Hyppää sisältöön

28.1.2021

Opetuksen digiloikka: nivelkivun hoitoa opiskeltiin verkossa

Koronan myötä lähiopetusta ei voitu järjestää, ja kandikoulutuksen Nivelkipu-opintojakson vetäjät lähtivät etsimään uusia pedagogisia keinoja. Uudistunut opintojakso sai Medisiinariliiton Vuoden opetusteko 2020 -palkinnon.

Koronan myötä yliopiston luentosalit tyhjenivät ja myös lääkärikoulutuksen käytännön harjoituksiin haettiin uusia oppimismetodeja.

Keväällä 2020 lääketieteen opiskelijat ja heidän opettajansa olivat huolissaan, miten opinnot saadaan korona-aikana toteutettua, lääkärikoulutus kun on perinteisesti ollut lähiopetusta. Opettajilla oli vahva motivaatio uusien pedagogisten keinojen hakemiseen. Nivelkipu-opintojakso uudistui - ja lopputulos tuotti Medisiinariliiton Vuoden opetusteko 2020 -palkinnon.

-Jo ennen virallisia kokoontumisrajoituksia tajusimme mahdolliset tulevat riskit. Olimme vahvasti sitä mieltä, että tapahtui mitä tahansa, meidän on ylläpidettävä laadukasta koulutusta, kuvailee ortopedian ja traumatologian professori, ylilääkäri Ville Mattila Taysista.

Ajatus verkko-opetuksesta voi tuntua vieraalta, perustuuhan lääkäriopetus pitkälti oppipoika-kisälli -ajatukseen.

-Ensin lääkäri näyttää, miten ja mitä potilaalle tehdään, ja oppilas tekee perässä. Tämän vieminen verkkoon tuntui haasteelta. Mielenkiintoiselta haasteelta, tähdentää Mattila.

Mattila ja hänen kollegansa ortopedian erikoislääkäri, kliininen opettaja ja koulutusvastuulääkäri Heidi Lehtokangas innostuivat Nivelkipu-opintojen kehittämisestä ja team-based-learning -menetelmän hyödyntämisestä verkossa.

-Tuli käytyä kaikki aiempi opetusmateriaali kriittisesti läpi. Teimme uutta aineistoa ja esimerkiksi uusia opetusvideoita. Siinä joutui haastamaan itseään - ja lopputuloksena tuli jopa parempi kuin aiempi, naurahtaa Lehtokangas.

Ennen verkossa tapahtuvaa käytännön harjoitusta opiskelijoiden tuli opiskella ennakkomateriaali ja läpäistä ennakkotentti.

Valmiin tiedon tarjoamisen sijaan on tärkeä kehittää opiskelijaa omaa ajattelukykyä.

-Ennakkomateriaaleissa saattoi olla jopa keskenään ristiriitaista tietoa, se herättää opiskelijoita pohtimaan ja ajattelemaan, kertoo Mattila.

-Kandiopiskelijoilla on valtava halu oppia ja heillä itsellään on huoli siitä, että oppivatko he riittävästi. Tämä asettaa hyvällä tavalla vaatimuksia opettajille ja pedagogiikalle, Mattila jatkaa.

20 kandin ryhmä kokoontui Zoom-alustaa hyödyntäen käytännön harjoituksiin. Kaksi kandia oli samassa tilassa, toinen potilaan roolissa, toinen lääkärinä. Jokaisella oli videoyhteys opettajaan, joka katsoi parityöskentelyä useammalta näytöltä kuten lennonvalvomosta antaen pareille suullisia ohjeita tai kysyen kysymyksiä.

-Myös livetilanteissa annamme ohjeita puuttumatta tekemiseen fyysisesti, joten siinä mielessä tilanne vastasi lähiopetusta, kertoo Lehtokangas.

-Välillä tuntui, että pystyin jopa paremmin tarkkailemaan kaikkia yhtä aikaa, kuin mitä pystyn silloin kun olemme samassa tilassa, kertoo Mattila.

Etäopetus tarjoaa mahdollisuuksia

Korona-aika on kehittänyt verkko-opetusta ja sen hyviä puolia voidaan hyödyntää jatkossakin.

- Enää välttämättömän poissaolon takia ei aina tarvitse jäädä opetuksesta jälkeen. Joskus seuraava mahdollisuus tiettyyn opintojaksoon voi tarjoutua vasta vuoden päästä, mutta etäopetuksen avulla voi opiskella myös poikkeustilanteissa, kertoo Lehtokangas. 

-Etäopetus antaa myös hiljaisemmille tasavertaisemman mahdollisuuden osallistua keskusteluun. Läsnäopetuksessa jotkut henkilöt voivat eri tavalla hallita tilannetta kuin etäopetuksessa.

Lääkäriopetusta ei kuitenkaan olla kokonaan siirtämässä verkkoon.

-Ihminen tarvitsee yhdessäoloa ja fyysistä läsnäoloa.  On asioita, joita emme voi etänä opettaa, kuten vaikkapa potilaan kohtaamista.

Etäisyys heikentää vuorovaikutuksen keinoja. Non-verbaaliset viestit jäävät vähemmälle huomiolle.

-Olen esimerkiksi huomannut poliklinikalla, että maskien käyttäminen jättää paljon informaatiota välittymättä potilaan ja lääkärin välillä, kertoo Mattila.

-Opetamme kokonaisvaltaisesti koko persoonallamme, suhtautumisellamme, esimerkeillä. Kaiken sen välittäminen etänä on haastavampaa. Myös opiskelijoiden keskinäinen vuorovaikutus jää etäopetuksessa vähäisemmäksi, kertoo Lehtokangas.

Nivelkivun hoitoa opiskeli etänä syksyllä 145 kandia

Nivelkipu-opintojakso jakaantuu erilaisiin osa-alueisiin kuten alaraajan, selän, tai käden tutkiminen. Jokaiseen näistä liittyy sekä ennakkomateriaalia että käytännön harjoituksia, ja kullakin osa-alueella on oma asiantuntijansa Taysin tuki- ja liikuntaelinkeskuksesta. Kaiken kaikkiaan Nivelkipu-opintojakso vedettiin syksyllä 2020 145 opiskelijalle. 

-Pedagogisten taitojen lisäksi on oleellista pysyä ajan tasalla käytännön työstä, jotta voi kasvattaa tulevaisuuden osaajia, kertoo Mattila.

Tays on opetussairaala, jossa opiskelee vuosittain noin 650 kandia ja erikoistuvaa lääkäriä.

Nivelkipu-opintojakson kehittäjiä olivat Mattilan ja Lehtokankaan lisäksi Jarkko Jokihaara ja Tarja Virkkunen.

Paula Pasanen