Pirkanmaan hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin (Vate), kokous 11.02.2022 12.00 Sähköinen kokous

Perustelut

Hyvinvointialueen ylärakenteiden organisoitumisesta tulisi tehdä linjaus suhteellisen aikaisessa vaiheessa valmistelua, jotta mm. hr-valmistelu ja vuoden 2023 talousarviovalmistelu saavat käyttöönsä kehikon, johon varsinainen valmistelu kiinnitetään. Kyseessä on siirtymävaiheen organisointi, jonka tärkein ominaisuus on joustavuus tulevia muutoksia ja tarkennuksia silmällä pitäen. 

Ylärakenne-ehdotus perustuu KOMAS-rakennehankkeessa valmisteltuun kolmitoimintoisen hyvinvointialueen malliin, jossa kolme päätoimintoa ovat rinnasteisia keskenään, mahdollistaen niille keskittymisen ydintehtäviin selkeiden roolien kautta. Malli painottaa palvelutuotannon suhteellisen itsenäistä asemaa, tukityyppisten toimintojen palvelu- ja mahdollistamisrooleja sekä strategisen suunnittelun ja palveluiden järjestämisen roolia.  Esityksen mittakaava on soveltuva vate-ajan valmisteluun, jättäen tilaa päätoimintojen sisäiseen organisoitumiseen. Pääpaino on johtamispositioissa ja toimintojen välissä suhteissa.  

Laajin toiminto eli sote-palveluiden tuotanto on kuvatut astetta tarkemmalla tasolla. Pirkanmaan hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielin määritteli kokouksessaan 13.8.2021 sote-palvelut jaoston keskeiseksi tehtäväksi valmistella selvitys ja ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon organisoitumiseksi ja johtamisrakenteiksi. Aikataulun osalta päätettiin, että selvitys ja ehdotukset tulisivat olla valmiina marraskuun 2021 loppuun mennessä ja että käsittelyt vate-vaiheen eri foorumeissa tulisi olla tehty helmikuun 2022 loppuun mennessä. Lopulliset päätökset organisoitumisesta tehdään aluevaltuustossa alkukeväästä 2022. 

Esitetyn organisaatiomallin peruselementit muodostuvat selkeästä alueelliseen yhdenvertaisuuteen tähtäävästä linjajohtamisesta sekä palvelut yhteen sovittavasta palvelulinjarajat ylittävästä prosessijohtamisesta. Prosessijohtamisen malliin on esityksessä tuotu myös alueellinen ulottuvuus. Tätä kautta hyvinvointialueen palvelujen yhteen sovittaminen kunnallisten ja muiden toimijoiden palveluiden kanssa tulee mahdolliseksi. Sen lisäksi, että mallin rakentamisessa on ollut koko ajan taustalla lainsäädöstä tulevat vaateet, siihen on pyritty tuomaan mukautuvuutta ja joustavuutta sekä resurssien tehokkaan käytön mahdollistavia ulottuvuuksia. Pelastustoimi on esitetty sote-palvelutuotannolle rinnasteisena itsenäisenä toimijana, yhteys sote-palvelutuotantoon syntyy läpileikkaavien toimintojen sekä erityisesti ensihoito kautta. 

Toimielinmallia on valmisteltu yhtäaikaisesti ylärakenteiden kanssa huomioiden toimielinrakenteen pakolliset (valtuusto, hallitus, tarkastuslautakunta, vaalilautakunta sekä vaikuttajafoorumit) osat. Valmistelussa oleva valtuuston valiokuntia painottava malli ei varsinaisesti vaikuta organisaatiorakenteeseen tai sen valmisteluun tässä valmistelun vaiheessa. 

Perustelut

Pirkanmaan hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin hyväksyi kokouksessaan 26.11.2021 kolmeen ydintoimintoon, strateginen ohjaus - konsernipalvelut - palvelutuotanto, perustuvan organisaatiorakenteen hyvinvointialueen organisoinnin ja johtamisjärjestelmän jatkovalmistelun pohjaksi. Päätöksen jälkeen valmistelu on edennyt tarkemmalle tasolle jokaisen ydintoiminnon osalta.  

Strateginen ohjaus -yksikön tehtävät muodostavat kokonaisuuden, jonka yhteinen nimittäjä on strateginen näkökulma. Kokoamalla strategisia toimintoja yhteen pyritään erityisesti vahvistamaan toiminnan ja johtamisen strategisuutta, tietolähtöisyyttä ja moninäkökulmaisuutta. Edellisen lisäksi ratkaisulla vähennetään tuotanto-organisaatiolähtöistä näkökulmaa ja lisätään väestötasoista asukasnäkökulmaa sekä palveluiden yhteensovittamista ja tarvelähtöistä toteutusta. Ratkaisulla pyritään mahdollistamaan myös valtuuston rooli palvelujen aktiivisena järjestäjänä. Strategisen ohjauksen ylätason rakenteen muodostavat tilannekuvajohtaminen, strategiatyö, järjestäminen toiminto, valvonta, yhteiskuntasuhteet, omistajaohjaus sekä strategisen ohjauksen konsernitehtävät: hallinto-, talous-, henkilöstö-, viestintä ja ICT-johtaminen.   

Konsernipalvelujen tehtäväalueet ovat pääsääntöisesti kolmitoimintoisesti järjestettyjä tai keskitettyjä palveluja. Konsernipalvelujen keskeisin tehtävä on mahdollistaa hyvinvointialueen palvelut ja tukea ydintoimintoja. Konsernipalvelut tukee ja tuottaa palveluja sekä johdolle, strategiselle ohjaukselle ja toimielimille että koko palvelutuotannolle. Konsernipalvelujen kautta on tarkoitus mahdollistaa yhteinen työskentely tuottavuuden, digitalisaation ja uudistumisen näkökulmasta pirkanmaalaisen parhaaksi kuitenkin yhteisiä prosesseja toteuttaen. Toimintaperiaatteena on vahva asiakaslähtöisyys ja kumppanuusajattelu, resurssien ja osaamisen tehokas käyttö monipuolisesti. Konsernipalvelujen ylätason rakenteen muodostat hallintopalvelut, henkilöstöpalvelut, kiinteistöhallinto ja tilapalvelut, tietohallinto- ja teknologiapalvelut, tietojohtamispalvelut, talouspalvelut ja tukipalvelut. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon organisoinnin osalta valmistelussa on lähdetty ajattelusta, jossa palveluja on kyettävä johtamaan ehyenä ja yhtenä kokonaisuutena. Vastuu sote-palveluiden toiminnan organisoinnista ja kehittämisestä on osoitettava hyvinvointialuejohtajasta seuraavalle tasolle. Tehtävästä vastaa esitetyssä mallissa sosiaali- ja terveysjohtaja.  

Palvelutuotannon organisaatiorakenteen peruselementit muodostuvat selkeästä linjajohtamisesta.  Linjojen johtamisen kautta luodaan edellytykset palveluiden yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon vahvistumiselle koko hyvinvointialueen tasolla. Tehtävästä vastaavat esitetyssä mallissa palvelulinjojen johtajat. Esitetyssä mallin neljä linjaa, Avopalvelut - TAYS sairaalapalvelut - Lasten, nuorten ja perheiden palvelut - Ikäihmisten ja vammaisten palvelut, ovat ehyitä ja osin elämänkaariajatteluun perustuvia kokonaisuuksia.  

Lainsäädännön vaateet palveluiden kokonaisvaltaisesta yhteensovittamisesta toteutetaan hallitulla prosessijohtamisella. Tehtävästä vastaa esitetyssä mallissa hyvinvointialuetasoisesti integraatiojohtaja. Paikallisten olosuhteiden huomioiminen, sujuva yhteistyö kuntien ja muiden toimijoiden sekä alueellisella tasolla palvelukokonaisuuksien yhteensovittaminen toteutetaan palvelulinjarajat ylittävällä aluejohtamisella. Tehtävästä vastaavat esitetyssä mallissa aluejohtajat. Organisaatiorakenteen valmistelua ovat ohjanneet yhteismitallisesti niin lainsäädöstä tulevat vaateet kuin tavoitteet palvelutuotannon mukautuvuudesta ja joustavuudesta sekä resurssien tehokkaasta käytöstä.  

Pelastuslaitoksen esitetään asemoituvan organisaatioon sote-palvelutuotannolle rinnasteisena itsenäisenä toimijana, jonka yhteys sote-palvelutuotantoon syntyy läpileikkaavien toimintojen sekä erityisesti pelastuspalveluihin asemoidun ensihoitopalvelun kautta. Esitetyssä mallissa pelastuslain mukaisena pelastuslaitoksen ylimpänä viranhaltijana toimii pelastusjohtaja, joka myös johtaa pelastuslaitosta.