Aikuisen äkillinen vatsakipu -hoitopolku

Äkillinen vatsakipu

Äkillisellä vatsakivulla, jota kutsutaan myös nimellä "akuutti vatsa", tarkoitetaan nopeasti muutaman tunnin aikana alkanutta vatsakipua, jollaista henkilö ei aikaisemmin ole kokenut. Kipu yleensä voimistuu hiljalleen. Siihen voi liittyä kuumetta, oksennuksia tai ripulia.

Vatsakipu voi olla myös oire virustaudin yhteydessä, jolloin se menee ohitse taudin parantuessa. Toiminnalliset vatsavaivat voivat myös aiheuttaa kipujaksoja, joita voi seurata kotona turvallisesti. Joskus pitkäaikainen vatsavaiva pahentuu äkillisesti, jolloin lääkärin arvio on myös paikallaan. Toisinaan myös sydänperäiset vaivat voivat kohdentua vatsalle. Myös virtsatietulehdus voi oireilla vatsakipuna.

Vatsaelinperäiset syyt

Tietoja ja ohjeita muutamista vatsakipujen syistä löydät Terveyskylän ja Terveyskirjaston linkkien takaa. Näiden lisäksi on vatsakipu voi olla ohimenevää ja esimerkiksi virusinfektioon liittyvää oireilua.

Gynekologinen vatsakipu

Lähes kaikilla naisilla on joskus alavatsakipuja. Useimmiten kivun syynä on joko gynekologinen tai suolistoperäinen syy. Suuri osa kivuista on kuitenkin vaarattomia ja ohimeneviä, mutta saattavat silti vaatia selvittelyä lääkärin vastaanotolla.

Gynekologiseen syyhyn vatsakivun taustalla voivat viitata mm. kivun liittyminen kuukautiskiertoon, poikkeava vuoto emättimestä tai kivun äkillinen alku.

Kuukautiskivut

Kuukautiskivut ovat yleisiä naisilla, ne esiintyvät kuukautisten aikana ja muutama päivä ennen kuukautisten alkua. Niitä hoidetaan tavallisilla tulehduskipulääkkeillä esim. ibuprofeiini, hormonivalmisteilla (ehkäisypillereillä, keltarauhashormonilla) tai hormonikierukalla.

Kohtu- ja emätintulehdukset

  • Kohtu- ja emätintulehduksia aiheuttavat useimmiten emättimessä normaalistikin esiintyvät bakteerit. Joskus kyseessä voi olla sukupuolitauti esim. klamydia tai tippuri. Tulehdus voi levitä emättimestä kohtuun ja sieltä edelleen lantion alueelle munajohtimiin ja munasarjoihin. Etenkin yli-ikäinen kuparikierukka lisää tulehdusriskiä.

  • Oireena tulehduksesta voi olla poikkeava valkovuoto, verinen vuoto, alavatsa- tai alaselkäkipu, kuume, vatsan turvotus, virtsaamisoireet ja väsymys.

  • Tulehdus todetaan gynekologisella tutkimuksella, laboratoriokokeilla ja ultraäänitutkimuksella. Joskus voidaan tehdä myös tietokonekuvaus.

  • Tulehdus hoidetaan useimmiten suun kautta annettavilla antibiooteilla. Vakavissa tulehduksissa saatetaan tarvita sairaalahoitoa ja suonensisäistä antibioottihoitoa. Leikkaushoitoa tarvitaan harvoin. Lievissä tulehduksissa kohdussa olevaa kierukkaa ei tarvitse poistaa.

Keskenmeno

  • Alkuraskauden keskenmeno on valitettavan yleistä – noin 10-15 % todetuista raskauksista keskeytyy. Useimmiten keskenmenolle ei löydetä syytä, suurin osa keskenmenoista tapahtuu ennen 12. raskausviikkoa. Keskenmenon oire on yleensä verinen vuoto ja tähän saattaa liittyä vatsakipua.

  • Keskenmeno todetaan yleensä emättimen kautta tehtävällä ultraäänitutkimuksella.

  • Mikäli keskenmeno on tapahtunut kokonaan, ei erityistä hoitoa tarvita. Mikäli keskenmeno on epätäydellinen, niin kohtu voidaan joskus tyhjentää poliklinikalla mekaanisesti paikallispuudutuksen ja kipulääkityksen avulla. Yleensä keskenmenoa tehostetaan lääkityksellä ja keskenmeno tapahtuu loppuun kotona. Leikkaussalissa tehtävää kohdun tyhjennystä tarvitaan harvoin.

  • Yhden keskenmenon jälkeen seuraavan raskauden keskenmenon riski ei ole suurentunut.

Kohdunulkoinen raskaus

  • Kohdunulkoinen raskaus tarkoittaa tilannetta, jossa raskaus sijaitsee jossain muualla kuin kohtuontelossa. Niitä on noin 1 % raskauksista ja useimmiten raskaus sijaitsee munajohtimessa.

  • Kohdunulkoisen raskauden riskiä lisäävät sairastettu klamydiainfektio tai muu sisäsynnytintulehdus, tupakointi sekä lantion alueen leikkaukset.

  • Oireena on yleensä alavatsakipu, verinen vuoto voi olla vaihtelevaa tai sitä ei ole. Tavanomaisia raskausoireita kuten pahoinvointia ja rintojen arkuutta voi edelleen esiintyä.

  • Kohdunulkoista raskautta epäillessä lääkärissä tutkitaan verestä raskaushormonin (hCG) lukuarvo ja tehdään gynekologinen tutkimus ja ultraäänitutkimus emättimen kautta. Aivan alkuraskaudessa voi jäädä epäselväksi onko kyseessä kohdun ulkoinen vai normaali raskaus. Tällöin tilannetta jäädään seuraamaan.

  • Hoitona voi olla seuranta, mikäli oireet ovat lievät ja raskaushormoniarvo on matala. Lääkehoitoa käytetään, kun raskaushormoniarvo on suhteellisen matala (alle 5000 IU/l), lääke (metotreksaatti) annetaan kertapistoksena lihakseen ja sen jälkeen seurataan raskaushormonin laskua viikoittain laboratoriokokeella. Leikkaushoitoon joudutaan, mikäli kivut ovat kovat, vatsaontelossa on runsaasti verenvuotoa tai raskaushormonin lukuarvo on suuri. Leikkaushoito on yleensä aina tähystysleikkaus, jossa joko poistetaan raskausmateriaali munajohtimen sisältä tai poistetaan vioittunut munanjohdin.

  • Kohdunulkoisen raskauden riski seuraavassa raskaudessa on noin 10 %.

Toimenpiteen jälkeinen kipu

  • Gynekologisen toimenpiteen yhteydessä pitäisi aina saada vähintäänkin suulliset ohjeet toimenpiteestä toipumiseen ja siihen mahdollisesti liittyviin ongelmiin. Lähes kaikkiin toimenpiteisiin on oma kirjallinen ohjeensa.

  • Mikäli toimenpiteen jälkeen tulee poikkeavia oireita, niin on hyvä olla yhteydessä toimenpideyksikköön tai naistentautien päivystykseen, mistä annetaan jatko-ohjeet. Poikkeavia oireita ovat esim.:

    • kova kipu, joka ei lyhyen seurannan aikana helpota

    • kuume yli 38 astetta

    • poikkeava verinen vuoto

    • haavan aukeaminen

    • virtsaamis- tai ulostamiskipu

Munasarjarakkulat eli -kystat sekä munasarjakasvaimet

  • Munasarjakasvaimista 85 prosenttia on hyvänlaatuisia. Hedelmällisessä iässä munasarjaan kehittyy helposti myös toiminnallisia nesterakkuloita, jotka usein häviävät itsestään.

  • Oireena voi esiintyä painontunnetta, vatsakipua, turvotusta ja joskus myös vuotohäiriö. Munasarjamuutoksen kiertyminen tai puhkeaminen voi aiheuttaa voimakkaan äkillisen vatsakivun.

  • Pahanlaatuisen kasvaimen mahdollisuus lisääntyy iän mukana. Munasarjasyöpä on kuitenkin harvinainen tauti. Sen ilmaantuvuus on yleisintä 60-70 -vuotiaana.

  • Munasarjakystat todetaan yleensä ultraäänitutkimuksella. Joskus voidaan tehdä myös tietokone- tai magneettikuvaus. Munasarjamuutoksen luonteen selvittämiseksi otetaan usein verikokeita.

  • Vähäoireiset kystat eivät välttämättä tarvitse mitään hoitoa ja niitä usein seurataan poliklinikalla. Leikkaushoitoa harkitaan, kun kysta aiheuttaa oireita tai on syytä epäillä todellista munasarjakasvainta.

  • Leikkauksessa kasvain poistetaan yleensä tähystysleikkauksella, jossa vatsaontelon tähystin ja instrumentit viedään vatsaonteloon pienistä pistoaukoista. Kookkaat munasarjakasvaimet poistetaan avoleikkauksella alavatsalle tehtävästä haavasta.

  • Nuoren naisen hyvänlaatuiset kasvaimet leikataan mahdollisimman säästävästi eli pyritään pelkän kasvaimen poistoon. Ellei se ole mahdollista, joudutaan poistamaan munasarja ja munajohdin. Terve munasarja säästetään aina, jolloin hormonaalinen toiminta säilyy muuttumattomana ja raskausmahdollisuus säilyy.

  • Tähystysleikkauksen jälkeen pääsee yleensä kotiin viimeistään seuraavana päivänä.

Endometrioosi

  • Endometrioosilla tarkoitetaan tilannetta, jossa kohdun sisälimakalvon kaltaista kudosta on kohdun ulkopuolella, useimmiten lantion alueella, mutta sitä voi esiintyä myös muualla vatsaontelossa ja sen ulkopuolellakin esim. keuhkoissa. Useimmiten endometrioosi aiheuttaa kroonista kipua. Tyypillisiä oireita ovat alavatsa- ja alaselkäkipu, virtsaamis- ja ulostamiskipu, yhdyntäkipu, vuotohäiriöt ja lapsettomuus. Endometrioosi on hormoniriippuvainen ja oireet pahenevat usein kuukautisten aikana.

  • Endometrioosi voidaan todeta gynekologisen tutkimuksen ja oireiden perusteella. Ultraäänitutkimuksella voidaan nähdä esim. munasarjan endometrioosi. Lisätutkimuksina voidaan tehdä tietokone- tai magneettikuvaus. Joskus taudin toteamiseksi tai hoitamiseksi tehdään vatsaontelon tähystysleikkaus.

  • Endometrioosia hoidetaan kipu- ja hormonilääkkeillä (ehkäisypillerit, keltarauhashormoni, hormonikierukka). Lääkityksen varhainen aloittaminen on tärkeää eikä aina tarvita varmaa diagnoosia hoidon aloittamiseksi – tyypillinen oirekuva riittää.

Adenomyoosi

  • Adenomyoosilla tarkoitetaan tilaa, jossa kohdun sisälimakalvon kaltaista kudosta kasvaa kohtulihaksen sisälle. Adenomyoosia esiintyy noin 10 % naisista ja se on tavallisinta 40 ikävuoden jälkeen. Endometrioosipotilaista 40 %:lla on myös adenomyoosi. Adenomyoosi ei ole pahanlaatuinen. Synnyttäneisyys lisää sen riskiä. Tyypillisiä oireita ovat alavatsakivut, vuotohäiriöt sekä painontunne alavatsalla. Virtsaamis- ja yhdyntäkipua voi myös esiintyä.

  • Adenomyoosin diagnoosi ei ole aina helppo. Tyypillinen oirekuva sekä ultraäänitutkimuksessa näkyvät kohtumuutokset voivat viitata adenomyoosiin.

  • Hoitona adenomyoosiin käytetään tulehduskipulääkkeitä, hormonikierukkaa ja ehkäisypillereitä. Vaikeahoitoisissa ja -oireisissa tilanteissa voidaan joutua kohdunpoistoleikkaukseen.

Umpinainen immenkalvo

  • Immenkalvo on kudos, joka reunustaa emättimen ulkosuuta. Immenkalvossa on yleensä aukko, josta kuukautisvuoto pääsee ulos. Jos immenkalvossa ei ole aukkoa, kuukautisvuoto ei pääse ulos, vaan kerääntyy emättimeen ja kulkeutuu joskus myös kohdun kautta vatsaonteloon asti. Tilanne on harvinainen, sitä esiintyy noin 1:1000 tytöistä.

  • Oireina on jaksottainen kuukautismainen kipu, mutta vuotoa ei tule. Joskus kipu voi olla kovaakin.

  • Tutkimuksissa todetaan umpinainen immenkalvo ja verta emättimessä ja joskus myös kohdussa ja vatsaontelossa.

  • Hoitona on immenkalvon aukaisu pienellä leikkauksella.

Gynekologinen syöpä

  • Gynekologisia syöpiä ovat ulkosynnytin-, emätin-, kohdunkaula-, kohtu-, munajohdin- ja munasarjasyöpä. Niistä tavallisimmin vatsaoireita aiheuttaa munajohdin- ja munasarjasyöpä. Oireet voivat aiheutua itse kasvaimesta, mutta yleisimmin taudin leviämisestä vatsaontelon alueelle. Oireina esiintyy useimmiten kipua, vatsan turvotusta, täyttymisen tunnetta, pahoinvointia, vuotohäiriötä ja laihtumista. Oireet ovat harvoin äkillisiä.

  • Gynekologinen syöpä diagnosoidaan gynekologisella tutkimuksella, laboratoriokokeilla, kuvantamisella (ultraäänitutkimus, tietokone- ja magneettikuvaus) ja koepaloilla.

  • Hoito määräytyy aina tapauskohtaisesti. Hoitomuotoina on leikkaus, sädehoito, solusalpaajat, hormonilääkkeet sekä uudemmat ns. täsmälääkkeet.

Virtsaelinperäinen (urologinen) vatsakipu

Alla yleisimpiä virtsaelinperäisiä vatsakivun aiheuttajia.

Linkit

Virtsatiekivet

Virtsatiekiviä voi olla munuaisaltaassa, virtsanjohtimissa tai rakossa. Tukkiva kivi yleensä virtsanjohtimessa aiheuttaa äkillisesti alkavan kovan kivun jommallakummalla puolen alaselkää tai alavatsaa. Kipu säteilee usein nivustaipeisiin ja voi olla erittäin voimakas saaden potilaan kieriskelemään tuskasta. Samalla voi esiintyä pahoinvointia ja oksentelua. Virtsaan voi myös ilmaantua verta.

Virtsatiekiven oireet ajavat yleensä niistä kärsivän hakemaan välittömästi hoitoa, mikä onkin tarpeen. Kivut ovat tehokkaasti hoidettavissa lääkkeillä ja samalla tehdään perustutkimuksia munuaisten toiminnan ja mahdollisen toimenpiteen kiireellisyyttä ajatellen. Virtsatiekiveä epäiltäessä ensisijainen tutkimus on virtsaelinten tietokonekuvaus kiven tai kivien koon, sijainnin ja munuaisaltaan laajentuman eli hydronefroosin selvittämiseksi.

Pienet kivet (alle 5 mm:n kokoiset) voivat yleensä poistua itsestään, suurempien hoidoksi käytetään kehonulkoista kiven murskausta tai tähystyksellistä hoitoa.

Kiven poistoon voi olla aihetta kiireellisesti, mikäli kivi aiheuttaa tulehduksen tai virtsateiden tukoksen. Vaihtoehtoisesti voidaan polikliinisesti asettaa virtsanjohdinstentti eli ohut putki munuaisaltaasta rakkotasolle hoitamaan virtausesteen.

Hakeudu kiireellisesti arvion lähimpään hoitopaikkaan, mikäli epäilet virtsatiekiveä eikä kipu helpota itsestään tai kipulääkkeen avulla

Kiveksen kiertymä

  • Äkillisen kiveskivun syy on kiertymä, kunnes toisin on osoitettu. Muita syitä kiveskipuun voi olla esimerkiksi lisäkives- tai kivestulehdus.

  • Tyypillinen potilas on lapsi tai nuori, mutta kives voi kiertyä myös aikuisiällä.

  • Kiveksen kiertymä alkaa äkillisenä kipuna, joka voi tuntua ensin alavatsalla ja siirtyy vasta myöhemmin kivespussiin sekä toispuolisena kivespussin turvotuksena. Lisäksi kipuun voi liittyä pahoinvointia ja oksentelua.

  • Hoitona on päivystysleikkaus, jossa kiertymä oikaistaan ja molemmat kivekset kiinnitetään uudelleen kiertymän estämiseksi.

  • Hakeudu välittömästi päivystyksellisesti arvioon oireiden alettua.

Äkillinen virtsaumpi

  • Äkillinen, oireinen virtsaumpi tulee hoitaa välittömästi ensimmäisessä hoitopaikassa.

  • Oireina voi olla alavatsalla tuntuva kipu ja turvotus, virtsaamisvaikeus, tiheävirtsaisuus tai jopa virtsankarkailu rakon ollessa äärimmilleen täynnä.

  • Virtsaummelle altistavia tekijöitä ovat mm. eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu, leikkauksen jälkitila, virtsaputken kurouma (striktuura), hermostolliset syyt (esim. selkäydinvamma, välilevyn pullistuma, MS-tauti), toiminnalliset syyt kuten kipu, jännittäminen ja kylmettyminen, alkoholi sekä erilaiset lääkeaineet kuten vahvat kipulääkkeet.

  • Myös virtsarakossa olevat hyytymät esimerkiksi urologisen toimenpiteen jälkeen voivat aiheuttaa virtsaummen.

  • Akuutti virtsaumpi tulisi laukaista välittömästi katetroimalla joko kerta- tai kestokatetrilla.

  • Hakeudu välittömästi lähimpään hoitopaikkaan (terveyskeskus, päivystys) mikäli epäilet akuuttia virtsaumpea.

Toimenpiteen jälkeinen kipu

  • Urologisen toimenpiteen yhteydessä potilaalle annetaan suulliset/kirjalliset ohjeet toimenpiteestä toipumiseen ja siihen mahdollisesti liittyviin ongelmiin. Lähes kaikkiin toimenpiteisiin on oma kirjallinen ohjeensa.

  • Mikäli toimenpiteen jälkeen tulee poikkeavia oireita, niin on hyvä olla yhteydessä toimenpideyksikköön tai lähimpään päivystysyksikköön, mistä annetaan jatko-ohjeet. Poikkeavia oireita ovat esim.:

    • kova kipu, joka ei lyhyen seurannan aikana helpota

    • Virtsankulun ongelmat kuten virtsaumpi

    • kuume yli 38 astetta

    • Pahentuva verivirtsaisuus

    • haavan aukeaminen

Mihin päivystyspisteeseen otetaan yhteyttä

Kaikki vatsakivut eivät välttämättä vaadi käyntiä päivystyksessä. Mikäli Sinulla on voimakas vatsakipu, joka ei kotiseurannalla ohitu, voit olla yhteydessä terveyspalvelujen neuvontaan tai kiireellisessä tilanteessa soittaa yleiseen hätänumeroon 112. Pirkanmaalla aloittaa tammikuussa 2021 toimintansa päivystysavun ympärivuorokautinen palvelunumero 116117. Päivystysapu auttaa tilanteissa, jotka ovat kiireellisiä mutta eivät varsinaisia hätätilanteita.

Olenko päivystyspotilas?

Etsi lähin päivystyspisteesi.

Gynekologiset potilaat

Gynekologinen vatsakipupotilas tutkitaan pääsääntöisesti ensivaiheessa avoterveydenhuollossa. Taysin Naistentautien päivystys toimii läheteperiaatteella eli hoidontarve on jo arvioitu terveyskeskuksessa, yksityislääkärillä tai Acutassa. Hätätapauksissa voi olla yhteydessä suoraan Naistentauti- ja raskauspäivystykseen(03 311 65942).

  • Ilman lähetettä päivystykseen voivat tulla Taysin hoidossa olevat gynekologiset syöpäpotilaat sekä leikkauksessa olleet potilaat.

  • Naistentauti- ja raskauspäivystyksen sijainti ja kulkuohje

    • Tays Keskussairaala D-rakennus, 3. kerros, Elämänaukio 2 33520 Tampere

    • Omalla autolla tullessa aja pysäköintihalliin, Kuntokatu 2. Hallista on hissiyhteys D-rakennukseen tai liukukäytävää pitkin sairaalan pääaulaan ja siitä D-rakennukseen. Julkisilla kulkuneuvoilla tultaessa kulku on sairaalan pääovesta pääaulaan.

Tays Päivystys Acuta

Tays Päivystys Acutassa toimii erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystys. Osoite: Ensitie 8, Tampere

Mitä mukaan

  • Kela-kortti tai viivakoodillinen henkilökortti
  • ajantasainen luettelo käytössäsi olevasta lääkityksestä
  • asiakasmaksukortti maksukaton seuraamiseen

Vastaanottava hoitaja

Acutassa sinut vastaanottaa ensimmäisenä hoidontarpeen arviointiin perehtynyt triagehoitaja, joka tekee arvion hoitosi kiireellisyydestä. Sinut ohjataan sopivaan hoitopaikkaan.

Lääkärin arvio

Acutassa työskentelee eri erikoisalojen lääkäreitä, mm. sisätautilääkäreitä, kirurgeja, akuuttilääkäreitä, yleislääkäreitä ja radiologeja. Lisäksi Taysissa on ympärivuorokautinen lastentautien sekä naistentautien ja synnytyspäivystys. Vastaanottavan hoitajan arvion mukaan sinut ohjataan parhaimmin soveltuvan lääkärin arvioitavaksi. Tarvittaessa sinua tutkii useamman erikoisalan lääkäri.

Lääkärin arvion mukaan määrätään verikokeita ja kuvantamistutkimuksia, kuten röntgenkuvauksia tai ultraääni- ja viipalekuvaustutkimuksia (tietokonetomografia eli TT). Aina ei tarvita kuvantamistutkimuksia.

Sekä lääkärin arvio että kuvantamistutkimukset tehdään lääketieteellisen kiireellisyyden järjestyksessä, ja ruuhkatilanteissa voi valitettavasti joutua odottamaan.

Oireitasi voidaan kuitenkin yleensä hoitaa jo odotusvaiheessa, kts. Acutassa annettava hoito.

Verikokeet

Lääkäri määrää verikokeet lähetteen ja tulotilanteen perusteella. Tutkimustulokset analysoidaan laboratoriossa. Tulokset eivät ole välittömästi näytteen oton jälkeen valmiina.  Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta laboratoriotutkimukset valmistuvat käyntisi aikana.

Kuvantamistutkimukset

Aina ei tarvita kuvantamistutkimuksia. Esimerkiksi tavalliset oksennus- ja ripulitaudit sekä toiminnalliset vatsavaivat eivät erotu kuvantamisessa, joten tällöin kuvantamista ei tarvita. Jos ensiavun lääkäri pitää päivystyksellistä kuvantamistutkimusta tarpeellisena, hän tekee sinusta päivystyslähetteen. Tavallisimpia vatsakipuisen potilaan päivystystutkimuksia ovat ultraääni- ja tietokonetomografiatutkimukset (ns. viipalekuva eli TT-tutkimus). Joskus poikkeustapauksissa, kuten raskaana olevilla potilailla, päivystyksellinen magneettitutkimus (MRI) voi olla tarpeellinen. Tarvittaessa otetaan myös keuhkojen röntgenkuva.

Kuvaukseen pääsemisen nopeus vaihtelee paljon. Kuvantamistutkimuksiin voi olla jonoa, joten niitä voi joutua odottamaan. Joskus kuvaus suunnitellaan suoraan esim. seuraavaan aamuun. Kiireellisimpinä pidetyt potilaat pääsevät kuvaukseen nopeammin, joten tästä johtuen myöhemmin tullut potilas saattaa päästä aikaisemmin kuvaukseen. Osalta potilaista täytyy ensin ottaa verikokeita ja odottaa esim. munuaisarvon (krea) valmistumista ennen kuin kuvaus voidaan tehdä.

Joskus kuvantamislöydös jää epävarmaksi, tai syytä ei löydetä. Tällöin saatetaan pyytää heti toinen tutkimus päivystyksenä tai suunnitella kontrollitutkimus myöhemmin. Kontrolliultraäänitutkimuksia voidaan tehdä myös terveyskeskuksissa tai aluesairaaloissa. Tietokonetomografiatutkimuksia ajanvarauksella tehdään Taysin lisäksi mm. Tays Hatanpään ja Tays Valkeakosken sairaaloissa sekä keskussairaaloissa. Magneettitutkimukset tehdään yleensä virka-aikaan tai ajanvarauksella ja myös niitä tehdään useissa eri sairaaloissa.

Hoitopaikat

Acutassa tehdyn arvion perusteella valitaan sopiva jatkohoitopaikka tai sinut kotiututetaan.

Seuranta kotona

Muutaman tunnin kestävien ja ohimenevien vatsan nipistelyjen tai kramppien vuoksi ei tarvitse mennä tutkimuksiin. Oksentelu ja ripulivaivassa nesteytyksestä on syytä pitää huolta. Kotona voi käyttää oireenmukaisesti käsikauppalääkkeitä, mutta jos näistä ei ole apua, tilanteesi vaatii lääkärin arviota.

Jos olet käynyt jo käynyt Acutassa ja sinut on kotiutettu, tarvittavat reseptit tehdään sähköisesti ja tarvittaessa saat myös sairaslomatodistuksen. Jos vointisi muuttuu kotiutumisen jälkeen huonommaksi, tilanteesi voi vaatia uutta lääkärin arvioita.

Jos vaivasi vaatii jatkotutkimuksia, joita ei tarvitse tehdä päivystyksellisesti, Acutan lääkäri voi laittaa lähetteen jatkotutkimuksiin tai niiden arvioon perus- tai erikoissairaanhoitoon.

Acutassa annettava hoito

Kerro vastaanottavalle hoitajalle, jos kaipaat välittömästi helpotusta oireisiisi, kuten kipuun tai pahoinvointiin. Myös tutkimusten odotusaikana on pääsääntöisesti mahdollista saada kipu-ja pahoinvointilääkkeitä. Muu hoito kohdentuu tilanteesi mukaan.

Jos vatsavaivasi vaatii vain lyhyen seuranta- tai hoitojakson, sinut voidaan ottaa seurantaan ja hoitoon Acutan tiloihin tarkkailuosastolle (PTO). 

Sinut voidaan kotiuttaa suoraan Acutasta mikäli vointisi sen sallii ja tilanteesi ei tarvitse välitöntä osastoseurantaa tai tarkempia tutkimuksia. Tarvittaessa laaditaan lähete jatkotutkimuksiin tai ohjataan kontrolliin omalle terveysasemalle.  

Tarvittaessa jatkoseuranta tai esimerkiksi haavanhoito tai antibiootin annostelu suonensisäisesti voidaan toteuttaa kotisairaalan tai terveyskeskuksen kautta.

Vuodeosastolla

Jos tilanteesi vaatii, lääkäri siirtää sinut vuodeosastolle jatkohoitoon. Ensimmäisten hoitopäivien aikana selviää hoidontarpeen kesto ja jatkohoitopaikan tarve.

Taysissa vatsakipuisia potilaita hoidetaan vatsaelinsairauksien osastoilla sekä urologian ja naistentautien osastolla.  Jos kyseessä on maha-suolikanavan, sapen, haiman tai mahalaukun vaiva, vatsaelimiin erikoistuneet lääkärit (gastroenterologit tai gastrokirurgit) vastaavat hoidosta. Mikäli kyseessä on naistentautien alaan kuuluva vaiva, naistentautien erikoislääkärit (gynekologit) vastaavat hoidostasi.  Munuais-, virtsatie- tai virtsaperäisten vaivojen hoidosta vastaa virtsatiesairauksien erikoislääkäri (urologi) tai munuaistautien erikoislääkäri (nefrologi). Epäselvissä tapauksissa eri erikoisalat tekevät yhteystyötä.

Osastot

Saapuminen osastolle (kolmostaso)

Osastolle tullessa hoitaja ottaa sinut vastaan ja ohjaa huonepaikalle, tekee tulohaastattelun ja ottaa erilaisia mittauksia kuten verenpaine, kuume ja tarvittaessa verensokeri.

Kun olet saanut vuodepaikan osastolta, hoitaja tutustuu tietoihisi ja aloittaa lääkärin määräämät toimenpiteet ja esimerkiksi lääkitykset. Hoitajalla voi mennä hetki asioidesi selvittelyyn, mutta hän kertoo sinulle heti kun asiat etenevät. Mikäli tarvitset jotain kipulääkettä heti, olethan ystävällinen ja ilmoitat siitä hoitajalle. Pidämme sinusta huolta koko osastojaksosi ajan.

Sinua informoidaan, mikäli hoitosi vaatii ravinnotta oloa. Ravinnotta olon pituus vaihtelee tilanteen mukaan. Sinulle mahdollisesti asennetaan suoniyhteys, eli kanyyli, josta kautta elimistösi nesteytyksestä huolehditaan. Lääkityksestäsi huolehditaan myös ravinnotta olon aikana. Jotkut tutkimukset ja toimenpiteet vaativat sen, että osa, tai kaikki, kotilääkkeistä on tauotettuna. Esimerkiksi nenä-mahaletku hoidon aikana lääkitys ei välttämättä imeydy mahalaukusta ja suun kautta otettavista lääkkeistä voi olla silloin jopa haittaa. Saat tärkeät lääkkeet sellaisissa tapauksissa muulla tavoin.

Osastolla ollessa sinulle saatetaan tehdä erilaisia tutkimuksia tai toimenpiteitä. Hoitaja valmistelee sinut tutkimuksia ja toimenpiteitä varten osastolla sekä opastaa sinua, niihin valmistautumisessa. Mikäli koet tarvitsevasi rauhoittavaa lääkettä ennen tutkimuksia, niin kerro siitä lääkärille tai hoitajalle heti kun olet saanut tiedon tehtävästä tutkimuksesta. Näin voimme suunnitella sinulle sopivan esilääkityksen ja lääkitä sinua tarpeen mukaisesti. Tutkimusten ja toimenpiteiden jälkeen sinun vointiasi seurataan osastolla tarvittava aika.

Vierailut osastolla

Läheisesi voivat vierailla osastolla sinun vointi sallimissa rajoissa. Osastoilla ei ole varsinaisia vierailuaikoja, mutta on toivottavaa, että vierailut ajoittuvat klo 12.00-20.00 välille. Näin saadaan turvattua riittävä lepo kaikille potilaille. Erityistapauksissa läheinen voi olla potilaan luona myös muina aikoina. Näistä vierailuista tulee sopia hoitohenkilökunnan kanssa erikseen.

Vuodeosastovalvonnassa

Vuodeosastovalvonta sijaitsee vatsaelintautien vuodeosaston yhteydessä.

Vuodeosastovalvontahuoneessa hoidetaan vuosittain noin 400 potilasta ja hoitoaika on keskimäärin 3-4 vrk. Vuodeosastovalvonnassa hoidamme potilaita, joiden elintoimintoja tulee seurata normaalia tarkemmin ja tarvittava tukihoito toteutetaan lääkkein. Vuodeosastovalvontapaikkaa voidaan tarvita esimerkiksi jonkin toimenpiteen ja leikkauksen jälkeen tai verenvuodon ja tulehduksen yhteydessä. Vuodeosastovalvonnassa ei voida hoitaa vaikeasta verenkierto- ja hengitysvajausta sairastavia potilaita eikä siellä voida toteuttaa munuaisten korvaushoitoa.

Teho-osastolla

Teho-osastolla hoidetaan kriittisesti sairastuneita potilaita ja myös vatsakipupotilaita. Teho-osastolla ja tehovalvontaosastolla hoidettavalla potilaalla voi olla esimerkiksi vaikea infektio, hengitysvajaus, verenkiertovajaus, akuutti munuaisten toimintahäiriö tai näiden elinhäiriöiden uhka. Lisäksi suurten leikkausten jälkeen potilas voi tarvita tehohoitoa ensimmäisinä päivinä. Tehohoidossa potilaalla on usein monia erilaisia valvonta- ja hoitolaitteita, joiden avulla tarkkaillaan ja tuetaan elintoimintoja.

Potilas tulee tehohoitoon tai tehovalvontaan Acutasta, leikkaussalista, vuodeosastolta, valvontaosastolta tai toisesta sairaalasta. Jokaiselle potilaalle muodostuu yksilöllinen päiväohjelma hoidon tarpeen ja kiireellisyyden sekä potilaan tarvitsemien tutkimusten ja toimenpiteiden pohjalta. Vuosittain teho-osastolla hoidetaan noin 2 000 potilasta. Potilas tarvitsee tehohoitoa keskimäärin 2,5 vuorokautta, mutta hoitoaika voi joskus kestää jopa viikkoja. Teho-osastolta siirrytään jatkohoitoon vuodeosastolle.

Henkilökunta

Tehohoito vaatii paljon henkilökuntaa, lääkärihenkilöstöön kuulu 10–12 erikoislääkäriä, noin 120 sairaanhoitajaa ja monia muita ammattiryhmiä. Tehohoitolääkärit ovat pääsääntöisesti anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäreitä, jotka ovat perehtyneet ja pätevöityneet tehohoitolääketieteeseen. Teho-osastolla on ympäri vuorokauden paikalla vähintään kaksi tehohoitolääkäriä ja muiden erikoisalojen lääkäreiden asiantuntemus on saatavilla myös vuorokauden ympäri. Tehohoidossa potilaalla on oma sairaanhoitaja. Tehovalvonnassa yksi tehohoitaja huolehtii yleensä kahdesta potilaasta. Teho-osastolla toimivat sairaanhoitajat ovat erityisesti perehtyneet tehohoitotyöhön.

Teho-osaston sijainti

Teho-osasto ja tehovalvonta sijaitsevat Finn-Medi 1 -rakennuksen toisessa kerroksessa. Teho-osastolla ja tehovalvonnassa on yhteensä 20 potilaspaikkaa ja hoitohuoneissa on 2–4 potilaspaikkaa.

Läheisten vierailu teho-osastolla

Läheisten vierailut ovat tervetullutta vaihtelua potilaan päivään. Vierailuja potilaan luona toivotaan ensisijaisesti iltapäivällä kello 15.00–19.00 välillä. Lääkäreiden ja hoitajien raporttiaikoina kello 7.00–8.00, 14.00–15.00 ja 20.00–21.00 pyydetään läheisiä poistumaan hoitohuoneista. Vierailuajasta on hyvä sopia potilaan oman tehohoitajan kanssa etukäteen.

Päivystystoimenpiteet poliklinikalla ja röntgenyksikössä

Röntgenyksikössä ja gastroenterologian poliklinikalla tehdään tarvittaessa päivystyksellisiä toimenpiteitä, kuten tähystyksiä ja dreenien laittoja.

Endoskopiat

Tilannekohtaisen arvion mukaan sinulle voidaan suunnitella tähystystutkimuksia päivystyksellisesti Taysissa. Tähystystutkimuksilla tarkoitetaan mahalaukun ja pohjukaissuolen tähystystä eli gastroskopiaa tai paksusuolen tähystystä eli kolonoskopiaa. Tavallisin päivystystähystyksen syy on akuutti verenvuoto suolikanavasta tai suolen tulehdustilanteen arviointi. Ei-päivystyksellisiä tähystyksiä tehdään oman kuntasi mukaisessa yksikössä.

Toimenpideradiologia

Toimenpideradiologi voi tyhjentää esimerkiksi märkäkertymiä vatsaontelosta, tukkia verenvuotoja tai avata tukkeutuneita suonia. Toimenpideradiologi voi asettaa erilaisia putkia (dreenejä ja stenttejä) esimerkiksi virtsan ja sappinesteen kulun varmistamiseksi ja paiseiden tyhjentämiseksi.

Päivystysleikkaus

Päivystysleikkaukset tehdään lääketieteellisen kiireellisyyden mukaan. Ensiarvio leikkauksen kiireellisyydestä tehdään alkutilanteessa, mutta se voi muuttua odotusaikana.  Leikkausta odotetaan joko tarkkailuosastolla, vatsaelinsairauksien osastoilla tai muilla sairaalan osastoilla sekä jossakin tilanteissa teho-osastolla.

Kun odotat päivystysleikkausta, on tärkeää, että olet syömättä ja juomatta. Neste -ja ravitsemushoidostasi, lääkityksestäsi huolehditaan tarvittaessa toimenpiteeseen odotusaikana. Diabeetikoiden verensokeriarvoja seurataan ja tarvittaessa sokeritaudin lääkitys säädetään tilanteeseen sopivaksi.

Sairaalassa on päivystysleikkausvalmius ympäri vuorokauden viikon jokaisena päivänä.

Alla tavallisimpia päivystysleikkauksia.

Umpilisäkkeen poistoleikkaus

Umpilisäkkeen poistoleikkaus voidaan toteuttaa joko tähystys-tai avokirurgisesti. Jos umpilisäkkeesi ei ole puhjennut, voit kotiutua, kun olet syönyt ja kiputilanne on hallinnassa, eikä muuta tarvetta sairaalassa hoidolle ole.

Jos umpilisäkkeesi on puhjennut, hoitosi jatkuu vuodeosastolla, kunnes akuutti vaihe taittunut. Tarvittaessa toipuminen jatkuu kotipaikkakuntasi terveyskeskuksessa tai kotialueesi sairaalassa. Suonensisäistä antibioottia voidaan myös jatkaa kotisairaalan tai potilashotellin hoitajatoiminnan toteuttamana, jos yleiskuntosi on muuten hyvä.

Sappirakkoleikkaus

Jos sinulla todetaan sappirakkotulehdus, harkitaan päivystyksellistä sappirakon poistoleikkausta. Hoitolinjaan vaikuttaa yleiskunto, perussairaudet ja tulehduksen vaikeusaste. Sappirakkokivet itsessään eivät vaadi leikkausta, ellei niistä koidu oireita. Jos oireena on ajoittaiset kivut ilman tulehduksen merkkejä, leikkausta ei tarvitse tehdä päivystyksellisesti.

Leikkaus tehdään tähystys- tai avokirurgisena toimenpiteenä.

Hoito tapahtuu vatsaelinsairauksien vuodeosastolla ja akuutin vaiheen jälkeen joko kotona tai kotipaikkakunnan terveyskeskuksessa ja yhteystyösairaaloissa. Suonensisäistä antibioottia voidaan myös jatkaa kotisairaanhoidon tai potilashotellin hoitajatoiminnan toteuttamana, jos yleiskuntosi on muuten hyvä.

Vatsaontelon tutkimusleikkaukset

Vatsaontelon tutkimusleikkauksella tarkoitetaan ns. avoleikkausta tai tähystyskirurgisesti tehtävää vatsaontelon tutkimusta. Leikkauksen aiheena voi olla mm.

  • suolen puhkeama tai sen epäily

  • suolen verenkierron tilan arvio

  • merkittävä verenvuoto

  • vatsaontelon verisuonten arvio

  • suolitukos

Avanne tulee harkittavaksi vain tietyissä päivystysleikkauksissa ja olosuhteissa, kuten vaikeassa vatsakalvon tulehduksessa tai suolitukoksessa.  Avanteessa tarkoitetaan suolen nostoa iholle, jolloin uloste tulee pussiin.

Leikkaukseen valmistautuminen

Mikäli leikkaushoito on katsottu olevan sinulle tarpeen, se toteutetaan tavallisimmin nukutuksessa eli yleisanestesiassa. Yleisanestesian aikana et tiedosta leikkauksen vaiheita. Tätä varten (mahdollisesti henkeä uhkaavien haittatapahtumien välttämiseksi) sinun tulee olla syömättä ja juomatta annettujen ohjeiden mukaan. Nukutuksesta vastaa anestesialääkäri.

Anestesialääkäri ja leikkaussalitiimi ovat perehtyneet sairaskertomukseesi ja valmistelleet yhteistyössä leikkaavan lääkärin kanssa tarvittavan välineistön leikkaustasi varten.

Saapuminen leikkausosastolle

Sinut tuodaan leikkausosastolle joko ensiavusta tai vuodeosastolta. Sinua on vastassa useimmiten kolme sairaanhoitajaa. Sinut leikkaussaliin saattava hoitaja kertoo leikkaussalitiimille raportin eli sairaushistoriasi ja nykyisen vointisi. Saat siirtyä itse tai avustettuna leikkaustasolle, jossa nukutus ja leikkaus tehdään.

Leikkaussalissa

Vointiasi tarkkaillaan huolellisesti leikkauksen aikana. Tästä syystä hoitajat asettavat sinulle valvontalaitteita ennen nukutusta. Laitteet mittaavat mm. verenpainetta ja sydämen toimintaa. Saat keskustella vielä anestesialääkärin kanssa ennen nukutusta.

Nukutusta varten sinulle asetetaan yleensä kämmenselkään verisuonikanyyli, josta sinulle annetaan lääkkeitä ja nesteitä hoidon aikana. Myös nukutuslääkkeet annetaan tämän suonikanyylin kautta. Mikäli leikkaus tehdään ns. avoimesti eli isohkon ihoviillon kautta, asetetaan ennen nukuttamista usein kipua tehokkaasti lievittävä puudutus, esimerkiksi epiduraalipuudutus. Kun olet nukahtanut, leikkaussalitiimi aloittaa leikkausvalmistelut. Leikkausalue puhdistetaan eli desinfioidaan ja leikkausalue rajataan peittelyliinoilla, jotta alue pysyy puhtaana.

Leikkauksen jälkeen

Leikkauksen loputtua nukutuslääkkeiden anto lopetetaan ja alat heräillä n. 15-30 minuuttia tämän jälkeen. Sinut siirretään leikkaussalissa sairaalan sänkyyn ja sen jälkeen heräämötilaan, jossa vointiasi tarkkaillaan niin kauan, että olet vointisi puolesta valmis siirtymään vuodeosastolle. Joskus leikkauksen jälkeen toipuminen vaatii hoitoa teho-osastolla.

pp_koti.gifKotiutuminen

Kotiutuminen Acutasta

Sinut voidaan kotiuttaa suoraan päivystyksestä (Acutasta) mikäli vointisi sen sallii ja tilanteesi ei tarvitse välitöntä osastoseurantaa tai tarkempia tutkimuksia. Sinun kanssasi sovitaan ennen kotiutumista mahdollisista jatkotutkimuksista terveyskeskuksen tai poliklinikan kautta.

Kotiutuminen vuodeosastolta

Pääset kotiin heti kun vointisi sen sallii. Tarkemmat ohjeet miten toimia kotona saat lääkäriltä ja hoitajalta ennen kotiutumista. Osastolla oloaika pyritään pitämään mahdollisimman lyhyenä.

Kotiutumistasi tai jatkohoitoon siirtymistäsi aletaan suunnitella jo heti hoitojaksosi alussa. Jos sinulla on asioita, jotka vaikuttavat kotona selviytymiseen, ilmoitathan niistä hoitajalle tai hoitavalle lääkärille heti hoitojakson alussa. Näin saamme turvattua sujuvan ja turvallisen kotiutumisen tai jatkohoitoon siirtymisen.

Mikäli et ole kotikuntoinen, sinulle huolehditaan asianmukainen jatkohoitopaikka.  Yhtenä jatkohoitopaikkana voi olla Taysin alueella toimiva potilashotelli. Potilashotellissa myös läheiset voivat majoittua tarpeen mukaan.

Hoitoyhteenveto

Hoitojaksosta sairaalassa tehdään kirjallinen hoitoyhteenveto eli epikriisi. Hoitoyhteenveto löytyy Omakanta-verkkopalvelusta. omia pankkitunnuksia käyttäen. Hoitoyhteenvedossa kerrotaan sairaalaan tulosi syy, tärkeimmät sinulle tehdyt tutkimukset ja toimenpiteet, taudinmääritys, jatkohoito-ohjeet sekä sinua hoitaneen lääkärin nimi.

Jos haluat sen kirjallisena postissa kotiin, niin sinun tulee kertoa tästä hoitohenkilökunnalle. Lähetämme kopion hoitoyhteenvedosta myös omalääkärillesi, sinut sairaalaan lähettäneelle lääkärille sekä siihen terveydenhuollon yksikköön, missä hoitosi jatkuu. Jos haluat kieltää tietojesi antamisen, kerro se hoitohenkilökunnalle sairaalassaolon aikana.

Reseptit ja todistukset

Ohjeet mahdollisista lääkityksistä saat ennen kotiutumista. Reseptit tehdään ensisijaisesti sähköisesti. Tarvittaessa saat sairauslomatodistuksen. Jos sairasloman kesto ei riitä, ja sinulla ei ole jatkokontrolleja Taysiin, todistusta voidaan jatkaa voinnin ollessa hyvä myös työterveyshuollon tai terveyskeskuksen kautta.

Jos haluat etsiä lisätietoa vatsaelinsairauksista ja niiden hoidosta Taysissa, voit käydä tutustumassa Terveyskylän nettisivuilla.

Leikatun potilaan yleisohjeet

Haavan hoito

Mikäli olet ollut leikkauksessa, saat tiedon ompeleista ja niiden mahdollisesta poistoajankohdasta ennen kotiutumista. Lisäksi saat hoitajalta suullisen ja kirjallisen ohjeen siitä, miten hoidat haavaasi jatkossa.

Syöminen

Jos et ole saanut muuta ohjetta, saat syödä normaalisti kotiutumisen jälkeen. Mikäli sinulle on tehty avanne, saat ohjeet ravitsemukseen avannehoitajalta ennen kotiutumista.

Liikkuminen

Liikkua saat kivun sallimissa rajoissa. Saat tarkemmat ohjeet hoitajalta ennen kotiutumista, mikäli sinun tarvitsee noudattaa jotain rajoituksia liikkumisen suhteen.

Haavan kuormituksen välttäminen vatsan alueen avoleikkauksen jälkeen

Jatkohoitopaikat

Mikäli et ole kotikuntoinen, sinulle huolehditaan asianmukainen jatkohoitopaikka.  Yhtenä jatkohoitopaikkana voi olla Taysin alueella toimiva potilashotelli. Potilashotellissa myös läheiset voivat majoittua tarpeen mukaan.

Tays Hatanpää

Tays Valkeakoski

Tays Sastamala

sekä alueen terveyskeskukset

Potilashotelli

Jatkotutkimukset ja kontrollit

Mikäli sinulle tulee kontrollikäynti lääkärin vastaanotolle myöhemmin, saat tiedon siitä ennen kotiutumista ja mahdollisuuksien mukaan myös tiedon kontrolliajasta mukaan. Joissakin tapauksissa saat tiedon tarkemmasta ajankohdasta kirjeellä kotiin.

Sairaalassa olostasi tehdään loppulausunto, joka tulee nähtäväksi OmaKantaan ja tarvittaessa kirjeitse kotiin.

Ennen kotiutumista saat mukaasi sen osaston yhteystiedot, missä olet ollut hoidossa. Mikäli sinulle tulee kysymyksiä hoidosta kotiutumisen jälkeen, voit olla yhteydessä sen osaston henkilökuntaan, jolla olet ollut hoidettavana.

Pitkittyneet tai uusiutuneet oireet

Alla ohjeita, miten toimia, jos oireesi pitkittyvät tai uusiutuvat ja olet jo kotiutunut.

Vatsaelinkirurgiset potilaat

Jos vointisi on äkisti huonontunut kotona leikkauksen jälkeen, voit tulla suoraan Acutaan. Jos oireet ovat lievempiä ja olet epävarma, ota yhteyttä ensisijaisesti vuodeosastolle, josta olet kotiutunut. Tilanteestasi riippuen sinut ohjataan joko Acutaan päivystävän kirurgin arvioitavaksi tai osastonlääkäri ohjelmoi jatkotutkimuksia polikliinisesti tapahtuvaksi.

Osastojen yhteystiedot

Gynekologisen toimenpiteen jälkeinen kipu

  • Gynekologisen toimenpiteen yhteydessä pitäisi aina saada vähintäänkin suulliset ohjeet toimenpiteestä toipumiseen ja siihen mahdollisesti liittyviin ongelmiin. Lähes kaikkiin toimenpiteisiin on oma kirjallinen ohjeensa.

  • Mikäli toimenpiteen jälkeen tulee poikkeavia oireita, niin on hyvä olla yhteydessä toimenpideyksikköön tai naistentautien päivystykseen, mistä annetaan jatko-ohjeet. Poikkeavia oireita ovat esim.:

    • kova kipu, joka ei lyhyen seurannan aikana helpota

    • kuume yli 38 astetta

    • poikkeava verinen vuoto

    • haavan aukeaminen

    • virtsaamis- tai ulostamiskipu

Naistentauti- ja raskauspäivystys

Virtsaelinkirurgisen toimenpiteen jälkeen

  • Urologisen toimenpiteen yhteydessä potilaalle annetaan suulliset/kirjalliset ohjeet toimenpiteestä toipumiseen ja siihen mahdollisesti liittyviin ongelmiin. Lähes kaikkiin toimenpiteisiin on oma kirjallinen ohjeensa.

  • Mikäli toimenpiteen jälkeen tulee poikkeavia oireita, niin on hyvä olla yhteydessä toimenpideyksikköön tai lähimpään päivystysyksikköön, mistä annetaan jatko-ohjeet. Poikkeavia oireita ovat esim.:

    • kova kipu, joka ei lyhyen seurannan aikana helpota

    • Virtsankulun ongelmat kuten virtsaumpi

    • kuume yli 38 astetta

    • Pahentuva verivirtsaisuus

    • haavan aukeaminen

Läheiset

Acuta

Päivystykseen voi soittaa, mihin kellonaikaan tahansa. Olisi kuitenkin suotavaa potilastyön rauhoittamiseksi, että läheisistä olisi yksi yhdyshenkilö, jonka kautta tieto voinnistasi kulkee eteenpäin.

Vuodeosastot

Läheisesi voivat vierailla osastolla sinun vointi sallimissa rajoissa. Vuodeosastoilla ei ole varsinaisia vierailuaikoja, mutta on toivottavaa, että vierailut ajoittuvat klo 12 -20 välille. Näin saadaan turvattua riittävä lepo kaikille potilaille. Erityistapauksissa läheinen voi olla potilaan luona myös muina aikoina. Näistä vierailuista tulee sopia hoitohenkilökunnan kanssa.

Teho

Läheiset ovat vierailut ovat tervetullutta vaihtelua potilaan päivään. Vierailuja potilaan luona toivotaan ensisijaisesti iltapäivällä kello 15–19. Lääkäreiden ja hoitajien raporttiaikoina kello 7–8, 14–15 ja 20–21 pyydetään läheisiä poistumaan hoitohuoneista. Vierailuajasta on hyvä sopia potilaan oman tehohoitajan kanssa etukäteen.

Oman puhelimen käyttö

Saat käyttää omaa puhelintasi lähes missä tahansa sairaalan tiloissa. Sinua informoidaan, mikäli puhelimen käyttö on rajoitettua. Puhelin olisi kuitenkin hyvä pitää hiljaisella. 

Tietojen jakaminen läheisille

Päivystykseen ja osastoille voi soittaa mihin kellonaikaan tahansa. Olisi kuitenkin suotavaa potilastyön rauhoittamiseksi, että läheisistä olisi yksi yhdyshenkilö, jonka kautta tieto voinnistasi kulkee eteenpäin. 

Sinulla on oikeus kieltäytyä tietojesi luovuttamisesta. Mikäli et halua, että tietojasi luovutetaan läheisillesi, niin mainitsethan asiasta sinua hoitavan yksikön henkilökunnalle.

Hätätapauksissa voidaan tehdä poikkeus tietojenluovuttamisesta. Lääkäri tekee päätöksen tässä tilanteessa.

Yhteystiedot

Läheisesi voi tiedustella voinnistasi soittamalla joko sinulle itsellesi tai ottamalla yhteyttä Taysin puhelinkeskukseen puh. 03 311 611, josta puhelu ohjataan sinua hoitavaan yksikköön.

Tays Päivystys Acuta: keskuksen kautta puhelin 03 311 611

Gastroenterologian osasto 1

03 311 69095

Gastroenterologian osasto 2

03 311 66347

Gastroenterologian osasto 3

03 311 66348

Vuodeosasto 4b

03 311 66344

Urologian vuodeosasto

03 311 66305

Teho-osasto 03 311 66428

Palaute

Auta meitä kehittämään hoitoamme ja palveluamme entistä paremmaksi.