Julkaistu 8.6.2022

Tutkijahaastattelussa plastiikkakirurgi Ulla Karhunen-Enckell:

Rintakirurgia on käsityöläisammatti

Ulla Karhunen-Enckell tutkii, voisiko rintasyöpäkirurgiassa rinnan säästää useammin. Tavoitteena on auttaa kirurgeja tunnistamaan sopiva tasapaino leikkauksen laajuuden ja kudoksen säästämisen välillä.

Rintakirurgia on käsityöläisammatti, jossa yhdistyvät kolmiulotteinen hahmottaminen, estetiikka ja toiminnalliset vaatimukset, kuvaa plastiikkakirurgian erikoislääkäri Ulla Karhunen-Enckell, joka on vuodesta 2017 lähtien työskennellyt Hatanpäällä rintakirurgiasta vastaavana osastonylilääkärinä.

Hän esittäytyykin ihmisille toisinaan käsityöläiseksi. Aina silloin, kun ei halua kohdata asenteita, joita plastiikkakirurgin ammatti alaa tuntemattomissa herättää.

− Oikeastaan en edes koe huijaavani, olisin varmasti ollut hyvä timpuri. Tässä työssä tarvitaan aivan samoja taitoja ja ominaisuuksia, hän sanoo.

Säästetty rinta lisää elämänlaatua

Tutkijana Karhunen-Enckell sanoo olevansa aloittelija. Toisaalta, kun taustalla on yli 20 vuoden kokemus kliinisestä työstä rintakirurgina, tutkimuskysymykset pureutuvat syvälle käytännön haasteisiin.

Parhaillaan hän onkin aloittamassa laajaa monikeskustutkimusta, jossa selvitetään, kuinka olisi mahdollista lisätä rintaa säästävien leikkausten määrää rintasyöpäkirurgiassa. Tavoitteena on, että tulokset auttavat kirurgeja tunnistamaan sopivan tasapainon leikkauksen laajuuden ja kudoksen säästämisen välillä.

− Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että potilaat, joiden rinta on pystytty säästämään leikkauksessa, voivat hoitojen jälkeen sekä henkisesti että fyysisesti paremmin. Eli sillä on potilaiden elämänlaadun kannalta todella suuri merkitys, varsinkin kun tauti on hyväennusteinen ja yli 90 prosenttia sairastuneista on viiden vuoden kuluttua leikkauksesta elossa, Karhunen-Enckell sanoo.

Vastauksia hän haluaa löytää myös siihen, miksi säästävien leikkausten määrissä on valtavan isoja alueellisia ja jopa kirurgikohtaisia eroja. Euroopassa rinta säästetään 75 prosentissa leikkauksista, kun Suomessa vastaava luku on 60−70 prosenttia.

− Toisaalta uusintaleikkauksia tehdään meillä vähemmän kuin kansainvälisesti. Mutta heräähän tuosta kysymys, voisiko meilläkin tehdä turvallisesti enemmän säästäviä leikkauksia.

Viiden sairaalan yhteistutkimus

Tutkimus on osa Karhunen-Enckelliin väitöstutkimusta ja siinä ovat Taysin lisäksi mukana TYKS, KYS, OYS ja Keski-Suomen Sairaala Nova. Taysista mukana on myös kaksi radiologia ja patologia. 

Tutkimuksessa kymmenen eri kirurgia leikkaa 250 rintasyöpäpotilasta, joille annetaan lisäksi sädehoitoa. Huhtikuussa on leikattu ensimmäiset neljä pilottipotilasta.

− Analyysissä mitataan niin elämänlaatua kuin esteettisiä ja terveydellisiä seikkoja leikkauksen jälkeen ja kahden vuoden kuluttua. Tuloksena syntyy ainutlaatuinen mahdollisuus verrata omaa ja oman yksikön toimintaa valtakunnallisiin lukuihin ja siten löytää niin vahvuusalueita kuin kehittämiskohteita.

Aiemmin Karhunen-Enckell on tutkinut muun muassa transsukupuolisten rintaleikkauksia ja ollut mukana kirurgian oppikirjan kirjoitustyössä. Vähemmän kokeneena tutkijana hän kiittää ympärillään olevia konkareita, joilta on saanut paljon vinkkejä käytännön asioihin.

− REDCap, se on osoittautunut loistavaksi työkaluksi datan käsittelyyn eri tutkimuskeskusten välillä. Rahoitushakuihin sain apua Sisä-Suomen syöpäkeskuksen asiantuntijoiden kommentointipalvelusta, ja rahoitusta on tullutkin pieniä summia eri organisaatioista. Olen käynyt myös joitain Taysin ja Tampereen yliopiston järjestämiä tutkijoille suunnattua koulutuksia, jotka ovat antaneet vastauksia moniin kysymyksiin, hän kiittää.

Teksti ja kuva: Anne Kohtala