Perustelut
Hallitus 19.11.2018 § 146
Kansallisen terveyshankkeen linjaukset
Valtioneuvosto teki kansallisen terveyshankkeen pohjalta vuonna 2002 periaatepäätöksen terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi, missä se määritteli terveydenhuollon alueellisen kehittämisen lähtökohtia. Julkista terveydenhuoltoa kehotettiin muun muassa siirtymään laboratorio- ja kuvantamistoiminnoissa yhden tai useamman sairaanhoitopiirin muodostamiin yksiköihin ja kunnallisten liikelaitosten hyväksikäyttöön sekä hyödyntämään uusinta tietotekniikkaa. Tavoitteeksi asetettiin 200 miljoonan euron säästöt laboratorio- ja kuvantamistoiminnassa vuoteen 2007 mennessä uusia rakenteita luomalla ja uutta teknologiaa hyödyntämällä. Käytännön tasolla organisoituminen on edennyt eri sairaanhoitopiireissä eri tavoin, ja myös yliopistollisten sairaaloiden ratkaisut ovat olleet erilaisia. Se, mitä laboratorion erikoisaloja kuhunkin sairaanhoitopiirin laboratoriotoimintaan sisältyy, vaihtelee sairaanhoitopiireittäin. Erityisesti patologian erikoisalan organisointi on kirjavaa.
Organisointitavan vaihdellessa myös taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet vaihtelevasti. Mitään selvitystä valtioneuvoston periaatepäätöksessä asetetun mittavan säästötavoitteen saavuttamisesta ei ole tehty. On kuitenkin pääteltävissä, että valtakunnallisella tasolla kaikkia tavoitteita ei ole saavutettu, vaikka perusterveydenhuollon laboratorioiden organisointi osaksi alueellisia organisaatioita on selkeästi vähentänyt päällekkäisyyksiä ja lisännyt olennaisesti toiminnan tuottavuutta.
Fimlab Laboratoriot Oy
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri muodosti laboratoriotoiminnoistaan liikelaitoksen jo ennen kansallista terveyshanketta vuonna 1999. Kun liikelaitoksen tavoitteeksi asetettu sairaanhoitopiirin alueen laboratoriotoimintojen yhdistäminen yhdeksi organisaatioksi oli saavutettu, liikelaitos yhtiöitettiin vuonna 2011 Fimlab Laboratoriot Oy:ksi. Fimlab on ensimmäinen ja edelleen ainoa julkisen terveydenhuollon puolelle perustettu laboratorioyhtiö. Sen osakkaiksi ovat sittemmin tulleet myös Kanta-Hämeen ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirit. Myös Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on päättänyt liittää laboratoriotuotantonsa Fimlabiin ja tulla sen osakkaaksi. Fimlab palvelee tällöin yli miljoonan asukkaan väestöpohjaa toimien kolmen yliopistosairaalan erityisvastuualueella.
HUS Laboratoriot
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin laboratoriot organisoitiin erilliseksi liikelaitokseksi vuonna 2004, mutta vuoden 2017 alusta liikelaitos lakkautettiin ja laboratoriotoiminnat organisoitiin takaisin HYKSin tulosyksiköksi. Se tuottaa palveluja kaikille HUSin sairaanhoitoalueille ja HUSin jäsenkuntien terveyskeskuksille sekä Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymälle. Selvitettävänä on myös Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymän laboratoriotoimintojen yhdistäminen HUSin toiminnaksi.
ISLAB liikelaitoskuntayhtymä
Vuonna 2008 perustetun Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän (ISLAB) omistajia ovat Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirit sekä Pohjois-Karjalan sairaanhoito ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä. Omistajasairaanhoitopiirien ohella myös kaikki niiden jäsenkunnat ovat siirtäneet laboratoriotoimintansa ISLABin toiminnaksi.
TYKS Laboratoriot
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin laboratoriotoiminnot organisoitiin vuonna 2009 osaksi TYKS-Sapa-liikelaitosta, joka kuitenkin päätettiin lakkauttaa vuoden 2018 alusta lukien. Tällä hetkellä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin laboratoriotoiminnot on organisoitu TYKS:n tulosalueena. TYKS:n erityisvastuualueen muut sairaanhoitopiirit Satakunta ja Vaasa ovat järjestäneet laboratoriopalvelut alueellaan itsenäisesti – Satakunta liikelaitosmuodossa ja Vaasa keskussairaalan tulosyksikkönä.
NordLab liikelaitoskuntayhtymä
OYSin erityisvastuualueella laboratoriotoiminnat on vuonna 2013 organisoitu toimijoiden yhteisesti omistamaksi Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymäksi (NordLab). Sen omistajia ovat Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit sekä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä.
Laboratoriotoiminnan toimintaympäristön muutos
Tämänhetkinen tilannekuva on, että mittakaavaetuihin perustuva tuottavuuskehitys on pysähtynyt sairaanhoitopiirien rajoihin, sillä esimerkiksi laboratoriolaitteiden automaatioasteen nousu ei ole heijastunut riittävästi tuottavuuden kasvuna. Voidaan päätellä, että työtä säästävät investoinnit eivät ole realisoituneet kustannussäästöinä, koska tietotekniikkaa ja automaattilaitteita on usein sijoitettu vanhoihin prosesseihin työläiden muutosten ja niiden aiheuttaman vastustuksen välttämiseksi. On myös ilmeistä, että johdon työkalut ja kannustimet toiminnan tehostamiseksi ovat erilaiset eri organisaatiomuodoissa.
Laboratorioiden tehokkuudesta on tehnyt selvityksiä muun muassa Kuntaliitto. Sairaanhoitopiirien laboratorioiden välillä on merkittäviä kustannuseroja, jotka mitä ilmeisimmin selittyvät sillä, että resurssien ja kapasiteetin käyttöaste vaihtelevat olennaisella tavalla.
Kliinisten laboratorioiden toimintaympäristö Suomessa on muuttumassa merkittävästi. Aiemmin pääasiallisesti julkisena palveluna tuotettu toiminta on terveydenhuollon markkinoiden murroksen sekä todennäköisesti myös maakunta- ja soteuudistuksen myötä kasvavassa määrin markkinaehtoistumassa. Kuntalaki on jo vuodesta 2015 lähtien estänyt kuntaorganisaatioiden toimimisen markkinoilla muussa kuin yhtiömuodossa, mutta kunnallisten laboratorio-organisaatioiden kehitys kohti yhtiömuotoa ei ole edennyt yhtä matkaa kilpailulainsäädännön muutosten kanssa. Jatkossa hankintalaki tulee voimakkaasti rajoittamaan kaikkien julkisomisteisten laboratorioiden palvelujen myyntiä omistajaorganisaatioiden ulkopuolelle. Riippuen julkisen laboratoriotoiminnan markkinoille tapahtuvan myynnin tämänhetkisestä volyymista joillakin keskussairaalalaboratorioilla kapasiteetin käyttöaste huononee ja yksikkökustannustaso nousee.
Selvitys julkisomisteisten laboratorioiden yhteistyöstä
Julkisomisteisten laboratorioiden tuottavuutta ja kustannustehokkuutta on jatkossa kehitettävä muilla keinoilla kuin hakemalla kasvua kilpailluilta markkinoilta. Tarkoituksenmukaisena keinona julkisen terveydenhuollon tarvitsemien laboratoriopalveluiden kustannustehokkuuden ja saatavuuden turvaamiseksi on nähty yhteistyön tiivistäminen muiden samassa tilanteessa olevien julkisten laboratorioiden kanssa, jotka niin ikään joutuvat vetäytymään kilpailluilta markkinoilta. On ilmeistä, että in-house laboratoriotoiminnan osaamisresurssien ja kapasiteetin käyttöä voidaan tehostaa muun muassa erikoistumisella, työnjaolla, tarpeettomien päällekkäisyyksien karsimisella sekä yhteisillä hankinnoilla ja skaalautuvilla IT-ratkaisuilla.
Kehitys- ja uudistumiskykyinen, laadukas, toimintavarma ja kustannustehokas laboratoriotoiminta on erityisesti erikoissairaanhoidolle kriittinen tukipalvelu. Sillä on keskeinen merkitys myös yliopistosairaaloiden terveystieteelliselle tutkimukselle, palveluiden kehitykselle ja koulutukselle, ja se on myös osa kansallista huoltovarmuutta.
On perusteltua olettaa, että päällekkäisyyksien poistamiseksi, toimintamallien yhtenäistämiseksi sekä mittakaavaetujen ja kapasiteetin käytön tehostamiseksi useiden erityisvastuualueiden laboratoriotoimintaa olisi tarkoituksenmukaista organisoida yhdeksi omistajiensa toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita tukevaksi yhtiöksi. Näin voidaan samalla turvata tietotekniikkaan ja automaatioon tehtävien investointien tuomat hyödyt varmemmin ja laajemmin kuin ylläpitämällä toimintaa nykyisiä kuntayhtymä- tai erityisvastuualuerajoja noudattaen. Tavoitteeksi tulisi asettaa suomalaisten laboratorioiden tuotantotehokkuuden nostaminen keskieurooppalaiselle tasolle. Samalla voitaisiin olennaisesti vähentää toiminnan henkilöriippuvaista haavoittuvuutta. Tehostamisen edellyttämästä keskittämisestä huolimatta on varmistettava, että päivystyksellinen analytiikka on mahdollisen yhdistymisen jälkeenkin turvattu päivystävien sairaaloiden tarvitsemassa laajuudessa.
Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien johtajat ovat vuoden 2018 aikana käyneet neuvotteluja siitä, että yliopistollisten sairaaloiden omistamia tai ylläpitämiä laboratoriopalveluja voitaisiin yhdistää ja organisoida yhteen osakeyhtiöön, joka tuottaisi julkisen terveydenhuollon edellyttämiä palveluja sidosyksikköasemassa kaikille omistajilleen. Tällaisen yhtiön tavoiteasetanta olisi hyvin selkeästi omistajaohjauksen kautta kiinnitettävissä omistajien ydintoiminnan tavoitteisiin, ja yhteisesti sovittavilla osakeyhtiölain mukaisilla hallinnointiperiaatteilla varmistettaisiin kaikkien osakkaiden määräysvalta ja yhdenvertainen asema yhtiön palveluiden käyttäjinä. Neuvotteluissa on nähty tarkoituksenmukaiseksi, että järjestelyä edistetään nopealla aikataululla tähdäten siihen, että toimintojen yhdistämistä edeltävät yritysjärjestelyt voisivat käynnistyä jo vuonna 2019.
Kukin neuvottelussa mukana olleista yliopistosairaanhoitopiireistä tekee erikseen päätöksensä selvitykseen osallistumisesta. Tämän jälkeen selvitystyöhön yhteisen yhtiön organisoimiseksi esitetään perustettavaksi työryhmä, jossa on edustus kustakin selvitykseen osallistuvasta yliopistosairaanhoitopiiristä ja laboratoriopalvelujen nykyisistä tuottajaorganisaatioista. Työryhmän tehtävänä on organisoida selvityshanke operatiivisella tasolla, suunnitella yhdistymisen toteutusmalli, konkretisoida yhdistymisellä saavutettavat synergiaedut ja tuottavuushyödyt sekä tunnistaa ja arvioida järjestelyyn liittyvät riskit. Työryhmä voi käyttää työssään ulkopuolista asiantuntijaa. Työryhmän työtä ohjaa ja valvoo yliopistosairaanhoitopiirien johtajista koostuva ohjausryhmä. Selvitystyöstä aiheutuvista kustannuksista vastaa kukin organisaatio omalta osaltaan. Kustannukset ulkopuolisten asiantuntijoiden käytöstä jaetaan tasan selvityksessä mukana olevien sairaanhoitopiirien kesken. Selvityksen vastuusairaanhoitopiirinä toimii Pirkanmaan sairaanhoitopiiri.
Tiedonkulun ja vaikuttamisen mahdollistamiseksi hankkeelle esitetään perustettavaksi myös laaja seurantaryhmä, jossa ovat edustettuina kaikki selvityksessä mukana olevien laboratorio-organisaatioiden omistajina olevat sairaanhoitopiirit. Kukin sairaanhoitopiiri nimeää tähän seurantaryhmään yhden henkilön.
Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus:
hallitus päättää
- käynnistää osaltaan selvityksen siitä, miten Pirkanmaan, Varsinais-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirien eri tavoin organisoidut in-house -laboratoriotoiminnat yhdistetään tarkoituksenmukaisella tavalla yhden osakeyhtiömuotoisen organisaation toiminnaksi,
- nimetä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajan Rauno Ihalaisen sairaanhoitopiirin edustajaksi hankkeen ohjausryhmään,
- nimetä hallintoylilääkäri Eija Tomáksen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin edustajaksi hankkeen työryhmään,
- nimetä HR-johtaja Raija Ruorasen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin edustajaksi hankkeen laajaan seurantaryhmään,
- asettaa aikataulutavoitteeksi selvityshankkeen valmistumiselle maaliskuun 2019.
Eeva Moilanen esitti Leena Kostiaisen ja Tuukka Liuhan kannattamana, että yliopistosairaalatasoisen opetuksen ja tutkimuksen vaatimukset tulee huomioida selvityksessä. Puheenjohtaja tiedusteli hallitukselta Eeva Moilasen muutosesityksen kannatusta ja totesi, että muutosehdotus on hyväksytty yksimielisesti.
Päätös: Hallitus päätti
- käynnistää osaltaan selvityksen siitä, miten Pirkanmaan, Varsinais-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirien eri tavoin organisoidut in-house -laboratoriotoiminnat yhdistetään tarkoituksenmukaisella tavalla yhden osakeyhtiömuotoisen organisaation toiminnaksi,
- nimetä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajan Rauno Ihalaisen sairaanhoitopiirin edustajaksi hankkeen ohjausryhmään,
- nimetä hallintoylilääkäri Eija Tomáksen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin edustajaksi hankkeen työryhmään,
- nimetä HR-johtaja Raija Ruorasen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin edustajaksi hankkeen laajaan seurantaryhmään,
- asettaa aikataulutavoitteeksi selvityshankkeen valmistumiselle maaliskuun 2019.
Lisäksi hallitus totesi, että yliopistosairaalatasoisen opetuksen ja tutkimuksen vaatimukset tulee huomioida selvityksessä.
_________________________
Hallitus 15.4.2019
Selvitys laboratoriotoiminnan yhteisyrityksestä on toteutettu hallituksen 19.11.2018 tekemän päätöksen mukaisesti.
Selvitystyön tavoitteena on ollut suunnitella yhdistymisen toteutusmalli, konkretisoida yhdistymisellä saavutettavat synergiaedut ja tuottavuushyödyt sekä tunnistaa ja arvioida järjestelyyn liittyvät riskit. Näiden taustaksi työryhmässä on selvitetty laboratoriopalveluiden järjestämisen nykytilaa selvityksen osapuolten toiminta-alueella. Hyötypotentiaalien arvioinnin taustaksi on vertailtu toimijoiden tuottavuutta ja pyritty sitä kautta tunnistamaan parhaita käytäntöjä, jotka on mahdollista asettaa tavoitteiksi myös yhdistyvälle organisaatiolle. Hallituksen edellyttämällä tavalla yliopistosairaalatasoisen opetuksen ja tutkimuksen vaatimukset on huomioitu selvityksessä. Lisäksi selvityksessä on arvioitu laajasti yhdistymiseen liittyviä juridisia ja verotuksellisia näkökulmia. Selvitystä on tukenut Ernst & Young Oy:n asiantuntijatiimi.
Selvityksessä on kerätty hankkeen osapuolilta runsaasti niiden toimintaa ja taloutta koskevaa tietoa. Osa keräytyistä tiedoista on julkisuuslain mukaisesti salassa pidettävää. Osa selvityksen tuloksista koskee yksityiskohtaisella tasolla selvityksen kohteena olevaa yritysjärjestelyä ja on siten asian valmisteluvaiheessa salassa pidettävää. Salassa pidettävää tietoa koskien on tehty kaikkia osapuolia yhtäläisesti koskeva salassapitosopimus. Islab-liikelaitos-kuntayhtymä ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri eivät ole allekirjoittaneet salassapitosopimusta, minkä johdosta Islab jää tässä vaiheessa selvityksen ja raportissa esitettävien johtopäätösten ulkopuolelle. Selvitysraportin johtopäätökset koskevat näin ollen Fimlab Laboratoriot Oy:tä, TYKS:n laboratoriotoimialuetta sekä NordLab-liikelaitos-kuntayhtymää.
Selvitystyöryhmä, jossa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin edustajana on hallintoylilääkäri Eija Tomás ja puheenjohtajana Fimlab Laboratoriot Oy:n toimitusjohtaja Ari Miettinen, on 3.4.2019 jättänyt loppuraporttinsa hankkeen ohjausryhmälle, jossa sairaanhoitopiirin edustajana on sairaanhoitopiiri johtaja Rauno Ihalainne. Yhteenveto raportista on esitelty hankkeen laajalle seurantaryhmälle 10.4.2019.
Johtopäätöksissään selvitystyöryhmä arvioi yhdistymisen taloudellisen hyötypotentiaalin merkittäväksi ja toteaa, että järjestely hyödyttää hankkeen kaikkia osapuolia. Raportissa kuvataan joukko konkreettisia toimenpiteitä, joilla kustannussäästöt ovat saavutettavissa. Selvitystyöryhmän mukaan laboratorioiden sisäistä toimintaa, keskinäistä työnjakoa ja tukipalvelujen käyttöä järkeistämällä voidaan aikaansaada merkittäviä kustannussäästöjä ja hankkeen riskit ovat hallittavissa huolellisella suunnittelulla.
Selvitystyöryhmä toteaa, että yhdistymisellä voidaan taloudellisten hyötyjen ohella turvata päivystysluonteisten laboratoriopalveluiden ja näytteenottopalvelujen saatavuus hankkeen kaikkien osapuolten toiminta-alueilla. Olennaisena hyötynä todetaan myös osaamisresurssien riittävyyden turvaaminen sekä toiminnan henkilösidonnaisen haavoittuvuuden väheneminen, joilla voidaan vahvistaa terveydenhuollon ydintoiminnalle kriittisen tukipalvelun toimintavarmuutta. Lisäksi selvitystyöryhmä toteaa, että yhdistymisellä voidaan turvata kotimaisen laboratoriotuotannon kehitysedellytykset toimialan markkinoiden murroksessa.
Selvitystyöryhmä ehdottaa yksimielisesti siirtymisestä projektin toiseen vaiheeseen, jonka aikana tehdään yhdistymisen yksityiskohtainen suunnittelu ja aikataulutus sekä ehdotetun päätöksenteko-polun valmistelu tarvittaviin päätöksentekoelimiin.
Hankkeen ohjausryhmä on selvityksen loppuraporttia arvioituaan päätynyt selvitystyöryhmän kanssa samoihin johtopäätöksiin. Ohjausryhmän näkemyksen mukaan selvitys osoittaa, että yhdistyminen on sekä toiminnallisesti että taloudellisesti perusteltua. Ohjausryhmä pitää asian jatkovalmistelussa tärkeänä, että yhtiön omistajaohjauksen malli toteutetaan kaikkien osapuolten edut yhdenvertaisesti huomioon ottavalla tavalla. Lisäksi hankkeen laajuus on merkittävä, minkä vuoksi tiedonkulkuun on erityisesti panostettava. Tämän vuoksi jatkovalmistelu ehdotetaan organisoitavaksi siten, että valmistelusta raportoidaan säännöllisesti siihen osallistuvien yliopistosairaanhoitopiirien johdolle ja että kaikkien yritysjärjestelyn osapuolina olevien sairaanhoitopiirien johto on edustettuna hankkeen ohjausryhmässä. Selvitysvaiheessa ollutta laajaa seurantaryhmää ei siten tarvita.