Usein kysyttyjä kysymyksiä koronarokotuksista

Alle on koottu yleisiä kysymyksiä koronarokotteista ja rokotusten järjestämisestä Pirkanmaalla. Kysymyksiin vastasivat Taysin infektioyksikön ja henkilöstöasioiden asiantuntijat. Lähteenä on käytetty myös THL:ää.

Otathan huomioon, että tilanne muuttuu nopeasti. Kaikkiin kysymyksiin ei vielä ole tiedossa vastauksia. Monia käytännön kysymyksiä ratkaistaan sitä mukaa, kun rokotteita saadaan ja kevät etenee. Sivun sisältöä päivitetään tilanteen muuttuessa.

Suomen koronarokotuksista on kaikista kattavimmin tietoa THL:n sivuilla.

Tietoa käytössä olevista koronarokotteista

Yleistä rokotteista

Mitä rokotteita on käytössä alkuvuonna 2021?

Rokotukset alkoivat Suomessa ja Taysissa joulun jälkeen Pfizerin ja Biontechin Comirnaty-rokotteella.

Helmikuussa myös Astra Zenecan rokotetta on saatu Suomeen. Aluksi Astra Zenecan rokotetta käytetään erityisesti alle 70-vuotiaiden riskiryhmäläisten rokotuksiin. Myös sote-henkilöstön rokotukset jatkuvat Astra Zenecan rokotteella, kun rokotetta on riittävästi saatavilla ja heidän rokotusvuoronsa tulee.  

Myös Modernan rokotetta saatiin Pirkanmaalle helmikuussa ensimmäinen erä. Modernan rokotteet suunnataan iäkkäille kotihoidon asiakkaille, jotka asuvat hankalien kulkuyhteyksien päässä. Tämä johtuu siitä, että Modernan rokote soveltuu hyvin myös iäkkäille ja on helpommin säilytettävä kuin Comirnaty-rokote.

Lähetti-RNA-rokotteet, eli Pfizer-Biontechin Comirnaty ja Modernan rokote, varataan jatkossa yli 70-vuotiaiden rokotuksiin sekä tehosteiksi heille, jotka ovat saaneet rokotussarjan ensimmäisenä rokotteena lähetti-RNA-rokotteen. 

Miten koronarokotteen pistokset aikataulutetaan?

Kaikkien Suomessa käytössä olevien koronarokotteiden rokotussarjaan kuuluu kaksi pistosta. THL ohjeisti helmikuun alussa kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän suosituksesta, että kaikkien koronarokotteiden annosväliä on suositeltavaa pidentää 12 viikkoon. Toinen annos annetaan siis noin 12 viikon kuluttua ensimmäisestä annoksesta.

Jos rokotusta joudutaan siirtämään esimerkiksi kuumeen takia tai jos rokotussarja on muusta syystä jäänyt kesken, tulee toinen annos antaa mahdollisimman nopeasti. Ei ole haittaa, jos suunniteltu toinen rokotuspäivä siirtyy joitakin päiviä.

Vielä ei tiedetä, kauanko rokotteiden suojateho kestää. Vielä ei myöskään tiedetä, tarvitaanko myöhemmin tehosteannoksia.  

Kuinka hyvän suojan koronarokotteet antavat?

Kaikki Suomessa käytössä olevat koronarokotteet antavat hyvän suojan vakavia koronatautimuotoja vastaan.

Vielä ei tiedetä, miten koronavirusrokotteet vaikuttavat taudin tartuttamiseen. Yleensä virusten kohdalla oireeton kantaja levittää tautia vähemmän kuin oireinen. 

Lähetti-RNA-rokotteet (Comirnaty ja Modernan rokote)

Millaisen suojan Pfizer-Biontechin Comirnaty-rokote antaa ja miten suoja syntyy?

Rokote antaa hyvän suojan oireista ja vaikeaa koronavirustautia vastaan. Comirnaty on niin sanottu lähetti-RNA-rokote. Lähetti-RNA sisältää koronaviruksen piikkiproteiinin valmistusohjeen. Kun tämä tieto viedään lihassolun sisään, solu alkaa valmistaa piikkiproteiinia, ja sen jälkeen puolustussolut aktivoituvat. Syntyy immuunivaste koronavirusta kohtaan.

Millainen rokote Moderna on ja kenelle sitä annetaan?

Moderna on hyvin samantyyppinen rokote kuin Pfizer-Biontechin Comirnaty, ja sitä annetaan iäkkäille.

Modernan rokotetta on helpompi säilyttää kuin Pfizerin rokotetta. Modernaa saapuu Pirkanmaalle pieniä eriä. Moderna on suunniteltu annettavaksi kotihoidon asiakkaille, joilla Pfizerin rokotteen käyttö on logistisista syistä hankalaa.

Katso linkistä tarkemmat ohjeet Modernan käytöstä. Rokotetta ei saa laimentaa.

Mikä RNA on?

RNA on ribonukleiinihappoa. Soluissamme on erilaisia ribonukleiinihappoja, joilla on erilaisia tehtäviä. Esimerkiksi lähetti-RNA:n (mRNA) sisältämän koodin eli valmistusohjeen perusteella solu pystyy tuottamaan elimistön tarvitsemia proteiineja.

Mitä lähetti-RNA-rokote sisältää?

Rokotteessa on vaikuttava aine eli lähetti-RNA. Rokote ei sisällä koronavirusta, vaan sen piikkiproteiinin valmistusohjeen. Siitä ei siis voi saada koronavirusinfektiota.

Rokotteessa on vettä, suolaa ja rasvaa. Se sisältää vähäisiä määriä polyetyleeniglykolia (PEG), jota on monissa lääkkeissä ja ravintolisissä.

Voiko lähetti-RNA-rokote vaikuttaa perimään?

Rokote ei vaikuta perimään. Se sisältää lähetti-RNA:ta, jota on paljon muuallakin elimistössä. Rokote ei sisällä ihmis- tai eläinsoluista peräisin olevia osia, vaan se on synteettinen. Lähetti-RNA katoaa herkästi, ja siksi rokotteen kylmäsäilytys on erittäin vaativaa. Koska kyseessä on RNA, se ei pysty liittymään rokotetun solujen perimään (DNA:han).

Sopiiko Comirnaty-rokote kaikille?

Comirnaty-rokote sopii lähes kaikille. Aiemmin sairastettu koronavirustauti ei estä rokotuksen antamista. Rokotteesta ei myöskään ole haittaa, vaikka rokotettavalla olisi oireeton koronavirusinfektio tai itämisvaiheessa oleva koronavirustauti silloin, kun rokote annetaan. 

Nykytiedon mukaan sairastettu koronavirustauti antaa ainakin kuuden kuukauden kestoisen suojan valtaosalle sairastuneista. Sen vuoksi rokotuksella ei silloin ole kova kiire. Rokotteen teho aiemmin koronavirustaudin sairastaneilla on osoitettu hyväksi.

Myös voimakkaasti allergisen voi yleensä rokottaa. Rokote ei sisällä proteiineja, joten esimerkiksi tavanomaiset ruoka-aineallergiat eivät estä rokottamista. Edes anafylaktinen reaktio jonkin toisen rokotteen antamisen jälkeen ei suoraan estä koronavirusrokotteen antamista. Tällaisessa tilanteessa rokotuspäätös arvioidaan aina yksilöllisesti.

Milloin Comirnaty-rokotetta ei voi ottaa ja mitä varotoimia rokottamiseen liittyy? 

Pfizerin-Biontechin rokotetta ei voi antaa henkilölle, joka on saanut anafylaktisen reaktion edellisestä koronarokoteannoksesta tai jostain rokotteen aineosasta. 

Rokote sisältää hyvin pienen määrän polyetyleeniglykolia (PEG). Sitä on esimerkiksi myös muissa lääkkeissä ja ravintolisissä. Allergia PEG:lle on hyvin harvinaista. 

Rokotetta ei saa antaa alle 16-vuotiaille, sillä tätä nuorempien rokotuksista ei ole vielä riittävästi tutkimustietoa. Raskaana olevien rokottamisesta on tietoa tarkemmin seuraavassa kysymyksessä.

Kuumeen tai kuumeisen infektion sattuessa rokotusaikaa pitää siirtää.

Voinko ottaa Comirnaty-rokotteen, jos olen raskaana tai imetän?

Rokotteita pidetään yleensä turvallisina raskauden aikana, jos ne eivät sisällä eläviä viruksia. Uudet lähetti-RNA-rokotteet eivät sisällä eläviä viruksia, mutta niitä ei ole vielä systemaattisesti tutkittu raskaana olevilla. 

Hoitava lääkäri voi harkintansa perusteella suositella koronarokotteen ottamista raskaana olevalle siinä tapauksessa, että henkilö haluaa rokotteen ja kuuluu perussairautensa takia koronaviruksen riskiryhmään tai hänellä on merkittävä riski altistua virukselle esimerkiksi työssään.

Raskauden aikana annettu koronavirusrokotus ei ole aihe erityiseen huoleen eikä tarkempiin sikiötutkimuksiin. Raskaana olevien vähäisestä tutkimuksesta huolimatta ei ole syytä olettaa, että rokote aiheuttaisi haittaa raskaudelle tai sikiölle. Useassa maassa, jossa koronarokotusohjelma on aloitettu aikaisemmin kuin Suomessa, kuten Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa, myös raskaana olevia rokotetaan yksilöllisen harkinnan pohjalta. Näistä maista kertyy vähitellen sellaista tietoa, jota voimme hyödyntää myös Suomessa.  

Koronarokotteen voi ottaa imetyksen aikana. Lähetti-RNA-rokotteen sisältämä lähetti-RNA tuhoutuu ihmisen elimistössä noin vuorokauden kuluessa, ja on epätodennäköistä, että sitä kulkeutuisi äidinmaitoon.

Ohjeita päivitetään, kun tutkittua tietoa ja käyttökokemusta kertyy lisää.

Adenovirusvektorirokotteet (Astra Zeneca, jäljempänä AZ)

Kenelle Astra Zenecan rokote sopii?

Kansallisen ohjeistuksen mukaisesti kyseistä rokotetta annetaan 18–69-vuotiaille. 

Rokote sopii lähes kaikille. Aiemmin sairastettu koronavirustauti ei estä rokotuksen antamista.

Voimakkaasti allerginenkin voi yleensä ottaa AZ:n rokotteen. Rokote ei sisällä eläin- tai kasviperäisiä proteiineja, joten esimerkiksi tavanomaiset ruoka-aineallergiat eivät estä rokottamista. Edes anafylaktinen reaktio jonkin toisen rokotteen antamisen jälkeen ei suoraan estä koronavirusrokotteen antamista. Tällaisessa tilanteessa rokotuspäätös pitää kuitenkin arvioida tapauskohtaisesti.

Missä tilanteissa AZ:n rokotetta ei voi ottaa?

Astra Zenecan rokotetta ei voi antaa henkilölle, joka on saanut anafylaktisen reaktion edellisestä rokoteannoksesta tai jostain rokotteen aineosasta. 

Rokote sisältää pienen määrän polysorbaatti 80:tä stabilointiaineena. Polysorbaatti 80:tä on esimerkiksi elintarvikkeissa ja lääkkeissä. Allergia polysorbaatti 80:lle on hyvin harvinaista. 

Rokotuksen jälkeistä seuranta-aikaa pidennetään 30 minuuttiin, jos olet saanut anafylaktisen reaktion jonkun muun rokotuksen jälkeen. 

Rokotetta ei saa antaa alle 18-vuotiaille, sillä tätä nuorempien rokotuksista ei ole vielä riittävästi tutkimustietoa. 

Voinko ottaa AZ:n rokotteen, jos olen raskaana tai imetän?

Kokemusta ja systemaattista tutkimustietoa raskaana olevien rokottamisesta koronarokotteilla on tällä hetkellä niukasti, joten rokottamista harkitaan tapauskohtaisesti. Rokotusta voidaan harkita, jos raskaana olevalla on perustautinsa vuoksi suurentunut riski sairastua vakavaan koronavirustautiin tai työssä on suurentunut riski altistua koronavirukselle.

Eläinkokeiden perusteella rokotuksen ei ajatella vaikuttavan haitallisesti sikiön kehitykseen, lapsen syntymän jälkeiseen kehitykseen eikä raskauden kulkuun. Raskaana olevien rokotusohjeita päivitetään, kun tutkittua tietoa ja käyttökokemusta kertyy lisää. 

Imettämisen aikana voi ottaa rokotteen. Rokotteessa olevat adenovirusvektorin ainesosat ovat lyhytikäisiä, eikä niiden tiedetä siirtyvän äidinmaitoon. 

Miten hyvin AZ:n rokote tehoaa?

Rokote on paras suoja koronavirusta vastaan. Tutkimuksissa AZ:n rokotteen suojatehon on todettu olevan 59,5-prosenttinen. Rokote antaa erittäin hyvän suojan vakavia tautimuotoja vastaan.

Mitä haittoja AZ:n rokotteesta voi tulla?

Tavanomaisimmin ilmenee pistosalueen paikallisia oireita, kuten kipua, arkuutta, punoitusta, kuumotusta, turvotusta ja ihottuma. Myös imusolmukkeet voivat turvota paikallisesti. 

Hyvin tavallisia ovat myös ohimenevät yleisoireet, kuten kuumereaktiot, lihas- ja nivelkipu, päänsärky, väsymys, vilunväristykset ja pahoinvointi tai oksentelu. Myyntilupaa edeltävissä tutkimuksissa toisen annoksen antamisen jälkeen ilmoitetut haittavaikutukset olivat lievempiä ja niitä ilmoitettiin vähemmän. 

Paikallis- ja yleisoireet alkavat yleensä parin vuorokauden sisällä rokottamisesta. Ne menevät ohi muutamissa tunneissa tai vuorokausissa. Niitä voi hoitaa kuume- ja kipulääkkeellä esimerkiksi ibuprofeenilla, naprokseenilla tai parasetamolilla. Paikallis- ja yleisoireet eivät estä jatkorokotuksia.

Muut haittavaikutukset ovat hyvin harvinaisia. 

Rokotusten toteuttaminen Pirkanmaalla

Onko rokotus pakollinen?

Koronarokotus on kaikille vapaaehtoinen Suomessa. Rokotukset ovat kuitenkin tärkein ja tehokkain keinomme torjua ja päättää koronapandemia.

Missä järjestyksessä rokotukset etenevät Pirkanmaalla?

Suomessa kaikki rokotukset toteutetaan valtioneuvoston antaman covid-19 rokotuksia koskevan asetuksen mukaisesti. Järjestys on määritelty yksityiskohtaisemmin THL:n esityksessä. THL selventää rokotusjärjestyksen perusteita tarkemmin tällä sivulla.

Vakavalle koronavirustaudille alttiiden riskiryhmäläisten rokotusjärjestyksestä kerrotaan tarkemmin tällä THL:n sivulla.

Voinko jotenkin nopeuttaa omaa rokotusvuoroani?

Pirkanmaalla noudatetaan järjestystä tarkkaan, eikä jonossa voi ohittaa. Säännöt ovat valtakunnalliset, joten yksittäinen sairaala tai muu organisaatio ei voi sooloilla.

Nyt tarvitaan kärsivällisyyttä – jokaisen vuoro tulee kyllä ajallaan.

Kuka vastaa rokotusten antamisesta?

Terveydenhuollon henkilöstön rokotusten antamisesta vastaa työterveys. Kunnat huolehtivat ikääntyneiden, riskiryhmien ja muun väestön rokotuksista.

En kuulu työni puolesta ensimmäisten rokotettavien joukkoon. Kuulun kuitenkin perussairauteni vuoksi riskiryhmään. Milloin ja missä saan rokotuksen?

Kotikuntasi vastaa rokotuksestasi. Kannattaa siis seurata alueellista viestintää. Kunnat ja yksityiset toimijat ilmoittavat käytännöistä omissa viestintäkanavissaan, kuten nettisivuilla ja paikallislehdissä.

Millaiset oireet ovat tavallisia rokotuksen jälkeen? Miten toimin, jos saan kuumetta?

Tavallisimpia oireita ovat pistokohdan paikallisoireet, jollaisia usein tulee muistakin rokotuksista. Pistoskohdassa voi olla kipua, punoitusta, kuumotusta ja turvotusta. Hyvin tavallisia oireita ovat myös ohimenevät yleisoireet, kuten kuumereaktiot, lihassärky, päänsärky, väsymys, ärtyneisyys, huonovointisuus ja vilunväristykset. Paikallis- ja yleisoireet alkavat yleensä parin vuorokauden sisällä rokottamisesta ja menevät ohi muutamissa tunneissa tai vuorokausissa.

Comirnaty-rokotteesta odotettavissa olevat oireet ovat tavallisempia toisen rokoteannoksen jälkeen. Astra Zenecan tapauksessa oireet ovat tavallisempia ensimmäisellä rokotuskerralla ja lievempiä toisella.

Oireita voi hoitaa kuume- ja kipulääkkeellä, esimerkiksi ibuprofeenilla, naprokseenilla tai parasetamolilla. Paikallis- ja yleisoireet eivät estä jatkorokotuksia. THL ei suosita särkylääkkeiden käyttöä varmuuden vuoksi ennen rokotuksia.

Vakavia rokotteesta johtuvia haittavaikutuksia ei ole tähän menneessä ilmennyt.

Jos rokotuksen jälkeiset oireet ovat tyypillisiä ja yllä kuvatun kaltaisia, niitä voi seurata, eikä tarvitse mennä koronavirustestiin. Jos yleisoireet pitkittyvät, esimerkiksi kuumereaktio jatkuu kolme vuorokautta, on hakeuduttava koronatestiin. Hengitystieinfektion oireet eivät selity rokotuksella, ja jos sellaisia oireita ilmenee, on hakeuduttava testiin.

Niin kuin muidenkin rokotteiden kohdalla, vakavista haitoista tehdään ilmoitus Fimeaan. Lisätietoa: Rokotuksen haittavaikutuksesta ilmoittaminen.

Rokotetaanko koronan jo sairastaneet?

Nykytiedon mukaan sairastettu koronavirustauti antaa ainakin kuuden kuukauden kestoisen suojan valtaosalle sairastuneista. Sen vuoksi rokotuksella ei silloin ole kova kiire. Oman rokotuksesi lähestyessä saat omasta terveyskeskuksestasi tarkempia ohjeita.

Voinko luopua maskin käytöstä ja muista suojautumistoimista saatuani rokotteen?

Ikävä kyllä se ei ole mahdollista vielä. Koronavirusrokotteet antavat suojan oireista ja vakavaa koronavirustautia vastaan, mutta vielä ei ole tarkkaa tietoa rokotteen antaman immuniteetin kestosta tai siitä, kuinka hyvin rokotus estää viruksen tarttumista ihmisestä toiseen. Nämä tiedot tarkentuvat tutkimusten edetessä. Siksi edelleen on erittäin tärkeää noudattaa kaikkia suojautumiskeinoja.

Rajoitukset ja suojaustoimet voidaan todennäköisesti purkaa vasta silloin, kun riittävän suuri osa väestöstä on rokotettu. Mistään viranomaisten, kotikunnan tai työnantajan antamista suojainohjeista ei pidä luopua omin päin. Rokotukset ovat tärkein keinomme torjua pandemia, mutta nekään eivät ole pikaratkaisu. Tarvitaan edelleen malttia.

Päivitetty 16.2.2021