Julkaistu 18.5.2020

Taysin teho-osastolla on alkamassa lääketutkimus koronaviruspotilaille

Taysin teho-osastolla aloitellaan lääketutkimusta, jossa selvitetään, millä lääkityksellä koronavirusinfektiota sairastavien keuhkokuumetta voidaan hoitaa. Osa tutkimuspotilaista ei saa immuunijärjestelmään vaikuttavaa lääkehoitoa, osa saa interferonia tai anakinraa.

Päätutkija, apulaisylilääkäri Anna Kuitunen
Apulaisylilääkäri Anne Kuitunen

– REMAP-CAP on kansainvälinen tutkimus, jota johdetaan Utrechtistä Alankomaista, Taysissa päätutkijana toimiva teho-osaston apulaisylilääkäri Anne Kuitunen kertoo.
– Tutkimusta tehdään yli 50 maassa eri puolilla maailmaa.

Keuhkokuumeen hoitoa tutkiva REMAP-CAP-hanke on ollut käynnissä jo vuodesta 2015, ja koronavirusepidemian aikana sitä on laajennettu epidemiapotilaisiin. Suomesta mukana ovat myös HUSin teho-osastot Meilahden ja Jorvin sairaaloissa. HUSin kanssa tehdään jatkuvasti tiivistä tutkimusyhteistyötä.

– Taysissa mukaan etsitään alkuun 10 tutkimuspotilasta ja tutkimus jatkuu ainakin tämän vuoden, Kuitunen summaa.
– Maailmanlaajuisesti mukaan pyydetään noin 500 potilasta.

Tutkimus ei ole vielä käynnistynyt Tampereella, mutta  viimeisiä valmistelut tutkimuksen aloittamiseksi ovat meneillään. Ensimmäiset tutkimuspotilaat voidaan pyytää mukaan lähiviikkoina.

Hyödyllisimmät hoidot esille jo tutkimuksen aikana

Usein tutkimus viedään ensin kokonaan loppuun, ennen kuin tulokset ovat valmiit ja niitä sovelletaan käytäntöön. Tässä tutkimushankkeessa tutkimushoitojen tuloksia arvioidaan koko ajan ja uusille tutkimuspotilaille kohdistetaan niitä hoitoja, jotka näyttävät olevan hyödyllisimpiä.

– Tutkimuksen yhteiseen tietojärjestelmään päivitetään jatkuvasti tutkittavien koodattuja tietoja, Kuitunen toteaa.
– Näitä eri puolilta maailmaa tulevia tietoja analysoidaan ja tulosten perusteella hoito ohjataan eri tutkimushaaroihin.

Tutkittavat satunnaistetaan eri hoitoryhmiin, mutta tutkimusasetelma on avoin, joten tutkijat ja tutkittava tietävät mihin hoitoryhmään tutkittava kuuluu. Teho-osastolla tutkimuksessa on mukana neljä lääkäriä ja kaksi tutkimushoitajaa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat Taysin sairaala-apteekki, joka toimittaa tutkimuslääkkeet, sekä toimialueen tutkimuskoordinaattori Simo Varila, joka vastaa monista tutkimuksen hallinnollisista asioista. Taysin Tutkimus- kehitys- ja innovaatiokeskus puolestaan auttaa sopimus- ja rahoitusasioissa.

Uusi sähköinen tutkimussuostumus hyödyttää REMAP-CAPia

Yleensä tutkimuspotilailta itseltään kysytään, haluaako hän osallistua tutkimukseen vai ei. Tajuttomana tai vahvasti lääkittynä olevilta tehohoitopotilailta lupaa ei voida kysyä, joten pitää kääntyä omaisten puoleen. Avuksi on kehitetty sähköinen suostumus, joka on osa OmaTays-palvelua. Tutkimuskoordinaattori Simo Varila kertoo, että sähköisen palvelun rakentaminen sujui nopeasti. OmaTaysin sähköinen suostumus voisi olla myöhemmin käytettävissä muissakin tutkimusprojekteissa.

– Sähköinen palvelu on hyvä, koska omaiset voivat olla kaukanakin ja tutkimuksen aloittamisella on tiukat aikarajat tehohoidossa, Kuitunen toteaa.
– Olemme kuitenkin aina ensin puhelimitse yhteydessä omaisiin, heillä on aikaa kysellä lisää, tutustua kirjalliseen tutkimustiedotteeseen ja harkita suostumuksen antamista.

Anne Kuitunen painottaa, että jos tutkimukseen osallistuminen tuntuu vähänkään vastentahtoiselta, asia jää sikseen. Yleensä omaiset ovat myötämielisiä tutkimuksien suhteen. Myös tutkittavalta  itseltään pyydetään suostumusta tutkimuksen jatkamiselle, kun hän on toipunut riittävästi. Tajuttomien potilaiden ottaminen tutkimuksiin mukaan vaatii aina tarkkaa harkintaa.

– Tutkijan täytyy aina pohtia, onko tutkimuksesta saatava hyöty tutkittavalle mahdollisia haittoja suurempi, Simo Varila tiivistää.

Kaikki lääketieteelliset tutkimussuunnitelmat käsitellään eettisessä toimikunnassa, joka arvioi myös tutkimushenkilöille annettavan kirjallisen tutkimusmateriaalin. Taysin teho-osastolla on jatkuvasti meneillään useita tehohoitopotilaiden hoitoon liittyviä tutkimuksia.