Mahasyöpäpotilaan hoitopolku

Hoitoon pääsy

Lähete

  • Avoterveydenhuollon lääkäri toteaa sinulla mahalaukun kasvaimen ja laatii lähetteen Taysiin. Lähete käsitellään muutamassa päivässä sen saapumisesta Taysiin.
  • Gastrokirurgi eli mahakirurgi arvioi mahdollisten lisätutkimusten (esimerkiksi vartalon tietokonekuvauksen) tarpeen, ellei näitä ole tehty jo lähettävässä toimipisteessä.

Yksilöllinen hoitosuositus

  • Erillinen moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä arvioi sinun hoidollisen tilanteesi ja tekee sinulle yksilöllisen hoitosuunnitelman.
  • Asiantuntijaryhmään kuuluvat gastrokirurgit eli mahakirurgit röntgenlääkäri, syöpätautien lääkäri, patologi ja hoidonsuunnittelija-sairaanhoitaja.

Tutkimukset

Syöpälääkehoidot

Solunsalpaajat

  • Perinteisimpiä syöpälääkkeitä ovat solunsalpaajat eli sytostaatit. Ne estävät solujen jakaantumista eri mekanismein. Solunsalpaajat vaikuttavat erityisen hyvin nopeasti jakautuvaan solukkoon, ja siksi niitä käytetään syöpätautien hoitoon. Solunsalpaajia voidaan käyttää kasvaimen pienentämiseen ennen leikkausta, syövän uusiutumisen estoon leikkauksen jälkeen tai syövän etenemistä hidastavana hoitona, mikäli parantamistavoitteinen leikkaushoito ei ole mahdollinen.
  • Solunsalpaajat estävät myös terveiden solujen jakaantumista, mistä aiheutuu suuri osa solunsalpaajien haittavaikutuksista. Niitä esiintyy eniten nopeasti uusiutuvissa kudoksissa, joissa solujen jakaantuminen on nopeaa: limakalvot, hiustuppi, iho sekä verisoluja muodostava luuydin. Solunsalpaajien yleisimpiä haittavaikutuksia ovatkin limakalvojen ja ihon oireet, verisolujen vähyydestä johtuva anemia ja tulehdusherkkyys sekä hiusten lähtö.
  • Solunsalpaajien muita haittavaikutuksia voivat olla pahoinvointi, väsymys, ihon kylmänarkuus ja tunnottomuus. Jotkut solunsalpaajat voivat altistaa maksa- tai munuaisvaurioille. Siksi on syytä välttää alkoholin käyttöä solunsalpaajahoidon aikana.
  • Syöpälääkehoidon haittavaikutuksia voidaan ehkäistä ja lievittää, joten on tärkeää, että kerrot kokemistasi haittavaikutuksista.

Täsmälääkkeet

  • Solunsalpaajien ohella käytetään syövän hoidossa ns. täsmälääkkeitä, joiden vaikutus kohdistuu tyypillisesti syövän kasvua kiihdyttäviin tekijöihin tai syöpäsolujen kasvuolosuhteisiin. Täsmälääkkeiden haittavaikutukset ovat usein lievemmät kuin solunsalpaajilla; tyypillisiä haittavaikutuksia ovat iho- ja suolisto-oireet sekä vaikutukset verenkiertoelimistöön.

Immuno-onkologiset hoidot

  • Immuno-onkologiset syöpälääkkeet ovat elimistön puolustusjärjestelmän toimintaan vaikuttavia lääkkeitä. Niiden tarkoitus on auttaa elimistön omia puolustussoluja tuhoamaan syöpäsoluja. Niitä käytetään joko yksinään tai solunsalpaajahoitoon yhdistettynä. Myös tyypilliset haittavaikutukset liittyvät elimistön puolustusjärjestelmän toimintaan.

Leikkausta edeltävä syövän hoito eli neoadjuvanttihoito

  • Ennen leikkausta annettavan syöpälääkehoidon eli neoadjuvanttihoidon tarkoituksena on pienentää syöpäkasvainta, jotta leikkaus on mahdollinen tehdä ja leikkaustulos parempi. Toisinaan neoadjuvanttihoitona annetaan syöpälääkehoitoon yhdistettynä myös sädehoitoa. Ennen leikkausta annettavan hoitojakson kesto on yleensä noin kaksi kuukautta. Useimmiten syöpälääkehoito jatkuu vielä leikkauksen jälkeen.
  • Tapaat syöpälääkärin eli onkologin yksilöllisen hoitosuunnitelman tekoa varten syöpätautien poliklinikalla (Tays, R-rakennus, 2. kerros) tai sädehoitopoliklinikalla (Tays, R-rakennus, 1. kerros). Sairaanhoitaja antaa sinulle hoitoosi liittyvät ohjeet.

Leikkauksen jälkeinen liitännäishoito eli adjuvanttihoito

  • Syöpä saattaa leikkauksen jälkeen uusiutua paikallisena tai etäpesäkkeisenä, vaikka kaikki tiedossa oleva kasvain sekä ympäröivät imusolmukkeet olisi onnistuneesti poistettu. Tämän riskin pienentämiseksi annetaan leikkauksen jälkeen usein syöpälääkehoitoja liitännäis- eli adjuvanttihoitona. Hoidon tavoitteena on tuhota elimistöön mahdollisesti jääneet syöpäsolut ja parantaa mahdollisuutta pysyvään parantumiseen. Lääkeyhdistelmät ja hoidon kesto valitaan yksilöllisesti, ja hoito voidaan aloittaa, kun olet riittävästi kuntoutunut leikkauksesta.
  • Tapaat syöpälääkärin eli onkologin yksilöllisen hoitosuunnitelman tekoa varten syöpätautien poliklinikalla (Tays, R-rakennus, 2. kerros). Sairaanhoitaja antaa sinulle hoitoosi liittyvät ohjeet.

Syöpälääkehoidon toteutus

  • Useimmat syöpälääkehoidot toteutetaan suonensisäisinä tiputuksina joko syöpätautien poliklinikalla tai vuodeosastolla 2-3 viikon välein. Hoitokäynnit kestävät muutaman tunnin. Osa hoidoista voidaan toteuttaa suun kautta otettavina tablettikuureina.  Verikokeet ja vointi tarkistetaan ennen jokaista hoitokertaa.

Muiden lääkkeiden, ravintolisien ja kasvirohdosten käyttö syöpälääkehoitojen aikana

  • Muut käytössäsi olevat lääkkeet, ravintolisät tai kasvirohdokset saattavat kuormittaa munuaisia tai maksaa syöpälääkehoidon aikana, tai niillä voi olla yhteisvaikutuksia syöpälääkkeiden kanssa. Sen vuoksi lääkärisi tarkistaa käyttämiesi lääkkeiden, ravintolisien ja kasvirohdosten turvallisuuden syöpälääkehoidon aikana. Myös tupakointia suositellaan välttämään, sillä se heikentää solunsalpaajien tehoa.

Ravitsemushoito

  • Ruokatorvi- ja mahasyöpää sairastavalla on usein oireena syömisvaikeuksia, pahoinvointia, oksentelua ja painonlaskua.  Vajaaravitsemus vaarantaa niin syöpälääkehoidon, sädehoidon kuin leikkaushoidonkin turvallisen toteuttamisen. Päivittäistä ravinnonsaantia voi tehostaa mm. suun kautta nautittavilla nestemäisillä täydennysravintovalmisteilla. Lisäksi moni potilas tarvitsee jo ennen hoitojen aloitusta mahalaukkuun tai ohutsuoleen asetettavan tilapäisen syöttöletkun. Potilaiden tukena on ravitsemusterapeutti..

Liikunta

  • Syöpälääkehoitojen ja sädehoidon aikana on usein väsymystä ja tavanomaista enemmän levon tarvetta. Riittävän levon ohella suositellaan hoitojen aikana ylläpitämään normaalia arkiliikuntaa ja voinnin salliessa harrastamaan kuntoliikuntaa, sillä hyvä peruskunto auttaa elimistöä selviytymään hoidoista ja niiden mahdollisista haitoista.

Henkisen jaksamisen tuki

  • On luonnollista, että syöpädiagnoosi aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta sekä potilaalle että hänen läheisilleen, ja myös hoidot saattavat kuluttaa henkisiä voimavaroja.  Taysin syövänhoidon vastuualueella työskentelee psykososiaalisen tuen sairaanhoitajia sekä psykiatri.

Seuranta

  • Kun syöpä on hoidettu parantavalla tavoitteella, on potilas Taysin syöpätautien poliklinikan seurannassa 3-5 vuotta. Syövän uusiutumisriski riippuu oleellisesti kasvaimen levinneisyydestä leikkaushetkellä. Suurin osa uusiutumista todetaan 2 vuoden sisällä alkuvaiheen hoidoista. Seuranta-aikataulu ja -tutkimukset suunnitellaan yksilöllisesti jokaiselle potilaalle.

Leikkausarvio

Leikkausarvio ja mahantähystystutkimus

  • Sinun tulee täyttää esitietokaavake, joka käydään kirurgin kanssa lävitse. Kirurgi kertoo leikkaussuunnitelman ja käy läpi siihen liittyvät komplikaatioriskit.
  • Mahan tähystyksessä katsotaan vielä tarkasti kasvaimen paikka, jonka perusteella arvioidaan, tuleeko mahalaukku poistaa osittain vai kokonaan.
  • Tupakoinnin lopettaminen on tärkeää ennen leikkausta.  Tupakointi lisää leikkaukseen liittyviä haittavaikutuksia merkittävästi.

Esikäynti poliklinikalla

  • Osa potilaista kutsutaan ennen leikkausta esikäynnille. Tämä riippuu terveydentilasta sekä anestesialääkärin arviosta.
  • Esikäynti voi sisältää hoitajan ja anestesialääkärin vastaanoton. Vaihtoehtoisesti esikäynti voidaan toteuttaa myös puhelimitse. Soiton yhteydessä varmistetaan vielä tulo-ohjeet ja valmistautuminen leikkaukseen, kuten ravinnotta olo, leikkauspäivän aamulla otettavista lääkkeet, tauotettavat lääkkeet ja tukisukkien pukeminen.
  • Hoitaja käy potilaan kanssa läpi esitäytetyn anestesiakaavakkeen ja tarkistaa, onko terveydentilaan tullut muutoksia. Potilaalta varmistetaan lupa-asiat: kenelle saa antaa tietoja sairaalassa olosta, lupa opiskelijoiden osallistumisesta hoitoon sekä lupa sijoittaa eri sukupuolta olevan kanssa samaan huoneessa.
  • Hoitaja tarkistaa myös laboratoriokokeiden vastaukset ja ohjaa potilaan vielä tarvittaessa laboratoriokokeisiin (x-verikoe, INR-kontrolli).
  • Leikkauskutsun mukana saat tiedon esikäynnistä ja sairaalaan tulosta.
  • Tiedot verikokeista, tarvittaessa sydänfilmistä (EKG) ja sairaalabakteerinäytteistä saat leikkauskutsun mukana.

Saapuminen leikkaukseen

  • Syö leikkausta edeltävänä päivänä nestemäistä ruokaa.  Ravinnotta pitää olla klo 24 alkaen.
  • Saavut mahasyöpäleikkausta varten joko suoraan leikkausosastolle tai yövyt leikkausta edeltävän yön Potilashotellissa. Leikkausosastolle tullessa hoitaja ottaa sinut vastaan. Ensimmäiseksi sinut ohjataan vaihtamaan sairaalavaatteet.  Omat vaatteesi huolehditaan osastolle henkilökunnan toimesta. Tämän jälkeen vastaanottava hoitaja tarkistaa henkilöllisyytesi ja käy vielä läpi leikkaukseen liittyviä asioita. Saat ennalta määrätyn esilääkkeen, jonka jälkeen siirryt odotushuoneeseen odottamaan hakua leikkaussaliin.
  • Salin henkilökunta hakee sinut odotushuoneesta. Saliin tultuasi käydään läpi tarkistuslista. Se tarkoittaa, että ennen leikkausvalmisteluiden alkua käydään läpi henkilöllisyytesi, allergiat, perussairaudet, lääkitykset ja leikkaus.
  • Leikkauksen ajaksi sinulle laitetaan useita valvontalaitteita. Niiden avulla anestesiahoitaja ja – lääkäri seuraavat vointiasi leikkauksen aikana ja huolehtivat hyvästä kivunhoidosta. Nesteiden ja lääkkeiden antoa varten sinulle laitetaan suonikanyyli käden laskimoon. Nukuttaminen tapahtuu lääkkeillä suonikanyylin kautta. Nukutuslääkkeiden vaikutus alkaa nopeasti ja niiden annostelua jatketaan niin kauan kuin leikkaus kestää.
  • Nukuttamisen jälkeen aloitetaan leikkausvalmistelut. Sinulle laitetaan tarvittaessa virtsakatetri ja tarkistetaan, että asentosi leikkaustasolla on hyvä. Kun kaikki leikkausvalmistelut on tehty, leikkaus alkaa.

Leikkaus

  • Mahasyöpäleikkaukset  tehdään yleisanestesiassa, ja ne tehdään joko avoleikkauksena tai tähystysleikkauksena. Leikkaushoidosta vastaavat mahakirurgit.
  • Leikkauksessa poistetaan kaikki havaittava kasvainmassa, mutta joskus vasta leikkauksen aikana todetaan, että kasvain on levinnyt ja suunniteltua toimenpidettä ei pystytä tekemään. Tällöin voidaan mahdollisesti tehdä toimenpiteitä, joilla pystytään helpottamaan kasvaimen aiheuttamia oireita.
  • Leikkauksen lopussa leikkausalueelle laitetaan 1–2 dreeniä eli laskuputkea, joiden keräyspussi kiinnitetään vatsalle.
  • Riippuen toimenpiteestä, leikkaukset kestävät noin 3–5 tuntia.
  • Nukutuksesta herääminen tapahtuu nopeasti nukutuslääkkeiden annon lopettamisen jälkeen. Heräämisvaiheesta ei yleensä jää muistikuvia. Sinut siirretään heräämöön toipumaan leikkauksesta.
  • Heräämössä sinut vastaanottaa hoitaja, joka vastaa hoidostasi heräämössä olosi ajan. Hän huolehtii hyvästä kivunhoidosta ja tarkkailee vointiasi. Saatat tuntea karheutta kurkussasi heti herättyäsi. Tuntemus on hengitysputken aiheuttamaa ja menee ohitse yleensä päivässä.
  • Heräämöseuranta jatkuu, kunnes kivut ovat hallinnassa ja vointisi on vakaa. Heräämövaiheen jälkeen sinut siirretään jatkohoitoon  vuodeosastolle tai vuodeosaston valvontahuoneeseen.

Vuodeosastohoito

  • Hoitaja hakee sinut heräämöstä vuodeosastolle.
  • Osastollamme on 1-3 hengen huoneita ja samassa huoneessa voi olla muita potilaita sukupuolesta riippumatta.
  • Osastolla otetaan verikokeita päivittäin. Vitaalielintoimintoja, kuten verenpainetta, pulssia ja lämpöä, seurataan useamman kerran vuorokaudessa.
  • Ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä päivänä hoitaja avustaa sinut nousemaan ylös vuoteesta oikeaoppisesti. Osastolla on arkipäivisin myös fysioterapeutti, joka ohjaa sinua liikkumisessa ja hengitysharjoituksissa (pullopuhalluksissa) leikkauksen jälkeen.
  • Harjoittelet päivittäin liikkumista ja omatoimisuutta. Ylhäällä oleminen, kuten istuminen ja kävely, nopeuttaa toipumista leikkauksen jälkeen. Fysioterapeutti ja hoitajat ovat tukenasi liikkumisessa.
  • Leikkauksessa asetettuja laskuputkia eli dreenejä poistetaan asteittain. Lääkäri arvioi päivittäin dreenien tarpeellisuuden.
  • Kipua hoidetaan säännöllisellä kipulääkityksellä.
  • Hoitaja tarkkailee leikkaushaavoja päivittäin. Ompeleet ovat usein sulavat.
  • Hoitaja ohjaa sinua pistämään pienimolekyylisen hepariinipistoksen, jota tulet pistämään kotona noin kuukauden ajan leikkauksen jälkeen.

Ravitsemus leikkauksen jälkeen

  • Aluksi et saa ottaa mitään ravitsemusta suun kautta. Leikkaussaumojen pitävyys tarkistetaan 1-2 päivän kuluessa ja tämän jälkeen lääkäri voi antaa luvan ottaa pieniä määriä juotavaa.
  • Aluksi ravitsemuksesta huolehditaan suonensisäisellä ravitsemusliuoksella.
  • Osastolla ollessa harjoittelet asteittain syömistä. Ravitsemusta lisätään asteittain ja tavoitteena on, että pystyt hoitojakson lopussa syömään ongelmitta nestemäisiä ruokia, kuten keittoja. Mikäli pystyt pureskelemaan ruokaa huolellisesti, tavoitteena on päästä syömään tavallista, sulavaa ruokaa.
  • Lääkäri päättää ravitsemuksen toteutuksesta ja sitä arvioidaan päivittäin.
  • Aluksi sinulla on tarkka nesterajoitus, jota tulee noudattaa.

pp_koti.gifKotiutuminen

  • Hoitoaika osastolla on keskimäärin 5–14 vuorokautta. Osastolta siirryt joko suoraan kotiin tai jatkohoitoon sairaalaan tai omaan terveyskeskukseen.
  • Sairausloma on vähintään 1 kuukausi.
  • Lääkäri kirjoittaa sinulle reseptit lääkkeistä. Mikäli kotiutumisen jälkeen toipumisessa ilmenee ongelmia, ota herkästi yhteyttä gastroenterologian osastolle 2.
  • Tarvittaessa voit keskustella sosiaalityöntekijän kanssa syöpäpotilaan etuuksista.
  • Syöpä ja etuudet
  • Pienimolekyylisen hepariinin pisto-ohje

Jälkitarkastus ja jatkohoito

  • Seurantakäyntisi on noin kuukauden kuluttua toimenpiteestä joko vastaanotolla tai puhelimitse.
  • Edeltävästi on otettu kotipaikkakunnalla laboratoriokokeita.
  • Keskustelet kirurgin kanssa, jonka kanssa käytte yhdessä läpi patologin vastaukset poistetusta kasvaimesta ja jatkohoitosuunnitelmasi.
  • Lääkäri kirjoittaa sinulle B12-vitamiinista reseptin tarvittaessa.
  • Jatkoseuranta tapahtuu yksilöllisesti joko onkologian tai kirurgian puolella.
  • Jatkossa seuranta tapahtuu verikokein ja kuvantamisin, tähystyksiä tehdään vain tarvittaessa.

pp_tays_valinnainen.gifUusiutuneen tai levinneen syövän hoito

  • Huolimatta onnistuneesta leikkauksesta, sädehoidosta ja syöpälääkehoidosta mahasyöpä saattaa myöhemmin uusiutua paikallisesti tai lähettää etäpesäkkeitä.
  • Paikallisesti uusiutuneen tai etäpesäkkeisen mahasyövän hoito suunnitellaan yksilöllisesti ja potilaan kunto huomioiden; hoidossa voidaan käyttää sekä syöpälääkehoitoja että sädehoitoa.
  • Paikallisesti uusiutunut mahasyöpä voidaan toisinaan parantaa pysyvästi, mutta etäpesäkkeitä lähettänyt mahasyöpä on yleensä parantumaton ja kuolemaan johtava tauti.
  • Siinä vaiheessa, kun syöpälääkehoidoilla tai sädehoidolla ei voida enää jarruttaa uusiutuneen tai levinneen syövän kulkua, siirrytään pelkkään oireenmukaiseen eli palliatiiviseen hoitoon.

pp-tays-valinnainen-loppu.gifPalliatiivinen hoito

  • Palliatiivinen eli oireenmukainen hoito on parantumatonta tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista, moniammatillista ja kokonaisvaltaista hoitoa. Oireenmukaista hoitoa annetaan sairauden vaiheesta riippumatta myös syöpähoitojen rinnalla. Palliatiivisen hoidon merkitys kuitenkin korostuu, kun sairaus ei ole parannettavissa. Tällöinkin ihminen voi elää palliatiivisen hoidon turvin useita kuukausia.
  • Palliatiivisen hoidon tarkoitus on auttaa sinua ja läheisiäsi saavuttamaan mahdollisimman hyvä elämänlaatu taudista huolimatta sekä lievittää sairaudesta johtuvia oireita ja kärsimystä. Palliatiivisessa hoidossa hyväksytään elämän rajallisuus, eikä hoidon päämäärä ole elämän pidentäminen mihin hintaan hyvänsä.
  • Saattohoito on palliatiivisen hoidon loppuvaihe viimeisten elinpäivien tai -viikkojen aikana. Kuolevaa ihmistä ja hänen läheisiään tuetaan ja hoidetaan yksilöllisesti parhaalla mahdollisella tavalla inhimillisiä arvoja kunnioittaen. Saattohoidossa kuolevalla ja hänen läheisillään on mahdollisuus valmistautua lähestyvään kuolemaan, ja tavoitteena on tarjota arvokas kuolema. Sana saattohoito on korvannut käsitteen terminaalihoito. Saattohoitoon ei kuulu aktiivinen kuolemaan auttaminen.
Lue lisää: