Raskausdiabetes

Raskausdiabeteksella tarkoitetaan sitä, että odottavan äidin verensokeri on koholla ja tämä todetaan ensimmäisen kerran raskausaikana. Raskausdiabetes ilmaantuu yleensä jo ensimmäisen raskauden aikana, ja uusiutumisriski on seuraavassa raskaudessa suurentunut. Ensisijainen hoito on ruokavalio, mutta joskus rinnalla joudutaan käyttämään myös lääkehoitoa.

Raskausdiabeetikon raskauden seurantaan osallistuvat äitiysneuvolan lisäksi tarvittaessa Taysin äitiyspoliklinikan kätilö-diabeteshoitaja ja synnytyslääkäri.

Syynä koholla olevaan verensokeriin on insuliinin heikentynyt vaikutus elimistössä eli insuliiniresistenssi sekä insuliinin puutteellinen tuotanto. Raskauden edetessä ilmenevä insuliiniresistenssi johtuu istukkahormoneista ja raskauden aikaisesta painonnoususta.

Raskausdiabeteksen toteaminen

Raskausdiabetes todetaan sokerirasituksella, jossa jo yhdellä raja-arvoisella tuloksella saa raskausdiabetesdiagnoosin.

Sokerirasitus tehdään äitiysneuvolan kautta. Ennen tutkimusta on oltava syömättä 10–12 tuntia. Ensimmäinen verikoe on paastoverinäyte, minkä jälkeen juodaan sokeripitoista juomaa. Sen jälkeen otetaan verikoe yhden ja kahden tunnin kuluttua juomisesta.

Suomessa on käytössä raskausdiabeteksen kansallinen Käypä Hoito -suositus, jossa verensokerin raja-arvot ovat 5,3 - 10,0 - 8,6 mmol/l (0, 1 ja 2 tunnin näyte).

Äidin korkeat verensokerit voivat aiheuttaa sikiön liikakasvua ja vastasyntyneelle matalia verensokereita. Raskausdiabeetikolla on suurentunut riski sairastua diabetekseen myöhemmässä elämän vaiheessa, ja hänen lapsellaan on myöhemmin suurentunut ylipainon ja sokeriaineenvaihdunnan häiriön riski.

Synnytyksen jälkeen vastasyntyneeltä mitataan verensokeria, jotta nähdään verensokerin pysyvän hyvällä tasolla. Vastasyntyneen verensokeritasapainon ylläpitämiseksi tiheä imettäminen on ensisijainen hoitomuoto. Imetyksellä on myös positiivisia vaikutuksia äidille.

Sokerirasituksessa tulee käydä synnytyksen jälkeen! Diabetekseen sairastumisen riski on huomattava raskausdiabeteksen jälkeen. Riskiä voi pienentää terveellisillä elintavoilla, kuten painonhallinnalla ja säännöllisellä liikunnalla.

Verensokerin mittaaminen

Kun odottavalla äidillä on todettu raskausdiabetes, hänelle opetetaan neuvolassa verensokerin kotiseuranta. Neuvolasta saa myös kotiseurantaan tarkoitetut mittausvälineet.

Verensokeri mitataan tavallisesti neljä kertaa päivässä; ennen aamiaista, tunti aamiaisen jälkeen sekä tunti lounaan ja päivällisen jälkeen. Toisinaan tarvitaan myös ennen pääaterioita tehtäviä mittauksia.

Verensokerin tavoitearvo on alle 5.5 mmol/l ennen ateriaa ja alle 7.8 mmol/l tunti aterian jälkeen.

Ruokavaliota on hyvä muokata verensokereiden mukaan. Mikäli verensokeriarvot pysyvät tavoitteissa ruokavaliohoidolla, seuranta voi jatkua neuvolassa. Jos verensokeriarvot ovat toistuvasti koholla hyvästä ruokavaliosta huolimatta, neuvola tekee lähetteen Taysin äitiyspoliklinikalle.

Lue lisää: Raskausdiabeetikon ruokavalio

Liikkuminen

Liikkuminen auttaa jaksamaan, voimaan paremmin ja vaikuttaa terveyteen positiivisesti. Liikunta alentaa verenpainetta sekä parantaa rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa. Liikkuminen auttaa selviytymään raskauden fyysisestä rasituksesta sekä nopeuttaa synnytyksestä palautumista. Liikkumisella voi ehkäistä liiallista painonnousua, selkävaivoja, jalkojen turvotusta sekä suonikohjuja.

Arki- ja hyötyliikuntaa tulee olla päivittäin vähintään 30 minuuttia. Sopivia lajeja raskausaikana ovat esimerkiksi kävely, sauvakävely, uinti ja hiihto. Lihaskuntoa tulee harjoittaa kahdesti viikossa, esimerkiksi voimistelua tai kuntosaliharjoittelua.

Aloita rauhallisesti ja lisää harjoitusaikaa sekä harjoituskertoja vähitellen, jos et ole liikkunut ennen raskautta. Mikäli olet liikkunut säännöllisesti jo ennen raskautta, voit jatkaa kuten ennenkin. Loppuraskauden aikana liikkumisen ei tule olla liian raskasta.

Vältä lajeja, jotka sisältävät mahdollisuuden putoamiseen tai iskuihin, sekä laitesukellusta.

Lue lisää: Liikunta raskauden aikana (pdf)

Raskausdiabeetikon hoito äitiyspoliklinikalla

Äitiyspoliklinikalla tarkennetaan ruokavaliota, mikäli se on vielä mahdollista. Tarvittaessa aloitetaan joko metformiini-tablettilääkitys tai insuliinihoito.

Äitiyspoliklinikalla annetaan ohjausta niin ruokavalioon, painonhallintaan, liikkumiseen kuin lääkehoitoonkin. Äitiyspoliklinikan seurannassa selvitetään myös sikiön kasvua ja vointia. Sikiön vointia seurataan ultraäänitutkimuksin ja loppuraskauden aikana myös sikiön sykekäyrän avulla.

Lääkehoito

Lääkehoidon lisäksi ruokavaliosta tulee edelleen huolehtia.

Metformiini (tablettihoitoinen lääkemuoto)

Metformiini parantaa insuliinin tehoa varsinkin maksassa ja lihaksissa. Sen lisäksi se vähentää maksan sokerin tuotantoa. Metformiinilla on myös edullinen vaikutus veren rasvoihin. Metformiinihoidolla on painonhallintaan positiivinen vaikutus, eikä sen käyttöön liity riskiä raskaana olevan matalaan verensokeriin.

Metformiini läpäisee ihmisen istukan, mutta se ei eläin- eikä ihmiskokeista saadun tiedon perusteella aiheuta epämuodostumia. Huonossa hoitotasapainossa olevaan alkuraskauden diabetekseen liittyy itsessään selvästi lisääntynyt riski epämuodostumiin.

Metformiinin loppuraskauden aikaiseen käyttöön liittyvä riski vastasyntyneen matalaan verensokeriin tai muihin synnytyksen jälkeisiin haittavaikutuksiin on eri tutkimusten valossa vähäinen. Metformiini on osoittautunut turvalliseksi raskaudenaikaisen diabeteksen hoidossa. Metformiinihoito puretaan loppuraskaudessa viimeistään noin vuorokausi ennen synnytystä.

Foolihappoa 1 mg tulee käyttää metformiini-lääkityksen aikana, koska metformiini voi heikentää foolihapon imeytymistä.

Jos metformiinihoito ei riitä pitämään verensokereita tavoitteissa, tablettihoidon rinnalle aloitetaan insuliinihoito.

Insuliinihoito (pistettävä lääkemuoto)

Elimistössä verensokeria alentava hormoni on insuliini. Insuliinihoito voidaan aloittaa, jos verensokerit ovat koholla.

Jos ennen aamiaista verensokerit ovat koholla, aloitetaan pitkävaikutteinen insuliini iltaan. Ateriainsuliinia tarvitaan, jos aterian jälkeinen verensokeri pysyy koholla ruokavaliomuutoksista huolimatta.

Insuliini aloitetaan pienellä annoksella ja nostetaan verensokeriarvojen mukaan. Insuliinihoito loppuu synnytykseen.

Matala verensokeri eli hypoglykemia

Jos insuliiniannos on liian suuri, voi verensokeri laskea liian matalalle (alle 4.0 mmol/l). Matalan verensokerin oireita ovat muun muassa huono olo, vapina, kylmä hiki, ärtyneisyys, kalpeus, päänsärky ja nälkä. Jos vointi on jollakin tavalla huono, kannattaa verensokeri mitata heti ja katsoa, johtuuko huono vointi liian matalasta vai liian korkeasta verensokerista. Jos verensokeri on liian matala, kannattaa syödä jotain sokeripitoista, esimerkiksi ruisleipää ja maitoa.

Synnytys

Synnytystapa arvioidaan loppuraskaudessa. Synnytystapaan vaikuttavat sikiön koko ja asento sekä kohdunsuun tilanne. Useimmiten raskausdiabeetikko synnyttää lasketussa ajassa.

Mahdolliset lääkitykset loppuvat synnytykseen, samoin verensokeriseuranta.

Vastasyntyneen verensokereita seurataan ensimmäisen vuorokauden aikana, jotta mahdollinen matala verensokeri voidaan hoitaa nopeasti. Ensisijaisesti vastasyntyneen verensokerit pidetään kunnossa imettämällä. Tarvittaessa annetaan lisämaitoa.

Jatkoseuranta

Raskauden jälkeen verensokeri yleensä normalisoituu, mutta riski sairastua diabetekseen myöhemmin on suurentunut. Äidin raskausdiabeteksen on todettu lisäävään myös lapsen riskiä sairastua diabetekseen ja liikapainoon elämänsä aikana.

Jos äidillä on ollut lääkehoito raskauden aikana, neuvola teettää uuden sokerirasituksen viimeistään kaksi kuukautta synnytyksen jälkeen. Ruokavaliohoitoinen raskausdiabeetikko käy uudessa sokerirasituksessa noin vuoden kuluttua synnytyksestä. Samassa yhteydessä olisi hyvä tarkistaa myös veren rasva-arvot.

Synnytyksen jälkeen on hyvä seurata painoa ja varsinkin vyötärönympärystä. Näiden suuri arvo altistaa tyypin 2 diabetekselle. Diabeteksen ehkäisyssä on tärkeää painonhallinta, terveelliset ruokailutottumukset sekä liikunta.

Vastuuhenkilöt

Osastonlääkäri Ulla Kiviniemi
Asiantuntijahoitaja Paula Mäkelä
Kätilö-diabeteshoitaja Maria Pelander
Kätilö-diabeteshoitaja Sirpa Mäenpää