollei taudin syy ole selvillä ennestään. Nivelsidevammojen jälkitiloja arvioitaessa ranne kuvataan usein magneettitutkimuksella.

Lievissä oireissa ranteen rasitusta voidaan vähentää käyttämällä rannetukea ja muuttamalla työn tai harrastusten aiheuttamaa kuormitusta. Myös tulehduskipulääkitys ja paikallinen kylmähoito lievittävät oireita, ja osa potilaista hyötyy fysioterapiasta.

Jos oireet ovat hankalia, lääkäri lähettää potilaan käsikirurgin leikkausarvioon Taysiin. Reumapotilaiden ranneongelmia tutkivat ja hoitavat Taysin reumakirurgit.

Leikkausarvio Taysissa

Voimme hoitaa yli 95 prosenttia leikkausta vaativista rannenivelrikoista osittaisella luudutusleikkauksella, jonka jälkeen ranteen liikelaajuudesta jää jäljelle noin puolet. Vaikeasti kuluneen nivelen saatamme joutua luuduttamaan kokonaan.

Osaluudutusleikkauksen edellytyksenä on liikkuvaksi jätettävän nivelosuuden nivelruston hyvä kunto. Mikäli rustojen tilanne ei selviä luotettavasti röntgenkuvauksella, voidaan ranne tutkia magneettikuvauksella. Voimme tarkistaa tilanteen myös luudutusleikkauksen yhteydessä ranteen tähystystoimenpiteellä.

Osaluudutusleikkauksen onnistumiseen vaikuttavat ranteen luun laatu sekä potilaan yleinen terveydentila. Vaikea diabetes, pitkään jatkunut kortisonilääkitys ja tupakointi heikentävät luutumista, minkä vuoksi leikkaushoidosta voidaan joutua luopumaan.

Osaluudutusleikkauksen kulku

Tavallisimmin teemme ranteen osaluudutusleikkauksen päiväkirurgisena toimenpiteenä. Avaamme rannenivelen kämmenselän puolelta ja puhdistamme luudutettavan nivelosuuden huonokuntoisesta rustosta ja luukudoksesta.

Luudutettavaan kohtaan tarvitaan usein luusiirre ranteen rakenteen korjaamista varten. Jos luusiirrettä ei saada ranteesta riittävästi, voimme joutua ottamaan sen leikattavan käden värttinäluusta tai lantion suoliluusta.

Ranteen osaluudutus tuetaan tavallisesti luun sisälle jätettävillä ruuveilla tai metallipiikeillä. Leikkaushaavan suljemme poistettavilla ompeleilla ja asetamme käteen pehmeän sidoksen sekä kipsilastan.

Olkapunospuudutuksen tai yleisanestesian jälkeen kotiutuminen tapahtuu muutaman tunnin kuluessa leikkauksen jälkeen.

Leikkauksen jälkeen

Leikattua kättä täytyy pitää kohoasennossa kolmen vuorokauden ajan turvotuksen ja siihen liittyvän kivun välttämiseksi. Sormia ja kyynärvartta sekä olkaniveltä saa liikuttaa kevyesti heti leikkauksen jälkeen.

Kipsisidos vaihdetaan noin kaksi viikkoa leikkauksesta ja samalla poistetaan ompeleet. Luutumista arvioimme röntgenkuvauksella ensimmäisen kerran 6–8 viikon kuluttua leikkauksesta.

Ranteen kevyt kuntoutus voidaan aloittaa yleensä heti, kun nähdään merkkejä luutumisesta. Tässä vaiheessa harjoitusten välillä käytetään tarrakiinnitteistä rannetukea, jolloin potilas pääsee peseytymään ja saunomaan normaalisti.

Rasitusta lisätään luutumisen edistymisen mukaan. Raskaaseen työhön voi yleensä palata kolme kuukautta leikkauksesta. Sairausloman pituus riippuu luudutustoimenpiteestä ja potilaan työn vaatimuksista. Kontrollikäyntien ja kuntoutustarpeen arvioimme yksilöllisesti.

Jos leikkaushaavasta tulee verenvuotoa tai haava tulehtuu, on ensisijaisesti otettava yhteyttä leikanneeseen toimipisteeseen. Päivystysaikana voi hakeutua myös terveyskeskuspäivystykseen.

Vastuuhenkilöt

Vs. apulaisylilääkäri Jouni Havulinna
Erikoislääkäri Soile Ikola