Julkaistu 1.12.2022
Usein kysytyt kysymykset Cool Kids (CK) -menetelmästä
Tiedota työyhteisöäsi CK:sta ja siitä, että olet mukana koulutuksessa. Voit tiedottamisessa hyödyntää esitteitä, jotka löytyvät CK verkkokoulutusalustalta. Kerro työyhteisössäsi, kuinka perhe voi ohjautua CK-työntekijän alkuhaastatteluun. Työyhteisöä on hyvä tasaisin väliajoin muistuttaa CK-hoidon mahdollisuudesta ahdistusoireisille lapsille ja nuorille.
Kartoita vastaanottokäynnillä lapsen/nuoren pelko- ja ahdistusoireita ja mieti olisiko CK sopiva ja oikea-aikainen hoitomuoto. Myös muut, kuin CK-koulutuksen käyneet voivat ehdottaa menetelmästä hyötyviä asiakkaita. Lopullisen arvion CK:n aloittamisesta tekevät koulutuksen käyneet työntekijät alkuhaastattelun jälkeen.
Perhe kutsutaan alkuhaastatteluun ja heille lähetetään esitteet ja mittarit kotiin etukäteen täytettäväksi, jotka he palauttavat alkuhaastatteluun.
Alkuhaastattelu toteutetaan työparin kanssa (molemmat CK-ohjaajia) ja jokainen perhe haastatellaan erikseen. Nuorisoikäisen ja hänen vanhempiensa alkuhaastattelun voi suorittaa yksi CK-ohjaaja. Alkuhaastatteluun on tehty erillinen haastattelulomake, jonka pohjalta haastattelu toteutetaan.
Lapsilla käytettäviä mittareita ovat SDQ –vahvuudet ja vaikeudet –kysely, CALIS –elämää haittaava ahdistus ja RCADS –ahdistuneisuus ja masennus –lomakkeet. Sekä lapsi että vanhempi/vanhemmat täyttävät kaikki kolme lomaketta. Nuorisoikäiset täyttävät RCADS - lomakkeen lisäksi lomakkeet YP-Core - yleinen hyvinvointi ja toimintakyky, GAD-7 - ahdistuneisuusmittari sekä PHQ-9 masentuneisuusmittari. Lomakkeet täytetään sekä hoidon alussa että lopussa.
Tarvittaessa käytettäviä mittareita ovat CATS - automaattiset uskomukset ja SAFE-turvakäyttäytymisen kartoittaminen.
Lomakkeiden avulla saadaan tietoa siitä, mitä oireilua nousee esiin, mikä on keskeistä ja mikä on hoidon fokus. Lisäksi niiden avulla voidaan poissulkea kontraindikaatiot (esim. vaikeat häiriöt, komorbiditeetti, itsetuhoisuus) ja saadaan lähtötaso hoidon vaikuttavuuden seurantaan.
Tutkimukset ovat osoittaneet hoitomallin tehokkuuden sekä ryhmämuotoisena perhehoitona että yksilöllisenä perhehoitona. Ryhmämuotoisen perhehoidon etuina ovat useiden lasten ja perheiden auttaminen samaan aikaan, ryhmän tarjoama vertaistuki, muilta oppiminen sekä hoito-ohjelman systemaattinen eteneminen. Hoidon toteuttaminen puolestaan vain yhden perheen kanssa mahdollistaa yksilöllisten tarpeiden vahvemman huomioimisen (esim. tulkin tai hitaamman etenemisen tarve).
Lapsella tai nuorella tulisi olla ensisijaisena oireena ahdistus ja/tai diagnoosina jokin ahdistuneisuushäiriö (F40-F41), eli ahdistuneisuus aiheuttaa eniten toimintakyvyn laskua ja haittaa arjessa. CK ei edellytä lääkärin arviota.
Kyllä. Useimmilla lapsilla ja nuorilla on muita samanaikaisia oireita, mutta ahdistuneisuuden tulisi olla ensisijainen. On hyvä muistaa, että on olemassa tilanteita, jolloin CK hoitoa ei suositella. CK hoidon poissulkukriteerit ovat: merkittävät kognitiiviset vaikeudet, vakava masennus, psykoottinen oireilu, vakava traumatisoituminen, vakavat käytösoireet, hoitamaton ADHD, vanhemman vakava mielenterveyshäiriö ja akuutti itsetuhoisuus.
Motivoinnissa on hyvä tuoda esille hoidon vaikuttavuutta ja normalisoida epävarmuutta, joka liittyy vaikean asian kohtaamiseen. Lapsen kanssa on hyvä miettiä konkretian tasolla mitä lapsi haluaisi tehdä, jos ahdistus ei estäisi. Vanhempien kanssa voi keskustella siitä, miten perheen arki voisi muuttua/helpottua jos lapsen ahdistuneisuus ei määrittelisi arkea ja muun perheen toimintaa.
Hoitotapaamisten rakenne yksilöllisessä- ja ryhmämuotoisessa hoidossa on suunniteltu niin että se sisältää yhdessä vanhemman ja lapsen kanssa työskentelyä sekä työskentelyä erikseen vanhemman ja lapsen kanssa.
Nuoruusikäisen kanssa huomioidaan nuoren kehityksen taso ja elämäntilanne. Vanhemman ja nuoren kanssa tehdään tarvittaessa yhteinen suunnitelma siitä, miten vanhempi osallistuu hoitoon. Yleensä ei ole perusteltua sulkea vanhempaa kokonaan pois hoitoprosessista, vaikka kyseessä olisikin itsenäistymisvaiheessa oleva nuori. Tutkimustulokset osoittavat hoidon olevan tehokkaampaa silloin kun vanhempi osallistuu hoitoon ja saa tietoa nuoren ahdistuneisuudesta.
Edistymisen haasteina voi olla useita erilaisia asioita, joita on hyvä pysähtyä pohtimaan kunkin perheen kohdalla yksilöllisesti. Altistusharjoitukset voivat olla liian vaikeita, helppoja tai ei toteuttamiskelpoisia. Yhdellä altistussuunnitelmalla yritetään hoitaa montaa erilaista pelkoa yhtä aikaa tai lapsi/nuori ei tee kotiharjoittelua. Joskus vanhemman kielteiset uskomukset tai ahdistus heikentää sitoutumista. Lapsen tai nuoren vastustus, epäonnistumisen pelko, hienovarainen välttäminen ja turvakäyttäytyminen tai keholliset oireet, jotka vahvistavat välttämistä voivat olla hoidon edistymisen esteinä.
CK on strukturoitu hoitomalli, joka koostuu 10 tapaamiskerrasta. Tapaamisten kesto on 1–2 tuntia riippuen toteutustavasta ja käynnin sisällöstä. Yksilöllisessä perhehoidossa voidaan joskus saavuttaa tavoitteet nopeammin, jolloin käyntimääriä voidaan harkitusti vähentää.
CK-hoidon jälkeen hoidosta vastaavan tahon olisi hyvä järjestää hoitoneuvottelu, johon CK työntekijä osallistuu ja antaa palautteen hoidosta. Hoitoneuvottelussa voidaan miettiä, tarvitseeko perhe vielä lisäkäyntejä. Joskus voi olla hyödyllistä tarjota muutama seurantakäynti, jolloin voidaan vielä kerrata opittuja taitoja.
Suunnitelmallisuus ja oman työn organisointi auttavat CK-hoitojen toteuttamisessa. Hoitokäynnit kannattaa varata kalenteriin hyvissä ajoin. Keskustele esihenkilön kanssa omasta työnkuvastasi. Voiko jotain työtehtäviä jättää pois, jotta tilalle saadaan mahtumaan CK-hoitokäyntejä.