Julkaistu 14.11.2017

OmaTays on uusi, joustava tapa asiointiin

Sähköiseen asiointiin tarkoitettu OmaTays otettiin käyttöön kesällä. Palvelussa potilas näkee muun muassa omat ajanvarauksensa ja voi täyttää lomakkeet, jotka ennen toimitettiin paperilla sairaalaan.

OmaTaysissa käyte­tään vahvaa tun­nistautumista eli sitä voi käyttää esimerkiksi verk­kopankin tunnuk­silla. Palvelussa voi välittää potilaan hoitoon liittyviä tie­toja, joita ei esimerkiksi sähköpostilla voi lähettää.

Ensimmäisenä OmaTaysia pääsivät käyttämään munuaispotilaat, ja heiltä saadun palautteen perusteella palvelua kehitetään edelleen.

ICT-arkkitehti Aki Lehto sanoo, että OmaTays on työkalu, jolla asiointia voi­daan kehittää monipuolisemmaksi ja su­juvammaksi.

– Kyse on ennen kaikkea sairaalan toi­minnan muutoksesta. OmaTays mahdol­listaa joustavan asioinnin ja yhteydenpi­don potilaan kanssa ja helpottaa samalla henkilökunnan työtä.

Ensimmäisessä vaiheessa palvelussa on esillä aikajana, jonka lähes kaikki Tay­siin hoitosuhteessa olevat näkevät.

– Aikajanalla näkyvät lähimenneisyy­dessä olleet ja tulossa olevat ajanvarauk­set esimerkiksi lääkärille. Jatkossa näky­vät myös laboratorio- ja kuvantamisajat. Tämä selventää tilannetta asiakkaalle, kun ajanvaraukset ovat näkyvissä samas­sa paikassa, Lehto kertoo.

Vuoden 2018 alkupuolella on tavoit­teena lisätä ajanvarauspalveluja ja mah­dollisuutta täyttää esimerkiksi esitietolo­makkeita.

Ei korvaa muuta yhteydenpitoa

Jatkossa asiakkaille ja ammattilaisille lähtee järjestelmästä ilmoituksia, kun jo­kin asia etenee. Esimerkiksi hoitaja voisi saada ilmoituksen, että potilas on täyttä­nyt tietyn lomakkeen.

OmaTays on vaihtoehto olemassa ole­ville yhteydenottotavoille kuten kirjeil­le, puhelimelle ja tekstiviesteille. Osana palvelua kehitetään myös toisen puolesta asiointia eli miten hoitoasioita voi hoitaa lapsen, vanhuksen tai holhottavan puo­lesta.

Tarkoitus on myös hyödyntää Omakan­ta-palvelua, tuoda sieltä esimerkiksi hoi­toon liittyviä kirjauksia näkyviin Oma­Taysiin.

– Olisi hyvä, että asiakas saisi kaikki tiedot yhdestä paikasta. Omakannan tie­toja ei voida kuitenkaan kopioida, vaan tuoda sieltä näkymiä OmaTaysiin, Aki Lehto täsmentää.

Kyselyjä ja chattia

OmaTays mahdollistaa myös erilaisten hoidollisten kyselyjen lähettämisen asi­akkaille.

– Munuaispotilaille teimme jo kyselyn, ja loppuvuoden aikana teemme niitä lisää muille kohderyhmille.

Vielä tämän vuoden puolella kokeil­laan chat-keskustelua ja videoyhteyttä sairaalan ja potilaiden välillä.

– Esimerkiksi pienten lasten psykiatri­an palveluissa ammattilaiset voisivat seu­rata lasta ja perhettä kotioloissa videon kautta. Sairaalaympäristössä tilanne ja roolit ovat erilaisia, joten on hyvä saada aitoja tilanteita esille, Lehto korostaa.

Pankkitunnuksilla sujuvasti

Yksi OmaTaysin testikäyttäjistä on ollut mu­nuaispotilas Jaakko Harjuhahto.

– Viimeksi täytin terveystietokyselyn, joka on vastaava kuin yleensä lähetetään paperi­sena kotiin ennen leikkausta tai toimenpidet­tä. Verkossa sen voi täyttää yhden kerran ja tieto on sieltä saatavilla, eikä joka leikkaus­ta ennen tarvitse täyttää kyselyä uudelleen, Harjuhahto sanoo.

OmaTaysin kautta pääsee kätevästi myös Omakantaan, josta löytyvät jatkossa muun muassa e-reseptit, lääkärin lausunnot ja ve­rikoetiedot.

– Palvelu toimii sujuvasti ja olen kirjautu­nut sisään verkkopankkitunnuksilla. Siellä näkyvät myös omat osoitetiedot ja muut, joi­ta voi päivittää itse.

Dialyysiajat sähköisesti

Aikajanaa Harjuhahto pitää erittäin kätevä­nä ja järjestelmän kautta on jo kokeiltu dia­lyysiaikojen varausta. Harjuhahto käy Taysis­sa dialyysihoidoissa neljä kertaa viikossa, jo­ten aikoja joutuu väkisinkin välillä vaihtele­maan.

– Nykyisen systeemin mukaan sinun pitää ilmoittaa esimerkiksi ajan vaihdosta hoitajal­le ja hän muuttaa ajan kalenteriin. Hoitajia ja kalentereita saattaa olla useita, joka voi joh­taa päällekkäisyyksiin. Sähköinen varausjär­jestelmä poistaa tämän ongelman, Harjuhah­to huomauttaa.

Juttu on julkaistu Terve Pirkanmaa–lehdessä 2/2017.

Teksti: Tiina Rantakoski ja Jaakko Jokela, kuvat: Matti Hautalahti