Ruokatorvisyöpäpotilaan hoitopolku

Lähete

• Avoterveydenhuollon lääkäri toteaa sinulla ruokatorven kasvaimen ja laatii lähetteen Taysiin. Lähete käsitellään muutamassa päivässä sen saapumisesta Taysiin.
• Gastrokirurgi eli mahakirurgi arvioi mahdollisten lisätutkimusten (esimerkiksi vartalon tietokonekuvauksen) tarpeen, ellei näitä ole tehty jo lähettävässä toimipisteessä.

Yksilöllinen hoitosuositus

• Erillinen moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä arvioi sinun hoidollisen tilanteesi ja tekee sinulle yksilöllisen hoitosuunnitelman.
• Asiantuntijaryhmään kuuluvat gastrokirurgit eli mahakirurgit, röntgenlääkäri, THX-kirurgi eli rintaelinkirurgi syöpätautien lääkäri, patologi ja hoidonsuunnittelija-sairaanhoitaja.

Tutkimukset

• Vartalon tietokonekerroskuvaus (CT)
• Mahan tähystys eli gastroskopia

Solunsalpaajat

• Perinteisimpiä syöpälääkkeitä ovat solunsalpaajat eli sytostaatit. Ne estävät solujen jakaantumista eri mekanismein. Solunsalpaajat vaikuttavat erityisen hyvin nopeasti jakautuvaan solukkoon, ja siksi niitä käytetään syöpätautien hoitoon. Solunsalpaajia voidaan käyttää kasvaimen pienentämiseen ennen leikkausta, syövän uusiutumisen estoon leikkauksen jälkeen tai syövän etenemistä hidastavana hoitona, mikäli parantamistavoitteinen leikkaushoito ei ole mahdollinen.
• Solunsalpaajat estävät myös terveiden solujen jakaantumista, mistä aiheutuu suuri osa solunsalpaajien haittavaikutuksista. Niitä esiintyy eniten nopeasti uusiutuvissa kudoksissa, joissa solujen jakaantuminen on nopeaa: limakalvot, hiustuppi, iho sekä verisoluja muodostava luuydin. Solunsalpaajien yleisimpiä haittavaikutuksia ovatkin limakalvojen ja ihon oireet, verisolujen vähyydestä johtuva anemia ja tulehdusherkkyys sekä hiusten lähtö.
• Solunsalpaajien muita haittavaikutuksia voivat olla pahoinvointi, väsymys, ihon kylmänarkuus ja tunnottomuus. Jotkut solunsalpaajat voivat altistaa maksa- tai munuaisvaurioille. Siksi on syytä välttää alkoholin käyttöä solunsalpaajahoidon aikana.
• Syöpälääkehoidon haittavaikutuksia voidaan ehkäistä ja lievittää, joten on tärkeää, että kerrot kokemistasi haittavaikutuksista.

Täsmälääkkeet

• Solunsalpaajien ohella käytetään syövän hoidossa ns. täsmälääkkeitä, joiden vaikutus kohdistuu tyypillisesti syövän kasvua kiihdyttäviin tekijöihin tai syöpäsolujen kasvuolosuhteisiin. Täsmälääkkeiden haittavaikutukset ovat usein lievemmät kuin solunsalpaajilla; tyypillisiä haittavaikutuksia ovat iho- ja suolisto-oireet sekä vaikutukset verenkiertoelimistöön.
• Solunsalpaajien ohella käytetään syövän hoidossa ns. täsmälääkkeitä, joiden vaikutus kohdistuu tyypillisesti syövän kasvua kiihdyttäviin tekijöihin tai syöpäsolujen kasvuolosuhteisiin. Täsmälääkkeiden haittavaikutukset ovat usein lievemmät kuin solunsalpaajilla; tyypillisiä haittavaikutuksia ovat iho- ja suolisto-oireet sekä vaikutukset verenkiertoelimistöön.

Immuno-onkologiset hoidot

• Immuno-onkologiset syöpälääkkeet ovat elimistön puolustusjärjestelmän toimintaan vaikuttavia lääkkeitä. Niiden tarkoitus on auttaa elimistön omia puolustussoluja tuhoamaan syöpäsoluja. Niitä käytetään joko yksinään tai solunsalpaajahoitoon yhdistettynä. Myös tyypilliset haittavaikutukset liittyvät elimistön puolustusjärjestelmän toimintaan.

Syöpälääkehoidon toteutus

• Useimmat syöpälääkehoidot toteutetaan suonensisäisinä tiputuksina joko syöpätautien poliklinikalla tai vuodeosastolla 2-3 viikon välein. Hoitokäynnit kestävät muutaman tunnin. Osa hoidoista voidaan toteuttaa suun kautta otettavina tablettikuureina. Verikokeet ja vointi tarkistetaan ennen jokaista hoitokertaa.

Muiden lääkkeiden, ravintolisien ja kasvirohdosten käyttö syöpälääkehoitojen aikana

• Muut käytössäsi olevat lääkkeet, ravintolisät tai kasvirohdokset saattavat kuormittaa munuaisia tai maksaa syöpälääkehoidon aikana, tai niillä voi olla yhteisvaikutuksia syöpälääkkeiden kanssa. Sen vuoksi lääkärisi tarkistaa käyttämiesi lääkkeiden, ravintolisien ja kasvirohdosten turvallisuuden syöpälääkehoidon aikana. Myös tupakointia suositellaan välttämään, sillä se heikentää solunsalpaajien tehoa.

Leikkausta edeltävä syövän hoito eli neoadjuvanttihoito

• Ennen leikkausta annettavan syöpälääkehoidon eli neoadjuvanttihoidon tarkoituksena on pienentää syöpäkasvainta, jotta leikkaus on mahdollinen tehdä ja leikkaustulos parempi. Toisinaan neoadjuvanttihoitona annetaan syöpälääkehoitoon yhdistettynä myös sädehoitoa. Ennen leikkausta annettavan hoitojakson kesto on yleensä noin kaksi kuukautta. Useimmiten syöpälääkehoito jatkuu vielä leikkauksen jälkeen.
• Tapaat syöpälääkärin eli onkologin yksilöllisen hoitosuunnitelman tekoa varten syöpätautien poliklinikalla (Tays, R-rakennus, 2. kerros) tai sädehoitopoliklinikalla (Tays, R-rakennus, 1. kerros). Sairaanhoitaja antaa sinulle hoitoosi liittyvät ohjeet.

Leikkauksen jälkeinen liitännäishoito eli adjuvanttihoito

• Syöpä saattaa leikkauksen jälkeen uusiutua paikallisena tai etäpesäkkeisenä, vaikka kaikki tiedossa oleva kasvain sekä ympäröivät imusolmukkeet olisi onnistuneesti poistettu. Tämän riskin pienentämiseksi annetaan leikkauksen jälkeen usein syöpälääkehoitoja liitännäis- eli adjuvanttihoitona. Hoidon tavoitteena on tuhota elimistöön mahdollisesti jääneet syöpäsolut ja parantaa mahdollisuutta pysyvään parantumiseen. Lääkeyhdistelmät ja hoidon kesto valitaan yksilöllisesti, ja hoito voidaan aloittaa, kun olet riittävästi kuntoutunut leikkauksesta.
• Tapaat syöpälääkärin eli onkologin yksilöllisen hoitosuunnitelman tekoa varten syöpätautien poliklinikalla (Tays, R-rakennus, 2. kerros). Sairaanhoitaja antaa sinulle hoitoosi liittyvät ohjeet.

Ravitsemushoito

• Ruokatorvi- ja mahasyöpää sairastavalla on usein oireena syömisvaikeuksia, pahoinvointia, oksentelua ja painonlaskua. Vajaaravitsemus vaarantaa niin syöpälääkehoidon, sädehoidon kuin leikkaushoidonkin turvallisen toteuttamisen. Päivittäistä ravinnonsaantia voi tehostaa mm. suun kautta nautittavilla nestemäisillä täydennysravintovalmisteilla. Lisäksi moni potilas tarvitsee jo ennen hoitojen aloitusta mahalaukkuun tai ohutsuoleen asetettavan tilapäisen syöttöletkun. Potilaiden tukena on ravitsemusterapeutti.

Liikunta

• Syöpälääkehoitojen ja sädehoidon aikana on usein väsymystä ja tavanomaista enemmän levon tarvetta. Riittävän levon ohella suositellaan hoitojen aikana ylläpitämään normaalia arkiliikuntaa ja voinnin salliessa harrastamaan kuntoliikuntaa, sillä hyvä peruskunto auttaa elimistöä selviytymään hoidoista ja niiden mahdollisista haitoista.

Henkisen jaksamisen tuki

• On luonnollista, että syöpädiagnoosi aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta sekä potilaalle että hänen läheisilleen, ja myös hoidot saattavat kuluttaa henkisiä voimavaroja. Taysin syövänhoidon vastuualueella työskentelee psykososiaalisen tuen sairaanhoitajia sekä psykiatri.

Seuranta

• Kun syöpä on hoidettu lääkehoidolla parantavalla tavoitteella, on potilas Taysin syöpätautien poliklinikan seurannassa 3-5 vuotta. Syövän uusiutumisriski riippuu oleellisesti kasvaimen levinneisyydestä leikkaushetkellä. Suurin osa uusiutumista todetaan 2 vuoden sisällä alkuvaiheen hoidoista. Seuranta-aikataulu ja -tutkimukset suunnitellaan yksilöllisesti jokaiselle potilaalle.

• Sädehoitoa käytetään ruokatorvisyövän hoidossa sekä parantavana hoitomuotona että levinneen syövän oireiden, esimerkiksi nielemisvaikeuksien ja kivun hoitona. Paranemiseen tähtäävä sädehoito on usein kestoltaan 5–7 viikkoa, mutta oireita lievittävät hoidot toteutetaan yleensä 1–14 vuorokaudessa. Parantavalla tavoitteella annettava sädehoito yhdistetään useimmiten samanaikaisesti annettavaan solunsalpaajahoitoon. Tätä yhdistelmähoitoa voidaan antaa tautitilanteesta riippuen ennen leikkausta, leikkauksen jälkeen tai ainoana hoitomuotona.
• Sädehoito suunnitellaan aina yksilöllisesti, ja ennen sädehoitoa sinulle tehdään sädehoidon suunnittelutietokonekuvaus, jonka yhteydessä ihollesi tatuoidaan pienet merkit sädehoidon kohdistamiseksi. Kuvauksesi perusteella lääkäri, röntgenhoitaja ja fyysikko suunnittelevat hoidettavan alueen ja sädehoitokenttien suunnat. Lähellä olevien elimien annos pidetään mahdollisimman pienenä.
• Sädehoito alkaa yleensä parin viikon sisällä suunnittelukuvauksesta ja toteutetaan tavanomaisesti peräkkäisinä arkipäivinä. Yksi sädehoitokerta kestää noin 20 minuuttia. Sädetys ei tunnu miltään, etkä säteile hoidon jälkeen. Hoidon aikana on tärkeä pysyä paikallaan, mutta sädehoitokertojen välillä voit elää tavanomaisesti. Sädehoito on paikallishoitoa ja siitä aiheutuvat haitat tulevat pääsääntöisesti sädetetyille alueille.
• Lääkärisi kertoo mitä haittoja hoidostasi voi olla odotettavissa, mutta tyypillisiä ruokatorvisyövän sädehoidosta johtuvia haittoja ovat esimerkiksi nielemiskipu ja pahoinvointi. Tupakointi heikentää sädehoidon tehoa.

• Sinun tulee täyttää esitietokaavake, joka käydään kirurgin kanssa lävitse. Kirurgi kertoo leikkaussuunnitelman ja käy läpi siihen liittyvät komplikaatioriskit.
• Ennen leikkausta tehdään vielä mahan- ja ruokatorventähystys, jossa tarkistetaan kasvaimen paikka ja vahvistetaan leikkaussuunnitelma
• Tupakoinnin lopettaminen on tärkeää ennen leikkausta.  Tupakointi lisää leikkaukseen liittyviä haittavaikutuksia merkittävästi.

• Sairaalaan saavutaan yleensä 1-2 päivää ennen toimenpidettä. Ennen toimenpidettä osastolla valmistellaan leikkaukseen menoa.
• Osastolla sinulta otetaan verikokeita ja tehdään tarvittaessa myös muita tärkeitä tutkimuksia. Ennen leikkausta otetaan vielä keuhkokuva, jonka lääkärit katsovat. Keuhkokuvan lisäksi keuhkojen kuntoa varmistetaan joskus myös porraskävelyllä. Keuhkotutkimuksilla tarkistetaan keuhkojen kuntoa, sillä leikkauksessa joudutaan kajoamaan keuhkojen alueelle.
• Anestesialääkärit tutustuvat tietoihin tietokoneelta käsin, joten he eivät tule käymään osastolla, ellei erityistä kysyttävää ole.
• Osastolla on vielä mahdollista kysyä hoitajilta ja lääkäriltä askarruttavia asioita ennen leikkausta.
• Osalle potilaista määrätään suolentyhjennys ennen toimenpidepäivää. Mikäli lääkäri on määrännyt sinulle tehtäväksi suolentyhjennykset, ne aloitetaan kaksi päivää ennen toimenpidettä osastolla. Hoitaja tuo sinulle suolentyhjennykseen tarkoitettua lääkeainetta, jota tulee juoda kaksi päivää ennen leikkausta. Suolentyhjennys on varotoimenpide, mikäli leikkauksessa jouduttaisiin leikkaamaan myös suolta. Tämä on melko harvinaista.
• Hoitaja kuljettaa sinut toimenpideaamuna Sydänsairaalaan, jossa leikkaussali sijaitsee.

• Ruokatorvisyövän leikkaus toteutetaan gastrokirurgin eli mahakirurgin ja rintaelinkirurgin yhteistyönä.
• Leikkausvalmisteluissa laitetaan selkään epiduraalikatetri kivunhoitoa varten. Leikkaus toteutetaan nukutuksessa.
• Ruokatorvisyövän leikkaushoito toteutetaan kahdella tai kolmella alueella syövän sijainnista riippuen. Toimenpide sijoittuu vatsalle ja oikealle kyljelle ja tarvittaessa myös vasemmalle kaulalle. Toimenpide tehdään ensisijaisesti tähystyksellisesti, jolloin vatsan alueella on useampi pieni leikkaushaava ja oikealla kyljellä on muutama pieni leikkaushaava ja yksi hieman isompi.
• Toimenpiteen jälkeen vatsalta tulee laskuputki leikkausalueelta ja ohutsuoleen menee syöttöletku. Lisäksi molemmissa kyljissä on laskuputket leikkauksen jälkeen. Mikäli leikkaus ulottuu myös vasemmalle kaulalle, on täällä yksi leikkaushaava. Tarvittaessa leikkaus toteutetaan osin tai kokonaan avoimesti. Tämä voi olla suunniteltua tai avoimeen leikkaukseen siirrytään toimenpiteen aikana.
• Leikkauksen jälkeen siirrytään valvontahoitoon teho-osastolle. Leikkauksen jälkeen kirurgi voi soittaa omaiselle, jos näin on sovittu etukäteen.
• Leikkauksessa poistetaan ruokatorvea rintaontelon yläosista saakka ja poistoa jatketaan mahalaukun yläosaan saakka. Ensisijaisena siirteenä poistetun ruokatorven tilalle käytetään putkeksi muodostettua mahalaukun säästettävää osaa. Leikkauksessa ruokatorven ja mahalaukun liitoskohta poistetaan ja enää mahan happaman eritteen nousua estävää osaa ei ole. Tämän vuoksi syömisen jälkeen on hyvä olla pystyasennossa ja sängyn päätyä pitää kohottaa kiilalla tai moottorivuoteella.

• Sinut siirretään leikkauksen jälkeen teho-osastolle, jossa vointiasi seurataan ja elintoimintojasi tarkkaillaan.
• Sinulla on vierelläsi oma hoitaja, ja tehohoitolääkäri on osastolla ympäri vuorokauden.
• Hoitoasi suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä sinua leikkanneiden  erikoislääkärien kanssa.
• Seuranta teho-osastolla kestää yleensä noin yhden vuorokauden, jonka jälkeen  voit siirtyä jatkohoitoon vuodeosaston valvontahuoneeseen.

• Hoitaja hakee sinut teho-osastolta Gastroenterologian osastolle 2. Hoito tapahtuu aluksi vuodeosaston valvontahuoneessa.
• Vuodeosaston valvontahuoneessa on neljä potilaspaikkaa. Valvontahoidon aikana tietyistä elintoiminnoistasi välittyy koko ajan tieto valvontamonitoriin. Sairaanhoitaja on läsnä koko ajan. Valvontahuoneessa on rajoitetut vierailuajat: vieraita saa olla kaksi kerrallaan ja vierailuaika on noin 15 minuuttia.
• Valvontahuoneessa on päivittäin lääkärinkierto, jolloin hoitoasi suunnitellaan ja käydään läpi toipumista. Hoitaja toteuttaa lääkärin määräyksiä päivän aikana. Tarvittaessa lääkäri voi määrätä tehtäväksi esimerkiksi kuvantamistutkimuksia leikkauksen jälkeen. Keuhkokuvia otetaan aluksi useamman kerran viikossa. Hoitajat auttavat sinua tarvittaessa päivittäisissä toiminnoissa. Sinulta mitataan aluksi säännöllisesti verenpainetta, sykettä, lämpöä sekä hengitysarvoja. Verikokeita otetaan päivittäin.
• Leikkauksessa sinulle on laitettu epiduraalikatetri (kivunhoitokatetri) kivun hoitoon. Lisäksi leikkauksessa sinulle on laitettu erilaisia laskuputkia leikkausalueelle sekä ravitsemuksen tueksi syöttöletku. Sinulle on laitettu myös virtsakatetri ja nenämahaletku. Laskuputkien eritemäärää ja laatua seurataan. Nenämahaletkulla poistetaan painetta vatsasta ja leikkaussaumojen alueelta.

• Ensimmäisten päivien kuluessa, sinut siirretään valvontahuoneesta tavallisen vuodeosaston puolelle. Osastollamme on 1-3 hengen huoneita ja samassa huoneessa voi olla muita potilaita sukupuolesta riippumatta.
• Leikkauksessa asetettuja laskuputkia eli dreenejä poistetaan asteittain. Lääkäri arvioi päivittäin dreenien tarpeellisuuden.
• Osastolla otetaan verikokeita päivittäin. Vitaalielintoimintoja, kuten verenpainetta ja lämpöä, seurataan useamman kerran vuorokaudessa. Yleensä ensimmäisten päivien aikana otetaan useasti myös keuhkokuvia.
• Ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä päivänä hoitaja avustaa sinut nousemaan ylös vuoteesta oikeaoppisesti. Osastolla on arkipäivisin myös fysioterapeutti, joka ohjaa sinua liikkumisessa ja hengitysharjoituksissa (pullopuhalluksissa) leikkauksen jälkeen.
• Harjoittelet päivittäin liikkumista ja omatoimisuutta. Ylhäällä oleminen, kuten istuminen ja kävely, nopeuttaa toipumista leikkauksen jälkeen. Fysioterapeutti ja hoitajat ovat tukenasi liikkumisessa.

• Aluksi et saa ottaa mitään ravitsemusta suun kautta. Leikkaussaumojen pitävyys tarkistetaan muutaman päivän kuluessa ja tämän jälkeen lääkäri voi antaa luvan ottaa pieniä määriä juotavaa.
• Osastolla ollessa harjoittelet asteittain syömistä. Ravitsemusta lisätään asteittain ja tavoitteena on, että pystyt hoitojakson lopussa syömään ongelmitta nestemäisiä ruokia, kuten keittoja. Jos pystyy pureskelemaan ruuan huolellisesti, on tavoitteena syödä jo tavallista, sulavaa ruokaa.
• Lääkäri päättää ravitsemuksen toteutuksesta ja sitä arvioidaan päivittäin.
• Aluksi ravitsemuksen tukena käytetään vatsalle asennettua syöttöletkua. Tällä turvataan riittävän ravinnon saaminen silloin, kun suun kautta ei saa nautittua tarpeeksi energiaa ja ravintoaineita. Riittävä ravitsemus on tärkeää leikkauksesta toipumisen kannalta. Sinulle ohjataan syöttöletkun hoitoa ja käyttöä. Useimmiten letkuravitsemuksen tarve väistyy, kun syöminen alkaa sujumaan hyvin. Kuitenkin syöttöletku jätetään paikoilleen vielä kotiutuessa ja mikäli kotona ruokailu sujuu ongelmitta ensimmäisten viikkojen ajan, letkun voi poistattaa omassa terveyskeskuksessa.
• Ravitsemusterapeutti käy tarvittaessa katsomassa sinua ennen kotiutumista

• Toipuminen on yksilöllistä.
• Hoitoaika osastolla on keskimäärin 7–14 vuorokautta. Osastolta siirryt joko suoraan kotiin tai jatkohoitoon sairaalaan tai omaan terveyskeskukseen.
• Sairausloma on vähintään 2 kuukautta.
• Lääkäri kirjoittaa sinulle reseptit lääkkeistä sekä tarvittaessa letkuravitsemustuotteista. Mikäli kotiutumisen jälkeen toipumisessa ilmenee ongelmia, ota herkästi yhteyttä gastroenterologian osastolle 2.
• Tarvittaessa voit keskustella sosiaalityöntekijän kanssa syöpäpotilaan etuuksista.
• Syöpä ja etuudet
• Pienimolekyylisen hepariinin pistosohjausvideo
• Verenohennuspistosta ohjataan tekemään itse hoitojakson aikana, koska se jatkuu vielä kotona hoitojakson jälkeen.

• Seurantakäyntisi on poliklinikalla tai puhelimitse noin kuukauden kuluttua toimenpiteestä
• Edeltävästi on otettu kotipaikkakunnalla laboratoriokokeita.
• Keskustelet kirurgin kanssa, jonka kanssa käytte yhdessä läpi patologin vastaukset poistetusta kasvaimesta ja jatkohoitosuunnitelmasi.
• Jatkoseuranta tapahtuu yksilöllisesti joko onkologian tai kirurgian puolella.
• Jatkossa seuranta tapahtuu verikokein ja kuvantamisin, tähystyksiä tehdään vain tarvittaessa.

• Huolimatta onnistuneesta leikkauksesta, sädehoidosta ja syöpälääkehoidosta ruokatorvisyöpä saattaa myöhemmin uusiutua paikallisesti tai lähettää etäepesäkkeitä.
• Paikallisesti uusiutuneen tai etäpesäkkeisen ruokatorvisyövän hoito suunnitellaan yksilöllisesti ja potilaan kunto huomioiden; hoidossa voidaan käyttää sekä syöpälääkehoitoja että sädehoitoa.
• Paikallisesti uusiutunut ruokatorvisyöpä voidaan toisinaan parantaa pysyvästi, mutta etäpesäkkeitä lähettänyt ruokatorvisyöpä on yleensä parantumaton ja kuolemaan johtava tauti.
• Siinä vaiheessa, kun syöpälääkehoidoilla tai sädehoidolla ei voida enää jarruttaa uusiutuneen tai levinneen syövän kulkua, siirrytään pelkkään oireenmukaiseen eli palliatiiviseen hoitoon.

• Palliatiivinen eli oireenmukainen hoito on parantumatonta tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista, moniammatillista ja kokonaisvaltaista hoitoa. Oireenmukaista hoitoa annetaan sairauden vaiheesta riippumatta myös syöpähoitojen rinnalla. Palliatiivisen hoidon merkitys kuitenkin korostuu, kun sairaus ei ole parannettavissa. Tällöinkin ihminen voi elää palliatiivisen hoidon turvin useita kuukausia.
• Palliatiivisen hoidon tarkoitus on auttaa sinua ja läheisiäsi saavuttamaan mahdollisimman hyvä elämänlaatu taudista huolimatta sekä lievittää sairaudesta johtuvia oireita ja kärsimystä. Palliatiivisessa hoidossa hyväksytään elämän rajallisuus, eikä hoidon päämäärä ole elämän pidentäminen mihin hintaan hyvänsä.
• Saattohoito on palliatiivisen hoidon loppuvaihe viimeisten elinpäivien tai -viikkojen aikana. Kuolevaa ihmistä ja hänen läheisiään tuetaan ja hoidetaan yksilöllisesti parhaalla mahdollisella tavalla inhimillisiä arvoja kunnioittaen. Saattohoidossa kuolevalla ja hänen läheisillään on mahdollisuus valmistautua lähestyvään kuolemaan, ja tavoitteena on tarjota arvokas kuolema. Sana saattohoito on korvannut käsitteen terminaalihoito. Saattohoitoon ei kuulu aktiivinen kuolemaan auttaminen.

• Palliatiivinen hoito
• Palliatiivinen yksikkö Taysissa
• Palliatiivinen talo Terveyskylässä