Maksakasvainpotilaan hoitopolku

LäheteLähete

Sinulla on todettu epäily kasvaimesta maksassa ja tehty lähete Taysiin. Lähetteen perusteella lääkäri määrittelee Taysissa tehtävät tutkimukset ja aikataulun. Saat suunnitelmasta tiedon kutsukirjeellä tai puhelimitse kotiin.

Tarkentavat tutkimuksetTarkentavat tutkimukset

Lääkäri määrittelee lähetteen perusteella vielä tarvittavia lisätutkimuksia. Lisätutkimukset tehdään ennen kuin tulet poliklinikkakäynnille Taysiin. Se, mitä lisätutkimuksia juuri sinulle määrätään, riippuu tutkittavasta asiasta ja aiemmin tehdyistä tutkimuksista. Mahdollisia tutkimuksia ovat esimerkiksi:

  • Tietokonetomografia (CT, TT, viipalekuvaus)
  • Magneettikuvaus
  • Ultraäänitutkimus
  • Näyte maksamuutoksesta
  • Verikokeet, joilla tutkitaan elimistön yleistä terveydentilaa, maksan tilannetta ja erilaisia vasta-aineita. Jos verikokeita varten pitää olla ravinnotta, saat siitä ohjeistuksen kutsun mukana.
  • Joskus maksan tilannetta tutkittaessa voidaan määrätä myös erillinen maksan toimintakoe, joka tehdään verikokeena poliklinikalla Taysissa. Tähän tutkimukseen saat erillisen kutsun.

Tutkimusten tulokset kerrotaan sinulle poliklinikkakäynnin yhteydessä.

Yksilöllinen hoitosuositusYksilöllinen hoitosuositus

Moniammatillisessa työryhmässä maksakasvainten hoitoon perehtyneet erikoislääkärit perehtyvät tilanteeseesi asiakirjojen perusteella ja arvioivat tutkimustuloksiasi. Näiden perusteella he laativat yksilöllisen hoitosuosituksen maksakasvaimesi hoitoon. Työryhmään kuuluvat maksasairauksiin erikoistunut vatsaelinkirurgian erikoislääkäri, syöpätautien erikoislääkäri, radiologian erikoislääkäri, patologian erikoislääkäri ja sairaanhoitaja. Työryhmässä myös arvioidaan, onko sairautesi hoitoon tarjolla tieteellisiä hoitotutkimuksia. Mikäli on, hoitoneuvottelussa lääkäri kertoo sinulle sopivasta tieteellisestä tutkimuksesta.

Saat kirjeitse tai puhelimitse kutsun hoitoneuvotteluun, joka pidetään moniammatillisen työryhmän käsittelyn jälkeen. Näet sinulle varatut ajat myös OmaTaysin kautta.

Lääkärin vastaanottoHoitoneuvottelu / lääkärin vastaanotto

Hoitoneuvottelussa lääkäri käy läpi tutkimusten tulokset ja niiden merkityksen sekä sinulle moniammatillisessa työryhmässä laaditun yksilöllisen hoitosuosituksen. Myös läheisesi voivat tulla mukaan vastaanotolle.

Keskustelette lääkärin kanssa ja päätätte yhdessä hoitosuunnitelmastasi. Lääkäri kertoo hoitoon mahdollisesti liittyvistä hyödyistä ja haitoista. Joskus hoitosuunnitelmasi voi erota moniammatillisen työryhmän hoitosuosituksesta, sillä työryhmä ei ole tavannut sinua henkilökohtaisesti eikä ole perehtynyt tilanteeseesi niin yksityiskohtaisesti kuin hoitava lääkärisi. Tässä tapauksessa lääkäri perustelee sinulle, miksi hoitosuunnitelma eroaa työryhmän hoitosuosituksesta.

Sinulle saatetaan määrätä vielä lisätutkimuksia terveydentilasi tarkemmaksi selvittämiseksi, esimerkiksi keuhkokuva ja hengitystilavuustutkimus (spirometria) tai muiden erikoisalojen arvioita ennen leikkausta (esimerkiksi anestesialääkäri, sydäntautien erikoislääkäri, endokrinologi).

Mikäli hoidoksi suositellaan leikkaushoitoa, kirurgi kertoo sinulle leikkauksesta ja siitä toipumisesta, jatkohoidosta, sairauslomasta ja jälkitarkastuksesta. Sinulle katsotaan alustava leikkausaika vastaanotolla. Huomioithan, että kyseessä on alustava aika, joka saattaa vielä muuttua. Kirurgit suunnittelevat kerran viikossa tulevat leikkauslistat yhdessä leikkaushoidon suunnittelijan kanssa kokouksessa, jolloin potilaiden leikkausajat päätetään. Tämän jälkeen sinut voidaan kutsua leikkaukseen.

Mikäli sairautesi hoitoon on tarjolla hoitotutkimuksia, hoitoneuvottelussa lääkäri kertoo sinulle sopivasta tutkimuksesta. Osallistuminen niihin on vapaaehtoista, ja saat aikaa miettiä tieteelliseen tutkimukseen osallistumista.

Sairaanhoitajan vastaanottoSairaanhoitajan vastaanotto

Lääkärin vastaanoton jälkeen käyt mahdollisesti vielä sairaanhoitajan kanssa läpi hoitosuunnitelmasi. Hoitaja antaa tarvittavan ohjeistuksen sekä suullisesti että kirjallisena. Hoitajan kanssa käyt läpi seuraavia valmisteluita leikkausta varten:

  • Yhteystiedot
  • Terveydentilan esitietolomake (perussairaudet, suorituskyky, lääkitys, aikaisemmat leikkaukset, allergiat). On tärkeää, että olet ennen vastaanottokäyntiä täyttänyt huolellisesti terveydentilan esitietolomakkeet, jotka olet saanut kutsukirjeen mukana. Voit täyttää lomakkeet joko paperisena tai sähköisesti OmaTaysissa
  • Tupakointi
  • Alkoholin käyttö
  • Vajaaravitsemuksen riski
  • Verenohennuslääkitys, mahdollisen siltahoidon ohjaus
  • Tukisukkien valinta ja pukemisohjaus

Ajantasainen lääkelista on hyvä ottaa mukaan poliklinikkakäynnille. Esitietolomake menee nukutuslääkärille nähtäväksi, ja sen perusteella hän määrittelee, tarvitseeko sinulle tehdä lisätutkimuksia ennen leikkausta.

pp_koti.gifTupakoinnin lopettaminen

Tupakoinnin lopettaminen viimeistään tässä vaiheessa on erittäin tärkeää. Tämä vähentää riskiä nukutuksen ja leikkauksen aiheuttamiin ongelmiin.

Lue lisää:

HoitovaihtoehdotHoitovaihtoehdot

Maksakasvaimia voidaan hoitaa monilla eri tavoilla. Hoitolinjan valintaan vaikuttavat mm. kasvaimen luonne, potilaan yleiskunto ja maksan toimintakyky. Osaa maksakasvaimista seurataan. Osa kasvaimista vaatii leikkaushoitoa, toimenpideradiologisia paikallishoitoja ja mahdollisesti syöpälääkehoitoa. Oireiden, kuten laihtumisen, keltaisuuden, kivun ja kutinan hoito on tärkeää. Jos maksakasvain tukkii sappinesteen virtauksen, voidaan tukos avata.

Tässä osiossa on kuvattu erilaisten hoitojen pääpiirteet. Jokaiselle potilaalle tehdään Taysissa yksilöllinen hoitosuositus. Hoitosi toteutus suunnitellaan yhdessä kanssasi hoitoneuvottelussa.

ERCPERCP

Jos kasvain tukkii sappinesteen virtauksen, voidaan tukos avata tähystyksessä.

Sappi-ja haimatiehyiden tähystyksessä (ERCP eli endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatografia) on mahdollista laukaista tukkeutunut sappitie muovi- tai metalliverkkoproteesilla (stentti) sekä ottaa näytteitä. Toimenpide kestää yleensä noin 30-60 minuuttia ja tehdään nukutuksessa. ERCP edellyttää ravinnotta oloa edellisestä illasta lähtien ja verta ohentavien lääkkeiden tauottamista. Aamulla voit ottaa kaikki säännöllisesti käytettävät lääkkeet pienen nestemäärän kera.

Lue lisää: ERCP polikliinisesti kotoa tulevalle potilaalle

Tähystyksen jälkeen vointiasi seurataan poliklinikan tarkkailussa ja ruokailla voit vasta neljän tunnin kuluttua toimenpiteestä. Jos vointisi on hyvä muutaman tunnin kuluttua tähystyksen jälkeen, voit kotiutua saattajan kanssa tai taksilla. Sinulla tulee olla kotona seuraa vuorokauden ajan. Vaihtoehtoisesti voit yöpyä Potilashotellissa.

PTDPTD

Toisinaan sappitietukos voidaan laukaista maksan läpi laitettavalla letkulla eli dreenillä. Lue lisää:

Toimenpideradiologiset paikallishoidotToimenpideradiologiset paikallishoidot

Jotkut kasvaimet soveltuvat paremmin niin kutsuttuihin paikallishoitoihin. Näissä kasvainta tuhotaan lämpöenergialla, maksavaltimon kautta annosteltavalla sytostaatilla tai maksavaltimon kautta annettavalla radioaktiivisella aineella.

KemoembolisaatioKemoembolisaatio

Kemoembolisaatiohoidossa kasvainta suonittavat valtimot tukitaan valtimoon ruiskutetuilla, lääkeainetta sisältävillä hippusilla tavoitteena kasvainkudoksen tuhoutuminen.

Sinun tulee valmistautua tutkimukseen seuraavasti:

  • Ole syömättä ja tupakoimatta edellisestä illasta lähtien tai vähintään kuusi tuntia ennen toimenpidettä. Vettä voit juoda vielä kaksi tuntia ennen toimenpidettä.
  • Säännöllisessä käytössäsi olevat lääkkeet voit ottaa ennen toimenpidettä, mutta kuitenkin vähintään kaksi tuntia ennen toimenpidettä. Diabeteksen hoitoon tarkoitetut tablettilääkkeet voit jättää ottamatta. Mikäli sinulla on insuliinihoitoinen diabetes, olet saanut ohjeet insuliinin annostelusta ennen toimenpidettä. Mikäli et ole saanut ohjetta insuliinin annostelusta ennen toimenpidettä, ota yhteyttä toimenpideyksikköön.
  • Veren hyytymiseen vaikuttavan lääkityksen (esimerkiksi Marevan, Pradaxa, Xarelto, Eliquis, Lixiana, Clopidogrel, Plavix, Efient, Brillique, Klexane, Innohep tai jokin muu verenohennuslääke) käytöstä ennen toimenpidettä olet saanut ohjeen. Mikäli et ole saanut ohjetta lääkkeen annostelusta tutkimusta edeltäville päiville, ota yhteyttä toimenpideyksikköön. Sydämen tekoläppäpotilaiden tulee aina ottaa yhteys ennen Marevan-annosmuutoksia toimenpideyksikköön.
  • Mikäli olet raskaana, ota yhteys toimenpideyksikköön ennen tutkimusta.

Ota sairaalaan mukaan lista käytössäsi olevista lääkkeistä tai esitietokaavake.

Toimenpide kestää noin 60–90 minuuttia, ja tämä aika pitää pystyä olemaan selinmakuulla. Sinulle laitetaan suonensisäinen tiputus, jonka kautta sinua lääkitään tarvittaessa rauhoittavilla lääkkeillä ja kipulääkkeillä, sekä tarpeen mukaan virtsatiekatetri. Lääkäri paikallispuuduttaa vasemman tai oikean nivusen. Toimenpide tehdään läpivalaisulaitteen avulla hyvin ohuilla letkuilla ja johtimilla, joita kuljetetaan valtimoiden sisällä. Valtimoiden tukkiminen voi aiheuttaa toimenpiteen aikana lievää pahoinvointia ja/tai jomottavaa kipua oikealla ylävatsalla. Toimenpiteen lopuksi nivuseen laitetaan valtimosulkulaite, joka on hyvin pieni metalliniitti. Mikäli valtimosulkulaite toimii hyvin, kyseistä nivusta pidetään ojennettuna yhden tunnin ajan ja vuodelepoa on yleensä neljän tunnin ajan.

Vointiasi seurataan vuodeosastolla yleensä seuraavaan aamuun saakka. Toimenpiteen jälkeen voi ilmaantua kuumeilua, oikean ylävatsan kipua sekä pahoinvointia ja/tai oksentelua. Esilääkityksen vuoksi autolla ajo on kielletty tutkimuspäivänä. Lääkkeen vaikutus saattaa jatkua useita tunteja, aiheuttaen esimerkiksi väsymystä ja muistihäiriöitä.

Hoito toteutetaan usein kahden tai kolmen hoitokerran sarjoissa, hoitokertojen välillä on yleensä 3–6 viikkoa. Hoitokokonaisuuden jälkeen vaste todetaan leikekuvantamisella.

Voit tiedustella kutsua koskevia asioita tai tarvittaessa perua ajan mahdollisimman pian joko lähettävässä (vatsaelinkirurgian tai syöpätautien) tai suorittavassa (toimenpideradiologian) yksikössä.

LämpöablaatiohoitoLämpöablaatiohoito

Kasvaimen lämpöablaatiohoidossa kasvaimeen viedään ihon kautta polttokärki, jonka avulla kasvainkudos lämpökäsitellään tavoitteena kudoksen tuhoutuminen.

Sinun tulee valmistautua tutkimukseen seuraavasti:

  • Ole syömättä ja tupakoimatta edellisestä illasta lähtien tai vähintään kuusi tuntia ennen toimenpidettä. Vettä voit juoda vielä kaksi tuntia ennen toimenpidettä.
  • Säännöllisessä käytössäsi olevat lääkkeet voit ottaa ennen toimenpidettä, mutta kuitenkin vähintään kaksi tuntia ennen toimenpidettä. Diabeteksen hoitoon tarkoitetut tablettilääkkeet voit jättää ottamatta. Mikäli sinulla on insuliinihoitoinen diabetes, olet saanut ohjeet insuliinin annostelusta ennen toimenpidettä. Mikäli et ole saanut ohjetta insuliinin annostelusta ennen toimenpidettä, ota yhteyttä toimenpideyksikköön.
  • Veren hyytymiseen vaikuttavan lääkityksen (esimerkiksi Marevan, Pradaxa, Xarelto, Eliquis, Lixiana, Clopidogrel, Plavix, Efient, Brillique, Klexane, Innohep tai jokin muu verenohennuslääke) käytöstä ennen toimenpidettä olet saanut ohjeen. Mikäli et ole saanut ohjetta lääkkeen annostelusta tutkimusta edeltäville päiville, ota yhteyttä toimenpideyksikköön. Sydämen tekoläppäpotilaiden tulee aina ottaa yhteys ennen Marevan-annosmuutoksia toimenpideyksikköön.
  • Mikäli olet raskaana, ota yhteys toimenpideyksikköön ennen tutkimusta.

Ota sairaalaan mukaan lista käytössäsi olevista lääkkeistä tai esitietokaavake

Toimenpide tehdään nukutuksessa tai (harvoin) selkäydinpuudutuksessa. Näin ollen nukutuslääkäri arvioi kelpoisuuden toimenpiteeseen edeltävästi. Toimenpiteen kesto on noin 60 minuuttia. Sinulle laitetaan suonensisäinen tiputus, jonka kautta sinua lääkitään, sekä virtsatiekatetri. Lisäksi lääkäri paikallispuuduttaa yleensä jommassakummassa kyljessä olevan punktiotien. Toimenpide tehdään ultraäänilaitteen avulla. Polttokärjet ovat verinäytteen otossa käytettäviä neuloja jonkin verran paksumpia. Toimenpiteen lopuksi punktiokanava poltetaan umpeen verenvuodon estämiseksi.

Vointiasi ja veriarvojasi seurataan vuodeosastolla yleensä seuraavaan aamuun saakka. Toimenpiteen jälkeen voi ilmaantua kuumeilua, punktiokohdan ja ylävatsan kipua sekä pahoinvointia ja/tai oksentelua. Lääkityksien vuoksi autolla ajo on kielletty tutkimuspäivänä. Lääkkeen vaikutus saattaa jatkua useita tunteja, aiheuttaen esimerkiksi väsymystä ja muistihäiriöitä.

Hoitokokonaisuuden jälkeen vaste todetaan leikekuvantamisella muutaman kuukauden kuluttua.

Voit tiedustella kutsua koskevia asioita tai tarvittaessa perua ajan mahdollisimman pian joko lähettävässä (vatsaelinkirurgian tai syöpätautien) tai suorittavassa (toimenpideradiologian) yksikössä.

SIRTRadioembolisaatio eli SIRT

Radioembolisaatio- eli SIRT-hoidossa kasvainta suonittaviin valtimoihin ruiskutetaan radioaktiivista isotooppia sisältäviä hippusia, joiden vain muutamia senttimetrejä kudoksessa kantava säteily aiheuttaa kasvainkudoksen tuhoutumista. Hoitojakso koostuu
1) esivalmistelutoimenpiteestä (ns. koeponnistuspäivä), jolloin testataan soveltuvuus hoitoon ja valmistelevasti suljetaan valtimosuonia hoitovaikutusalueen rajaamiseksi, ja
2) varsinaisen SIRT-hoitopäivän, jolloin annetaan varsinainen radiolääkeaine (Yttrium-90).
Kumpanakin päivänä toimenpideradiologi operoi nivusen (yleensä oikean) kautta maksan ja tämän ympäristön valtimoissa. Toimenpidepäivien välillä on noin kaksi viikkoa.

Edeltävästi selvitetään myös maksan toimintakykyä laboratoriokokein.

Sinun tulee valmistautua toimenpiteeseen seuraavasti:

  • Ole syömättä ja tupakoimatta edellisestä illasta lähtien tai vähintään kuusi tuntia ennen toimenpidettä. Vettä voit juoda vielä kaksi tuntia ennen toimenpidettä.
  • Säännöllisessä käytössäsi olevat lääkkeet voit ottaa ennen toimenpidettä, mutta kuitenkin vähintään kaksi tuntia ennen toimenpidettä. Diabeteksen hoitoon tarkoitetut tablettilääkkeet voit jättää ottamatta. Mikäli sinulla on insuliinihoitoinen diabetes, olet saanut ohjeet insuliinin annostelusta ennen toimenpidettä. Mikäli et ole saanut ohjetta insuliinin annostelusta ennen toimenpidettä, ota yhteyttä toimenpideyksikköön.
  • Veren hyytymiseen vaikuttavan lääkityksen (esimerkiksi Marevan, Pradaxa, Xarelto, Eliquis, Lixiana, Clopidogrel, Plavix, Efient, Brillique, Klexane, Innohep tai jokin muu verenohennuslääke) käytöstä ennen toimenpidettä olet saanut ohjeen. Mikäli et ole saanut ohjetta lääkkeen annostelusta tutkimusta edeltäville päiville, ota yhteyttä toimenpideyksikköön. Sydämen tekoläppäpotilaiden tulee aina ottaa yhteys ennen Marevan-annosmuutoksia toimenpideyksikköön.
  • Viikkoa ennen varsinaista SIRT-hoitopäivää aloitetaan vatsansuojalääke (yleensä omepratsoli tai pantopratsoli), ellei tämä hoito ole jo käytössä. Lääke jatkuu vähintään neljä viikkoa toimenpiteen jälkeen.

Hoitopäivän yhteydessä sinulle aloitetaan kortisonihoito, joka jatkuu yleensä kahden viikon ajan.

Ota sairaalaan mukaan lista käytössäsi olevista lääkkeistä tai esitietokaavake.

Toimenpide kestää noin 90–120 minuuttia, ja tämä aika pitää pystyä olemaan selinmakuulla. Sinulle laitetaan suonensisäinen tiputus, jonka kautta sinua lääkitään tarvittaessa rauhoittavilla lääkkeillä, pahoinvointia estävillä lääkkeillä ja kipulääkkeillä, sekä tarpeen mukaan asennetaan virtsatiekatetri. Lääkäri paikallispuuduttaa vasemman tai oikean nivusen. Toimenpide tehdään läpivalaisulaitteen avulla hyvin ohuilla letkuilla ja johtimilla, joita kuljetetaan valtimoiden sisällä. Valtimoiden tukkiminen ja isotoopin ruiskuttaminen voi aiheuttaa toimenpiteen aikana lievää pahoinvointia ja/tai jomottavaa kipua oikealla ylävatsalla. Toimenpiteen lopuksi nivuseen laitetaan valtimosulkulaite, joka on hyvin pieni metalliniitti. Mikäli valtimosulkulaite toimii hyvin, kyseistä nivusta pidetään ojennettuna yhden tunnin ajan, ja vuodelepoa on yleensä neljän tunnin ajan.

Vointiasi seurataan vuodeosastolla yleensä muutamien vuorokausien ajan. Toimenpiteen jälkeen voi ilmaantua väsymystä ja voimattomuutta, kuumeilua, oikean ylävatsan kipua sekä pahoinvointia ja/tai oksentelua. Esilääkityksen vuoksi autolla ajo on kielletty tutkimuspäivänä. Lääkkeen vaikutus saattaa jatkua useita tunteja, aiheuttaen esimerkiksi väsymystä ja muistihäiriöitä.

Kotiutumisen jälkeen tulee välttää lähikontaktia alle 10-vuotiaiden lasten kanssa (sylissä pito, alle yhden metrin etäisyys) ja raskaana olevien naisten kanssa 10 päivän ajan. Lisäksi ei ole hyvä nukkua toisen henkilön vieressä hoitoa seuraavan neljän päivän aikana.

Hoitokokonaisuuden jälkeen vaste todetaan leikekuvantamisella useamman kuukauden päästä hoidosta.

Voit tiedustella kutsua koskevia asioita tai tarvittaessa perua ajan mahdollisimman pian joko lähettävässä (vatsaelinkirurgian tai syöpätautien) tai suorittavassa (toimenpideradiologian) yksikössä.

LeikkaushoitoLeikkaushoito

Osa maksakasvaimista soveltuu leikkaushoitoon. Myös joidenkin syöpien, kuten paksu- ja peräsuolisyövän maksassa olevat etäpesäkkeet voivat soveltua leikkaushoitoon. Yleensä leikkauksessa pyritään maksan osapoistoon eli resektioon. Leikkaus tehdään yleensä avoimesti, mutta jotkut kasvaimet soveltuvat myös tähystykselliseen eli laparoskoopiseen poistoon. Maksasolusyöpä liittyy useasti maksakirroosiin, jonka vuoksi leikkaus ei aina tule kyseeseen. Leikkaukseen voidaan myös yhdistää toimenpideradiologisia hoitoja joko leikkauksen aikana tai erillisinä hoitoina.

EsikäyntiEsikäynti

Ennen leikkausta sinut mahdollisesti kutsutaan vielä esikäynnille, riippuen terveydentilastasi ja anestesialääkärin arviosta. Esikäynti voi sisältää hoitajan ja anestesialääkärin vastaanoton. Vaihtoehtoisesti esikäynti voidaan toteuttaa myös puhelimitse. Tarkemmat tiedot esikäynnistä sekä sairaalaan tulosta saat leikkauskutsun mukana.

Ennen leikkausta sinusta otetaan vielä verikokeita, sydänfilmi (EKG) ja sairaalabakteerinäytteet. Näihin saat ohjeet leikkauskutsun mukana.

Leikkaukseen valmistautuminenLeikkaukseen valmistautuminen

Saat poliklinikalta ohjeet kirjallisesti ja suullisesti valmistautumisesta, kuten ravinnotta olosta, leikkauspäivän aamulla otettavista lääkkeistä, tauotettavista lääkkeistä ja tukisukista.

Hoitaja tekee vielä tarkistussoiton ennen leikkausta.

Saapuminen leikkaukseenSaapuminen leikkaukseen ja leikkausvalmistelut

Saavut leikkausta varten joko suoraan leikkausosastolle tai yövyt leikkausta edeltävän yön Potilashotellissa.

Leikkausosastolle tullessa hoitaja ottaa sinut vastaan. Ensimmäiseksi sinut ohjataan vaihtamaan sairaalavaatteet. Omat vaatteesi huolehditaan osastolle henkilökunnan toimesta. Tämän jälkeen vastaanottava hoitaja tarkistaa henkilöllisyytesi ja käy vielä läpi leikkaukseen liittyviä asioita. Saat ennalta määrätyn esilääkkeen, jonka jälkeen siirryt odotushuoneeseen odottamaan hakua leikkaussaliin.

LeikkaussalissaLeikkaussalissa

Salin henkilökunta hakee sinut odotushuoneesta. Saliin tultuasi käydään läpi tarkistuslista. Se tarkoittaa, että ennen leikkausvalmisteluiden alkua käydään läpi henkilöllisyytesi, allergiat, perussairaudet, lääkitykset ja leikkaus.

Leikkauksen ajaksi sinulle laitetaan useita valvontalaitteita. Niiden avulla anestesiahoitaja ja -lääkäri seuraavat vointiasi leikkauksen aikana ja huolehtivat hyvästä kivunhoidosta. Nesteiden ja lääkkeiden antoa varten sinulle laitetaan suonikanyyli käden laskimoon. Nukuttaminen tapahtuu lääkkeillä suonikanyylin kautta. Nukutuslääkkeiden vaikutus alkaa nopeasti ja niiden annostelua jatketaan niin kauan kuin leikkaus kestää.

Nukuttamisen jälkeen aloitetaan leikkausvalmistelut. Sinulle laitetaan virtsakatetri ja tarkistetaan, että asentosi leikkaustasolla on hyvä. Kun kaikki leikkausvalmistelut on tehty, leikkaus alkaa.

Maksaleikkaukset tehdään yleisanestesiassa, ja ne tehdään joko avoleikkauksena tai tähystysleikkauksena. Leikkaushoidosta vastaavat maksakirurgit. Leikkauksessa poistetaan kaikki havaittava kasvainmassa, mutta joskus vasta leikkauksen aikana todetaan, että kasvain on levinnyt ja suunniteltua toimenpidettä ei pystytä tekemään. Tällöin voidaan mahdollisesti tehdä toimenpiteitä, joilla pystytään helpottamaan kasvaimen aiheuttamia oireita.

Leikkauksen lopussa leikkausalueelle laitetaan 1–2 dreeniä eli laskuputkea, joiden keräyspussi kiinnitetään vatsalle.

Riippuen toimenpiteestä leikkaukset kestävät noin 4–8 tuntia.

Nukutuksesta herääminen tapahtuu nopeasti nukutuslääkkeiden annon lopettamisen jälkeen. Heräämisvaiheesta ei yleensä jää muistikuvia. Sinut siirretään heräämöön toipumaan leikkauksesta.

HeräämössäHeräämössä

Leikkauksen jälkeen siirryt heräämöön. Heräämössä elintoimintoja tarkkaillaan tiiviisti, jotta edellytykset vuodeosastolle siirtymiseen ovat mahdollisimman turvalliset.

Heräämössä sinut vastaanottaa hoitaja, joka vastaa hoidostasi heräämössä olosi ajan. Hän huolehtii hyvästä kivunhoidosta ja tarkkailee vointiasi. Saatat tuntea karheutta kurkussasi heti herättyäsi. Tuntemus on hengitysputken aiheuttamaa ja menee ohitse yleensä päivässä. Heräämöseuranta jatkuu, kunnes kivut ovat hallinnassa ja vointisi on vakaa. Heräämövaiheen jälkeen sinut siirretään jatkohoitoon vuodeosaston valvontahuoneeseen.

VuodeosastollaVuodeosastohoito leikkauksen jälkeen

Hoitaja hakee sinut heräämöstä gastroenterologian osastolle 2. Leikkaustyypistä riippuen hoito tapahtuu joko vuodeosaston valvontahuoneessa tai vuodeosaston puolella. Osaston valvontahuoneessa on neljä potilaspaikkaa. Valvontahoidon aikana tietyistä elintoiminnoistasi välittyy koko ajan tieto valvontamonitoriin, ja hoitaja on läsnä koko ajan. Valvontahuoneessa on rajoitetut vierailuajat: vieraita saa olla kaksi kerrallaan ja vierailuaika on noin 15 minuuttia. Vointisi salliessa sinut siirretään valvontahuoneesta vuodeosaston puolelle.

Osastolla on päivittäin lääkärinkierto, jolloin hoitoasi suunnitellaan ja käydään läpi toipumista. Hoitaja toteuttaa lääkärin määräyksiä päivän aikana. Tarvittaessa lääkäri voi määrätä tehtäväksi esimerkiksi kuvantamistutkimuksia leikkauksen jälkeen. Hoitajat auttavat sinua tarvittaessa päivittäisissä toiminnoissa. Sinulta mitataan useasti päivässä verenpainetta, sykettä, lämpöä sekä hengitysarvoja. Kuumetta voi maksaleikkauksen jälkeen olla usean päivän ajan. Verikokeita otetaan päivittäin.

Leikkauksessa sinulle on laitettu epiduraalikatetri kivun hoitoon. Lisäksi leikkauksessa sinulle on laitettu erilaisia laskuputkia vatsaonteloon sekä virtsakatetri. Laskuputkien eritemäärää ja laatua seurataan, ja lääkäri antaa ohjeet laskuputkien poistamiseksi.

Avoleikkaushaava on suhteellisen pitkä ja se on suljettu joko ompelein tai hakasin. Ompeleet tai hakaset poistetaan haavalta yleensä noin 8–10 päivän kuluttua leikkauksesta. Tähystysleikkauksessa haavat ovat pienet ja haavoille laitetaan sulavat ompeleet.

Ravitsemus aloitetaan asteittain suun kostutuksesta perusruokaan. Vatsantoimintaa leikkauksen jälkeen seurataan ja edistetään tarvittaessa lääkkein.

Leikkauksen jälkeen aloitetaan verenohennuslääke pistoksena ihon alle. Pistoshoito jatkuu yleensä kuukauden ajan. Katso pistosohjeet ja opasvideo: Pienmolekyylisen hepariinin pisto-ohje

Ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä päivänä hoitaja avustaa sinut nousemaan ylös vuoteesta oikeaoppisesti. Osastolla on myös fysioterapeutti joka ohjaa ja auttaa sinua liikkumisessa ja hengitysharjoituksissa (pullopuhalluksissa) leikkauksen jälkeen. Omatoiminen liikkuminen edesauttaa sinua leikkauksesta toipumisessa, kun vointisi sen sallii.

KotiutuminenKotiutuminen

Hoitoaika osastolla on keskimäärin 3–7 vuorokautta. Osastolta siirryt joko kotiin tai jatkohoitoon sairaalaan tai terveyskeskukseen.

Sairausloman kesto on yleensä noin 6–8 viikkoa, jonka aikana raskasta ponnistelua on syytä välttää. Tähystysleikkauksessa aika on lyhyempi. Lääkäri kirjoittaa sinulle reseptit kipulääkkeistä ja verenohennuslääkkeestä.

Mikäli kotiutumisen jälkeen toipumisessa ilmenee ongelmia, ota herkästi yhteyttä gastroenterologian osastolle 2.

Jälkitarkastus ja jatkohoitoJälkitarkastus ja jatkohoito

Jälkitarkastus suoritetaan gastroenterologian poliklinikalla tai puhelimitse noin 4–6 viikon kuluttua leikkauksesta. Jälkitarkastuksessa varmistetaan, ettei toipumisessa ole ollut merkittäviä ongelmia.

Leikkauksessa on otettu koepalat, jotka patologi tutkii, näiden vastausten perusteella suunnitellaan jatkohoito. Koepalojen vastaukset kuulet viimeistään jälkikontrollissa poliklinikalla Taysissa tai omassa sairaalassasi noin 4–6 viikon kuluttua leikkauksesta.

Jatkohoito toimenpiteen jälkeen riippuu kasvaimen tyypistä, levinneisyydestä, mahdollisista muista pesäkkeitä ja potilaan kunnosta. Jatkohoitovaihtoehtoja ovat mm. seuranta, liitännäishoidot syöpätautien klinikassa ja toimenpideradiologiset paikallishoidot. Seuranta suunnitellaan yksilöllisesti kasvaintyypin, levinneisyyden ja potilaan yleiskunnon perusteella.

MaksansiirtoMaksansiirto

Osalle maksasolusyöpäpotilaista hoitovaihtoehtona on myös maksansiirto. Jos kasvain ei ole poistettavissa leikkaamalla, mutta täyttää maksasiirtokriteerit (Milanon kriteerit) ja potilas on yleiskunnoltaan soveltuva, voidaan kartoittaa mahdollisuutta maksansiirtoon.

Mikäli sinulle suunnitellaan maksansiirtoa, lääkäri lähettää sinut leikkausarvioon Helsingin yliopistolliseen sairaalaan, joka on Suomen ainoa elinsiirtoja tekevä sairaala.

Lue lisää:

SyöpälääkehoitoSyöpälääkehoito

Solunsalpaajat ovat lääkkeitä, jotka estävät solujen jakaantumista eri mekanismein. Eri mekanismeilla vaikuttavia lääkkeitä voidaan annostella yhtä aikaa tehon lisäämiseksi. Solunsalpaajat vaikuttavat erityisesti nopeasti jakaantuviin soluihin kuten syöpäsoluihin. Sen vuoksi niitä käytetään syöpätautien hoitoon. Maksan pahalaatuisissa kasvaimissa solunsalpaajia voidaan käyttää joko ennen leikkausta kasvainta pienentävänä hoitona, leikkauksen jälkeen täydentävänä hoitona, tai kasvaimen etenemistä jarruttavana hoitona, jos leikkaushoito tai radiologiset toimenpiteet eivät tule kyseeseen. Jos syöpälääkehoitokaan ei sovellu, ohjataan potilas palliatiiviseen yksikköön oireenmukaiseen hoitoon. Arvion lääkehoidon tarpeesta ja sen soveltuvuudesta tekee onkologi yhdessä potilaan kanssa.

Solunsalpaajat vaikuttavat myös terveiden solujen jakaantumiseen ja kudosten uusiutumiseen, mistä aiheutuvat solunsalpaajien haittavaikutukset. Mitä nopeammin uusiutuvasta kudoksesta on kyse, sitä selvempiä ovat myös haittavaikutukset. Tällaisia kudoksia ovat mm. hiukset, limakalvot, verta muodostava luuydin ja immuunipuolustuksen solut. Solunsalpaajien yleisimpiä haittavaikutuksia ovat hiusten lähtö, suun oireet, vatsan oireet, anemia ja infektioherkkyys.

Solunsalpaajien suorat vaikutukset hermostoon voivat aiheuttaa haittavaikutuksena väsymystä, pahoinvointia, ihon kihelmöintiä ja tunnottomuutta. Lisäksi jotkut solunsalpaajalääkkeet voivat altistaa maksa- tai munuaisvaurioille. Sen vuoksi solunsalpaajahoidon aikana on syytä välttää alkoholin, luontaistuotteiden ja tiettyjen lääkkeiden yhteiskäyttöä. Lääkärisi käy läpi mahdolliset yhteisvaikutukset käyttämiesi lääkkeiden osalta. Sinun on hyvä kertoa käyttämistäsi luontaistuotteista ja kertoa, jos suunnittelet niiden käyttöä syöpälääkehoitojen aikana. Myös tupakointi heikentää solunsalpaajien tehoa. On tärkeää, että tuot esiin kokemasi hoidon haittavaikutukset, koska niitä voidaan lievittää tai jopa ehkäistä erilaisin tukilääkityksin.

Lue lisää:

SädehoitoSädehoito

Sädehoitoa käytetään paikallisen tai levinneen syövän aiheuttamien oireiden hoitona. Paikallinen sädehoito on usein kestoltaan 5-6 viikkoa, mutta oireita lievittävät hoidot toteutetaan yleensä 1–2 viikon aikana. Yksittäisissä tapauksissa annetaan sädehoidon ja solunsalpaajahoidon yhdistelmähoitoa syövän pienentämiseksi ennen leikkausta.

Sädehoito suunnitellaan aina yksilöllisesti, ja ennen sädehoitoa sinulle tehdään sädehoidon suunnittelutietokonekuvaus, jonka yhteydessä ihollesi tatuoidaan pienet merkit sädehoidon kohdistamiseksi. Kuvauksesi perusteella lääkäri, röntgenhoitaja ja fyysikko suunnittelevat hoidettavan alueen ja sädehoitokenttien suunnat. Lähellä olevien elimien annos pidetään mahdollisimman pienenä. Sädehoito alkaa yleensä parin viikon sisällä suunnittelukuvauksesta ja toteutetaan peräkkäisinä arkipäivinä. Yksi sädehoitokerta kestää noin 20 minuuttia. Sädetys ei tunnu miltään, etkä säteile hoidon jälkeen. Hoidon aikana on tärkeä pysyä paikallaan, mutta sädehoitokertojen välillä voit elää tavanomaisesti.

Sädehoito on paikallishoitoa ja siitä aiheutuvat haitat tulevat vain sädetetyille alueille. Lääkärisi kertoo mitä haittoja hoidostasi voi olla odotettavissa, mutta tyypillisiä haittoja ylävatsan alueen sädehoidossa ovat pahoinvointi ja väsymys.

Tupakointi heikentää sädehoidon tehoa.

Lue lisää: Sädehoito

Palliatiivinen hoitoPalliatiivinen hoito

Palliatiivinen eli oireenmukainen hoito on parantumatonta tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista, moniammatillista ja kokonaisvaltaista hoitoa. Oireenmukaista hoitoa annetaan sairauden vaiheesta riippumatta myös syöpähoitojen rinnalla. Palliatiivisen hoidon merkitys kuitenkin korostuu, kun sairaus ei ole parannettavissa. Tällöinkin ihminen voi elää palliatiivisen hoidon turvin useita kuukausia.

Palliatiivisen hoidon tarkoitus on auttaa sinua ja läheisiäsi saavuttamaan mahdollisimman hyvä elämänlaatu taudista huolimatta sekä lievittää sairaudesta johtuvia oireita ja kärsimystä. Palliatiivisessa hoidossa hyväksytään elämän rajallisuus, eikä hoidon päämäärä ole elämän pidentäminen mihin hintaan hyvänsä.

Saattohoito on palliatiivisen hoidon loppuvaihe viimeisten elinpäivien tai -viikkojen aikana. Kuolevaa ihmistä ja hänen läheisiään tuetaan ja hoidetaan yksilöllisesti parhaalla mahdollisella tavalla inhimillisiä arvoja kunnioittaen. Saattohoidossa kuolevalla ja hänen läheisillään on mahdollisuus valmistautua lähestyvään kuolemaan, ja tavoitteena on tarjota arvokas kuolema. Sana saattohoito on korvannut käsitteen terminaalihoito. Saattohoitoon ei kuulu aktiivinen kuolemaan auttaminen.

Lue lisää: