Julkaistu 14.9.2022
Paulus Torkki: ”Priorisointi hyväksytään kyllä, kunhan puhdistamme sanan”
Meidän tulee jo lopettaa piilopriorisointi ja siirtyä eteenpäin kohti avointa ja osallistavaa priorisointia, sanoo Paulus Torkki, joka luennoi Taysin kansallisessa vaikuttavuusseminaarissa Teamsissa 25.10. Tilaisuuden avaa kansanedustaja Paula Risikko.
Tarvitsemme yhteiset kansalliset priorisoinnin periaatteet, jotka luodaan avoimesti ammattilaisten, päättäjien ja kansalaisten kanssa keskustellen. Tämä on viesti, jonka terveydenhuollon tuotantotalouden apulaisprofessori Paulus Torkki Helsingin yliopistosta tuo Taysin kansalliseen vaikuttavuusseminaariin lokakuussa.
− Meidän ei tule enää kysyä ”pitääkö priorisoida” vaan keskustella, millä periaatteilla ja miten kannattaa priorisoida. Hyväksyttävyys on tärkeää ja se syntyy avoimuuden kautta. Kun tietää syyt ja kriteerit, itselle epämieluisatkin ratkaisut on helpompi sulattaa, Torkki sanoo.
Torkki julkaisi työryhmänsä kanssa elokuussa valtioneuvoston puolitoistavuotisessa hankkeessa tehdyn selvityksen terveydenhuollon palveluvalikoiman priorisoinnista. Kyselyt ja työpajat näyttivät kansalaisten ja ammattilaisten näkemysten äärilaidat.
− Iso osa kansalaisista koki, että priorisointi on terveyspalveluissa mahdotonta. Kun taas ammattilaiset näkivät, että se on välttämätöntä eikä sitä voida millään keinolla välttää. Kansalaisilla on yllättävän rajallinen ymmärrys siitä, mitä nykyaikainen terveydenhuolto on, hän sanoo.
Toisaalta työryhmä teki merkittävän huomion työpajojen edetessä: kun ihmiset saivat lisää tietoa priorisoinnista, asennekin alkoi muuttua positiivisemmaksi.
− Jos yhden istunnon aikana saadaan näin paljon aikaan, se todistaa, että pystymme kyllä avoimesti keskustelemalla löytämään yhteisen näkemyksen, hän sanoo.
Priorisointi on oikeudenmukaisuutta
Torkki itse on tutkinut vaikuttavuutta kymmenisen vuotta. Sana priorisointi tuli mukaan vasta muutama vuosi sitten.
− Olemme hyvin alussa muun muassa Ruotsiin ja Iso-Britanniaan verrattuna, joissa priorisoinnin periaatteita on kirjoitettu jo lakiinkin. Keskustelu on pyörinyt meillä vasta ammattilaisten foorumeilla.
Torkki yllättyi selvitystä tehdessään itsekin, kuinka huonosti kansalaiset tietävät vaikkapa sen, mitä terveydenhuolto maksaa. Vain kolmannes osasi arvioida vuosikustannukset henkilöä kohden edes väljästi oikealle hehtaarille.
− Tarvitsemme yksinkertaistettuja viestejä siitä, miten käytettävissä olevalla rahalla saadaan aikaan parhaat mahdolliset tulokset. Mikä on halpaa ja hyvin vaikuttavaa tai kallista ja huonosti vaikuttavaa.
Toisaalta Torkki kokee, että on tärkeä puhdistaa sana ja korostaa, että priorisointi ei ole hoitamatta jättämistä tai säästämistä, kuten se usein kapeasti käsitetään.
− Se on viime kädessä arvovalintoja ja voimavara, kuten pandemian hoidossakin on nähty. Sitä, kuinka kaikille mahdollistetaan mahdollisimman oikeudenmukaisesti mahdollisimman vaikuttavat ja elämänlaatua parantavat hoidot.
Teksti: Anne Kohtala
Tervetuloa kuuntelemaan Paulus Torkin ja muiden priorisointiin perehtyneiden asiantuntijoiden ajatuksista lisää Taysin kansalliseen vaikuttavuusseminaariin 25.10. klo 12.30.
Terveydenhuollon palveluvalikoiman priorisointi -julkaisu 2022
Tervetuliaissanat, johtajaylilääkäri Eija Tomás (pj.), Tays
12.30 Päivän avaus, kansanedustaja Paula Risikko
12.45 Avoimesti ja osallistavasti priorisoiden, apulaisprofessori Paulus Torkki, Helsingin yliopisto
13.25 Priorisointi − perusterveydenhuollon arkea? ylilääkäri, vastuualuejohtaja Sari Mäkinen, Tays
13.55 Vaikuttavuus tule-kirurgiassa, professori Ville Mattila, Tays
14.25 Syövänhoidon prosessimuutoksilla kohti vaikuttavuutta, vastuualuejohtaja Maarit Bärlund, Tays
Tilaisuuden päätös, johtajaylilääkäri Eija Tomás
Ilmoittaudu tästä 19.10.2022 mennessä