Usein kysyttyjä kysymyksiä koronarokotuksista

Alle on koottu yleisiä kysymyksiä koronarokotteista ja rokotusten järjestämisestä Pirkanmaalla. Kysymyksiin vastasivat Taysin infektioyksikön ja henkilöstöasioiden asiantuntijat. Lähteenä on käytetty myös THL:ää.

Otathan huomioon, että tilanne muuttuu nopeasti. Kaikkiin kysymyksiin ei vielä ole tiedossa vastauksia. Monia käytännön kysymyksiä ratkaistaan sitä mukaa, kun rokotteita saadaan ja kevät etenee. Sivun sisältöä päivitetään tilanteen muuttuessa.

Suomen koronarokotuksista on kaikista kattavimmin tietoa THL:n sivuilla.

Tietoa käytössä olevista koronarokotteista

Yleistä rokotteista

Mitä rokotteita Suomessa on käytössä keväällä 2021? Kenelle mikäkin valmiste on suunnattu? 

Suomessa on käytössä Pfizer-Biontechin Comirnaty-rokotetta, Modernan rokotetta sekä Astra Zenecaa.

  • Kansallisen ohjeistuksen mukaisesti Astra Zenecan koronarokotetta annetaan vain 65 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille.
  • Modernan koronarokotetta voidaan käyttää 18 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille.
  • Pfizer-Biontechin Comirnaty soveltuu 16 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille. Comirnaty on ainoa koronarokote, jota voidaan käyttää 16–17-vuotiaiden rokotuksiin.

Voit lukea THL:n sivuilta lisää rokotteiden soveltuvuudesta eri ryhmille.

Miten koronarokotteen pistokset aikataulutetaan?

Kaikkien Suomessa käytössä olevien koronarokotteiden rokotussarjaan kuuluu kaksi pistosta. Toinen annos annetaan noin 12 viikon kuluttua ensimmäisestä annoksesta.

Jos rokotusta joudutaan siirtämään esimerkiksi kuumeen takia tai jos rokotussarja on muusta syystä jäänyt kesken, tulee toinen annos antaa mahdollisimman nopeasti. Ei ole haittaa, jos suunniteltu toinen rokotuspäivä siirtyy joitakin päiviä.

Vielä ei  tiedetä, tarvitaanko myöhemmin lisää tehosteannoksia.  

Kuinka hyvän suojan koronarokotteet antavat?

Kaikki Suomessa käytössä olevat koronarokotteet antavat hyvän suojan vakavia koronatautimuotoja vastaan.

Vielä ei tiedetä, miten koronavirusrokotteet vaikuttavat taudin tartuttamiseen. Yleensä virusten kohdalla oireeton kantaja levittää tautia vähemmän kuin oireinen. 

Lähetti-RNA-rokotteet (Comirnaty ja Modernan rokote)

Millaisen suojan Pfizer-Biontechin Comirnaty-rokote antaa ja miten suoja syntyy?

Rokote antaa hyvän suojan oireista ja vaikeaa koronavirustautia vastaan. Comirnaty on niin sanottu lähetti-RNA-rokote. Lähetti-RNA sisältää koronaviruksen piikkiproteiinin valmistusohjeen. Kun tämä tieto viedään lihassolun sisään, solu alkaa valmistaa piikkiproteiinia, ja sen jälkeen puolustussolut aktivoituvat. Syntyy immuunivaste koronavirusta kohtaan.

Millainen rokote Moderna on ja kenelle sitä annetaan?

Moderna on hyvin samantyyppinen lähetti-RNA-rokote kuin Pfizer-Biontechin Comirnaty. Rokotetta on helpompi säilyttää kuin Pfizerin rokotetta.

Modernaa on toistaiseksi saapunut Pirkanmaalle vain pieniä eriä.

Katso linkistä tarkemmat ohjeet Modernan käytöstä.

Mikä RNA on?

RNA on ribonukleiinihappoa. Soluissamme on erilaisia ribonukleiinihappoja, joilla on erilaisia tehtäviä. Esimerkiksi lähetti-RNA:n (mRNA) sisältämän koodin eli valmistusohjeen perusteella solu pystyy tuottamaan elimistön tarvitsemia proteiineja.

Mitä lähetti-RNA-rokote sisältää?

Rokotteessa on vaikuttava aine eli lähetti-RNA. Rokote ei sisällä koronavirusta, vaan sen piikkiproteiinin valmistusohjeen. Siitä ei siis voi saada koronavirusinfektiota.

Rokotteessa on vettä, suolaa ja rasvaa. Se sisältää vähäisiä määriä polyetyleeniglykolia (PEG), jota on monissa lääkkeissä ja ravintolisissä.

Voiko lähetti-RNA-rokote vaikuttaa perimään?

Rokote ei vaikuta perimään. Se sisältää lähetti-RNA:ta, jota on paljon muuallakin elimistössä. Rokote ei sisällä ihmis- tai eläinsoluista peräisin olevia osia, vaan se on synteettinen. Lähetti-RNA katoaa herkästi, ja siksi rokotteen kylmäsäilytys on erittäin vaativaa. Koska kyseessä on RNA, se ei pysty liittymään rokotetun solujen perimään (DNA:han).

Sopiiko Comirnaty-rokote kaikille?

Comirnaty-rokote sopii lähes kaikille. Aiemmin sairastettu koronavirustauti ei estä rokotuksen antamista. Rokotteesta ei myöskään ole haittaa, vaikka rokotettavalla olisi oireeton koronavirusinfektio tai itämisvaiheessa oleva koronavirustauti silloin, kun rokote annetaan. 

Myös voimakkaasti allergisen voi yleensä rokottaa. Rokote ei sisällä proteiineja, joten esimerkiksi tavanomaiset ruoka-aineallergiat eivät estä rokottamista. Edes anafylaktinen reaktio jonkin toisen rokotteen antamisen jälkeen ei suoraan estä koronavirusrokotteen antamista. Tällaisessa tilanteessa rokotuspäätös arvioidaan aina yksilöllisesti.

Milloin Comirnaty-rokotetta ei voi ottaa ja mitä varotoimia rokottamiseen liittyy? 

Pfizerin-Biontechin rokotetta ei voi antaa henkilölle, joka on saanut anafylaktisen reaktion edellisestä koronarokoteannoksesta tai jostain rokotteen aineosasta. 

Rokote sisältää hyvin pienen määrän polyetyleeniglykolia (PEG). Sitä on esimerkiksi myös muissa lääkkeissä ja ravintolisissä. Allergia PEG:lle on hyvin harvinaista. 

Rokotetta ei saa antaa alle 16-vuotiaille, sillä tätä nuorempien rokotuksista ei ole vielä riittävästi tutkimustietoa. Raskaana olevien rokottamisesta on tietoa tarkemmin seuraavassa kysymyksessä.

Kuumeen tai kuumeisen infektion sattuessa rokotusaikaa pitää siirtää.

Voinko ottaa Comirnaty-rokotteen, jos olen raskaana tai imetän?

Kokemusta ja systemaattista tutkimustietoa raskaana olevien rokottamisesta on tällä hetkellä niukasti. Raskaana olevan rokotusta voidaan harkita, jos äidillä on perustautinsa vuoksi suurentunut riski sairastua vakavaan koronavirustautiin. Rokotusta voi harkita myös, jos raskaana olevalla on suurentunut riski altistua työssään koronavirukselle. 

Eläinkokeiden perusteella rokotuksen ei ajatella vaikuttavan haitallisesti sikiön kehitykseen, lapsen syntymän jälkeiseen kehitykseen tai raskauden kulkuun. Raskaana olevien rokotusohjeita päivitetään, kunhan  tutkittua tietoa ja käyttökokemusta kertyy lisää. 

Koronarokotteen voi ottaa imetyksen aikana. Lähetti-RNA-rokotteen sisältämä lähetti-RNA tuhoutuu ihmisen elimistössä noin vuorokauden kuluessa, ja on epätodennäköistä, että sitä kulkeutuisi äidinmaitoon.

Millaisia haittoja Comirnaty-rokotteella voi olla?

Tavanomaisimmin ilmenee pistosalueen paikallisia oireita, kuten kipua, punoitusta, kuumotusta ja turvotusta. Lue lisää rokotetun raajan paikallisista oireista THL:n sivuilta. 

Hyvin tavallisia ovat myös ohimenevät yleisoireet, kuten kuumereaktiot, lihassärky, päänsärky, väsymys, ärtyneisyys ja vilunväristykset. Myös imusolmukkeet voivat turvota paikallisesti. Odotettavissa olevat oireet ovat tavallisempia toisen rokoteannoksen jälkeen.

Paikallis- ja yleisoireet alkavat yleensä parin vuorokauden sisällä rokottamisesta. Ne menevät ohi muutamissa tunneissa tai vuorokausissa. Niitä voi hoitaa kuume- ja kipulääkkeellä esimerkiksi ibuprofeenilla, naprokseenilla tai parasetamolilla. Paikallis- ja yleisoireet eivät estä jatkorokotuksia.

Muut haittavaikutukset ovat harvinaisia. Anafylaktisia reaktioita eli voimakkaita allergiareaktioita on raportoitu. Niissä oireet ovat yleensä alkaneet 15–30 minuutin sisällä rokotuksesta.  

Valtaosa rokotteiden haittavaikutuksista tulee ilmi kuuden viikon kuluessa rokottamisesta. 

Rokotusten jälkeen on raportoitu joitakin kasvohermohalvauksia. Kasvohermohalvauksen saa vuosittain 2–3 henkeä 10 000 ihmistä kohden. Noin joka 60. suomalainen saa siis kasvohermohalvauksen elämänsä aikana. Sen aiheuttajaksi on epäilty muun muassa herpes-virusta ja borrelioosia. Jos kasvohermohalvaus on vain osittainen, 95 prosenttia potilaista paranee täysin. Tietoa ja ohjeita potilaille kasvohalvauksesta eli Bellin pareesista.

Liästietoa mahdollisista haittavaikutuksista THL:n sivuilla: Haittavaikutukset rokotuksista.

Adenovirusvektorirokotteet (Astra Zenecan Vaxzevria-rokote, jäljempänä AZ)

Onko Astra Zenecan Vaxzevria-rokote turvallinen?

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri seuraa tiiviisti THL:n rokotusturvallisuusviestintää ja noudattaa valtakunnallisia ohjeita.

THL ilmoitti maaliskuussa Astra Zenecan koronavirusrokotteen käytön väliaikaisesta keskeyttämisestä Suomessa. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan Suomessa on ilmoitettu kaksi aivolaskimotukosta 4–10 päivää Astra Zenecan koronarokotteen saamisen jälkeen. Havaitut poikkeukselliset oireet ovat erittäin harvinaisia.

Yli 65-vuotiaiden rokotuksia Astra Zenecalla on jatkettu maaliskuun lopusta lähtien, sillä tällä ikäryhmällä ei ole havaittu lisääntynyttä riskiä saada hyvin harvinaisia veren hyytymishäiriöitä rokotuksen jälkeen. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti Astra Zenecan rokotetta ei kuitenkaan anneta niille 65 vuotta täyttäneille, jotka ovat aikaisemmin sairastaneet sinustromboosin eli aivolaskimotukoksen tai hepariinihoitoon liittyvän trombosytopenian (HIT). Molemmat ovat hyvin harvinaisia sairauksia. Aikaisemmin sairastettu aivoinfarkti, aivoverenvuoto tai lukinkalvonalainen vuoto ei ole este rokotteen antamiselle. Myöskään aikaisemmin sairastettu keuhkoembolia tai syvä laskimotukos esimerkiksi alaraajoissa ei ole este rokottamiselle.

Astra Zenecan koronarokotteen saaneiden on suositeltavaa tarkkailla poikkeavan voimakkaita oireita, jotka voivat alkaa vasta yli kolmen vuorokauden päästä rokottamisesta. Hoitoon on hakeuduttava välittömästi, jos saat voimakkaan, selvästi jatkuvasti pahenevan päänsäryn tai erittäin voimakkaasti lisääntyviä mustelmia iholla tai limakalvoilla. Aiemmin havaitut tautitapaukset ovat ilmaantuneet noin kahden viikon kuluessa rokottamisesta.

Kenelle Astra Zenecan rokote sopii?

Kansallisen ohjeistuksen mukaisesti annetaan 65 vuotta täyttäneelle ja sitä vanhemmalle. Rokote sopii lähes kaikille, jotka kuuluvat edellä mainittuun ikäryhmään. Aiemmin sairastettu koronavirustauti ei estä rokotuksen antamista. Varovaisuusperiaatteen vuoksi Astra Zenecan rokotetta ei ainakaan toistaiseksi anneta niille 65 vuotta täyttäneille, jotka ovat aikaisemmin sairastaneet sinustromboosin eli aivolaskimotukoksen tai hepariinihoitoon liittyvän trombosytopenian (HIT).

Voimakkaasti allerginenkin voi yleensä ottaa AZ:n rokotteen. Rokote ei sisällä eläin- tai kasviperäisiä proteiineja, joten esimerkiksi tavanomaiset ruoka-aineallergiat eivät estä rokottamista. Edes anafylaktinen reaktio jonkin toisen rokotteen antamisen jälkeen ei suoraan estä koronavirusrokotteen antamista. Tällaisessa tilanteessa rokotuspäätös pitää kuitenkin arvioida tapauskohtaisesti.

Missä tilanteissa AZ:n rokotetta ei voi ottaa?

Rokotetta annetaan vain 65 vuotta täyttäneille, ei sitä nuoremmille. Varovaisuusperiaatteen takia Astra Zenecan rokotetta ei myöskään toistaiseksi anneta niille 65 vuotta täyttäneille, jotka ovat aikaisemmin sairastaneet sinustromboosin eli aivolaskimotukoksen tai hepariinihoitoon liittyvän trombosytopenian (HIT).

Astra Zenecan rokotetta ei voi ottaa, jos olet saanut anafylaktisen reaktion edellisestä rokoteannoksesta tai jostain rokotteen aineosasta. 

Rokote sisältää pienen määrän polysorbaatti 80:tä stabilointiaineena. Polysorbaatti 80:tä on esimerkiksi elintarvikkeissa ja lääkkeissä. Allergia polysorbaatti 80:lle on hyvin harvinaista. 

Rokotuksen jälkeistä seuranta-aikaa pidennetään 30 minuuttiin, jos olet saanut anafylaktisen reaktion jonkun muun rokotuksen jälkeen. 

Miten hyvin AZ:n rokote tehoaa?

Rokote on paras suoja koronavirusta vastaan. Tutkimuksissa AZ:n rokotteen suojatehon on todettu olevan erittäin hyvä. Rokote antaa erittäin hyvän suojan vakavia tautimuotoja vastaan.

Systemaattisesti kerättyä tietoa rokotteen suojatehosta laajassa käytössä on kertynyt erityisesti Iso-Britanniasta. Skotlannissa tehtiin rekisteritutkimus rokotteen tehosta sairaalahoitoista koronatautia vastaan. Siinä rokotteen suojateho kaikenikäisillä 28–34 vuorokautta ensimmäisen annoksen jälkeen oli 94 prosenttia ja 80 vuotta täyttäneilläkin 81 prosenttia.

Vielä ei tiedetä tarkkaan, miten koronavirusrokotteet vaikuttavat viruksen tartuttamiseen. Yleensä virusten kohdalla oireeton kantaja levittää tautia vähemmän kuin oireinen.

Mitä haittoja AZ:n rokotteesta voi tulla?

Tavanomaisimmin ilmenee pistosalueen paikallisia oireita, kuten kipua, arkuutta, punoitusta, kuumotusta, turvotusta ja ihottumaa. Myös imusolmukkeet voivat turvota paikallisesti. Lue lisää rokotetun raajan paikallisista oireista THL:n sivuilta. 

Hyvin tavallisia ovat myös ohimenevät yleisoireet, kuten kuumereaktiot, lihas- ja nivelkipu, päänsärky, väsymys, vilunväristykset ja pahoinvointi tai oksentelu. Myyntilupaa edeltävissä tutkimuksissa toisen annoksen antamisen jälkeen ilmoitetut haittavaikutukset olivat lievempiä ja niitä ilmoitettiin vähemmän. 

Paikallis- ja yleisoireet alkavat yleensä parin vuorokauden sisällä rokottamisesta. Ne menevät ohi muutamissa tunneissa tai vuorokausissa. Niitä voi hoitaa kuume- ja kipulääkkeellä esimerkiksi ibuprofeenilla, naprokseenilla tai parasetamolilla. Paikallis- ja yleisoireet eivät estä jatkorokotuksia.

Muut haittavaikutukset ovat hyvin harvinaisia. 

THL ilmoitti maaliskuussa Astra Zenecan koronavirusrokotteen käytön väliaikaisesta keskeyttämisestä Suomessa. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan Suomessa on ilmoitettu kaksi aivolaskimotukosta 4–10 päivää Astra Zenecan koronarokotteen saamisen jälkeen. Havaitut poikkeukselliset oireet ovat erittäin harvinaisia. Yli 65-vuotiaiden rokotuksia Astra Zenecalla on jatkettu maaliskuun lopusta lähtien, sillä tällä ikäryhmällä ei ole havaittu lisääntynyttä riskiä saada hyvin harvinaisia veren hyytymishäiriöitä rokotuksen jälkeen. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti Astra Zenecan rokotetta ei kuitenkaan anneta niille 65 vuotta täyttäneille, jotka ovat aikaisemmin sairastaneet sinustromboosin eli aivolaskimotukoksen tai hepariinihoitoon liittyvän trombosytopenian (HIT). Molemmat ovat hyvin harvinaisia sairauksia. Aikaisemmin sairastettu aivoinfarkti, aivoverenvuoto tai lukinkalvonalainen vuoto ei ole este rokotteen antamiselle. Myöskään aikaisemmin sairastettu keuhkoembolia tai syvä laskimotukos esimerkiksi alaraajoissa ei ole este rokottamiselle.

Astra Zenecan koronarokotteen saaneiden on suositeltavaa tarkkailla poikkeavan voimakkaita oireita, jotka voivat alkaa vasta yli kolmen vuorokauden päästä rokottamisesta. Hoitoon on hakeuduttava välittömästi, jos saat voimakkaan, selvästi jatkuvasti pahenevan päänsäryn tai erittäin voimakkaasti lisääntyviä mustelmia iholla tai limakalvoilla. Aiemmin havaitut tautitapaukset ovat ilmaantuneet noin kahden viikon kuluessa rokottamisesta.

Liästietoa mahdollisista haittavaikutuksista THL:n sivuilla: Haittavaikutukset rokotuksista.

Rokotusten toteuttaminen Pirkanmaalla

Onko rokotus pakollinen?

Koronarokotus on kaikille vapaaehtoinen Suomessa. Rokotukset ovat kuitenkin tärkein ja tehokkain keinomme torjua ja päättää koronapandemia.

Missä järjestyksessä rokotukset etenevät Pirkanmaalla?

Suomessa kaikki rokotukset toteutetaan valtioneuvoston antaman covid-19 rokotuksia koskevan asetuksen mukaisesti. THL selventää rokotusjärjestystä tarkemmin tällä sivulla. 

Ikääntyneiden ja riskiryhmiin kuuluvien rokotukset ovat edenneet Pirkanmaalla jo pitkälle, ja huhtikuussa on monin paikoin aloitettu riskiryhmiin kuulumattomien kansalaisten rokotuksia. Ne toteutetaan ikäryhmittäin, iän mukaan alenevassa rokotusjärjestyksessä seuraavasti: 60–69-vuotiaat, 50–59-vuotiaat, 40–49-vuotiaat, 30–39-vuotiaat ja 16–29-vuotiaat. Tämä ikäryhmittäin etenevä rokotusjärjestys on määritelty Valtioneuvoston asetuksessa, joka tuli voimaan 19.4.2021.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö, joka ei kuulu rokotusjärjestyksen 1. ryhmään, rokotetaan ikäperusteisesti muun väestön kanssa.

Voinko jotenkin nopeuttaa omaa rokotusvuoroani?

Pirkanmaalla noudatetaan järjestystä tarkkaan, eikä jonossa voi ohittaa. Säännöt ovat valtakunnalliset, joten yksittäinen sairaala tai muu organisaatio ei voi sooloilla.

Jokaisen vuoro tulee kyllä ajallaan.

Mistä tiedän, kuulunko riskiryhmään?

Sinun kannattaa tutustua OmaKannan terveystietoihin tai paperimuodossa sairaalasta saatuihin potilasasiakirjoihin. Myös Kela-kortissa saattaa olla merkintöjä, jotka auttavat eteenpäin.

Jos tämä ei auta, riskiryhmään kuulumisesta voi kysyä oman kunnan terveysasemalta tai yksiköstä, jossa sairauttasi on hoidettu.

Milloin rokotteen voi ottaa ja milloin se kannattaa ottaa?

Koronarokotuksen voi ottaa silloin, kun rokotusaika järjestyy. Mahdollisten rokotusreaktioiden takia koronarokotusta ei kuitenkaan kannata ottaa juuri ennen (kolme vuorokautta ennen) suurta leikkausta, mutta muuten rokotusajankohta on sovittavissa joustavasti joko ennen leikkausta tai sen jälkeen.

Syöpäpotilailla sopivin ajankohta rokotteen ottamiselle on vähintään muutama päivä ennen uutta syöpälääkehoitojakson alkua, mutta rokotteen voi tarvittaessa antaa missä kohdassa hoitojaksoa tahansa. Syöpähoitoja ei siirretä tai tauoteta rokotteen takia, mutta syövän hoitojen matalasoluvaiheessa rokottaminen ei oletettavasti ole erityisen tehokasta.

Muu käytössä oleva lääkitys ei vaikuta rokotusajankohtaan.

Rokotusta ei anneta kuumeisen taudin aikaan. Silloin rokotusaikaa on syytä siirtää.

Voiko raskautta suunnitteleva tai lapsettomuushoitoihin tuleva ottaa koronavirusrokotteen?

Nykytiedon perusteella rokotteen ottamiselle ei ole estettä. Koronavirusrokotteen vaikutuksia munasoluihin, siittiöihin ja alkioon ei vielä tunneta. Siksi voimme aloittaa lapsettomuushoidot (munasarjastimulaation aloitus, alkionsiirto, inseminaatio) aikaisintaan viikon kuluttua naisen/miehen koronavirusrokotteesta. Rokotteiden valmistajat suosittavat naiselle raskauden ehkäisyä kahden kuukauden ajan rokotuksen jälkeen.

Koronavirusrokotteet opettavat elimistöä muodostamaan vasta-aineita tautia aiheuttavaa koronavirusta vastaan. Ei ole viitteitä siitä, että koronavirustautia torjuvat vasta-aineet aiheuttaisivat ongelmia istukan kehittymiseen tai tulevaan raskauteen. Raskaana olevien rokottamisesta on kuitenkin tällä hetkellä niukasti kokemusta ja systemaattista tutkimustietoa. Jo tehtyjen eläinkokeiden perusteella rokotteen ei ole osoitettu aiheuttavan haittaa äidille tai sikiölle.

Jos rokotettava huomaa tulleensa raskaaksi ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen, voidaan toinen rokoteannos antaa raskauden jälkeen. Jos äidillä on suurentunut riski sairastua vakavaan koronavirustautiin tai altistua koronavirukselle työssään, voidaan toinen annos antaa raskauden aikana.

Raskaana olevien rokotusohjeita päivitetään, kun tutkittua tietoa ja käyttökokemusta kertyy lisää.

Kaikilla rokotteilla voi olla haittavaikutuksia. Useimmat rokotteiden haittavaikutukset ovat lieviä ja ohimeneviä, kuten punoitusta pistokohdassa, kuumeilua tai lihas- ja päänsärkyä. On hyvä huomioida, että kuume voi vaikuttaa siemennesteen laatuun. Tilanne korjaantuu yleensä noin 2 kuukauden kuluessa.

Nykyisen tutkimustiedon ja käyttökokemuksen perusteella millään rokotteella ei ole todettu olevan vaikutusta hedelmällisyyteen.

Rokotusohjeita päivitetään, kun tutkittua tietoa ja käyttökokemusta kertyy lisää.

Linjaukset perustuvat eurooppalaisiin suosituksiin lapsettomuushoidoista (ESHRE) sekä THL:n ja HUSin Teratologisen tietopalvelun suosituksiin.

Kuka vastaa rokotusten antamisesta?

Kunnat järjestävät koronarokotukset asukkailleen, ja halutessaan kunnat voivat sopia koronarokotusten järjestämisestä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Kunnat tiedottavat rokotusten etenemisestä ja ajanvarauskäytännöistä omissa kanavissaan, kuten verkkosivuilla ja sanomalehdissä. Seuraa kotikuntasi tai työterveyshuoltosi viestintää, jotta saat ajantasaista tietoa.

Terveydenhuollon henkilöstön rokotusten antamisesta vastaa työterveys.

Millaiset oireet ovat tavallisia rokotuksen jälkeen? Miten toimin, jos saan kuumetta?

Tietoa käytössä olevista koronarokotteista -kohdassa kerrotaan tarkemmin rokotteiden mahdollisista haittavaikutuksista. 

Tavallisimpia oireita ovat pistokohdan paikallisoireet, jollaisia usein tulee muistakin rokotuksista. Pistoskohdassa voi olla kipua, punoitusta, kuumotusta ja turvotusta. Lue lisätietoa rokotetun raajan paikallisista oireista THL:n sivuilta. 

Hyvin tavallisia oireita ovat myös ohimenevät yleisoireet, kuten kuumereaktiot, lihassärky, päänsärky, väsymys, ärtyneisyys, huonovointisuus ja vilunväristykset. Paikallis- ja yleisoireet alkavat yleensä parin vuorokauden sisällä rokottamisesta ja menevät ohi muutamissa tunneissa tai vuorokausissa.

Comirnaty-rokotteesta odotettavissa olevat oireet ovat tavallisempia toisen rokoteannoksen jälkeen. Astra Zenecan tapauksessa oireet ovat tavallisempia ensimmäisellä rokotuskerralla ja lievempiä toisella.

Oireita voi hoitaa kuume- ja kipulääkkeellä, esimerkiksi ibuprofeenilla, naprokseenilla tai parasetamolilla. Paikallis- ja yleisoireet eivät estä jatkorokotuksia. THL ei suosita särkylääkkeiden käyttöä varmuuden vuoksi ennen rokotuksia.

Jos rokotuksen jälkeiset oireet ovat tyypillisiä ja yllä kuvatun kaltaisia, niitä voi seurata, eikä tarvitse mennä koronavirustestiin. Jos yleisoireet pitkittyvät, esimerkiksi kuumereaktio jatkuu kolme vuorokautta, on hakeuduttava koronatestiin. Hengitystieinfektion oireet eivät selity rokotuksella, ja jos sellaisia oireita ilmenee, on hakeuduttava testiin.

Niin kuin muidenkin rokotteiden kohdalla, vakavista haitoista tehdään ilmoitus Fimeaan. Lisätietoa: Rokotuksen haittavaikutuksesta ilmoittaminen. 

Haittavaikutuksista ja haittavaikutusilmoituksista on lisätietoa ja tilastoja Fimean sivuilla. Katso myös Fimean ohjeet haittavaikutusilmoituksen tekemisestä.

Voinko valita itse, minkä rokotteen saan?

Suomessa on määritelty valtakunnalliset ohjeet eri ikäryhmien rokottamisesta ja eri ikäisille soveltuvista rokotevalmisteista. Rokotetta ei siis pääsääntöisesti voi valita itse. Myöskään hoitava lääkäri ei voi suositella potilaalleen valtakunnallisista ohjeista poikkeavaa rokotevalmistetta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kuitenkin linjannut, että 65–69-vuotiaat voivat 1.5.2021 lähtien halutessaan saada lähetti-RNA-rokotteen, eli rokotesaatavuuden mukaan joko Pfizer-Biontechin tai Modernan rokotteen. Tähän ikäryhmään kuuluvat ovat aiemmin saaneet ensisijaisesti Astra Zenecan rokotetta. Astra Zenecan rokote on edelleenkin vaihtoehto. Lue lisää Taysin 23.4. julkaistusta tiedotteesta.

Sain ensimmäisellä rokotuskerralla Astra Zenecan rokotteen. Minkä rokotteen saan, kun on toisen rokotuksen aika?

65 vuotta täyttäneelle rokotettavalle annetaan toisena rokotusannoksena samaa rokotetta kuin ensimmäiselläkin kerralla. Tästä poiketaan, jos rokotteelle on ilmennyt jokin vasta-aihe, esimerkiksi jos ensimmäisestä annoksesta on tullut vakava allerginen reaktio.

65 vuotta täyttäneet, jotka ovat saaneet ensimmäisenä rokoteannoksena Astra Zenecaa, saavat myös toisella rokotuskerralla Astra Zenecan rokotetta.

Ne alle 65-vuotiaat, jotka ovat ensimmäisellä rokotuskerralla saaneet Astra Zenecan rokotteen, saavat toisen annoksensa lähetti-RNA-rokotteella (Pfizer-Biontech tai Moderna). Tämä perustuu siihen, että alle 65-vuotiaille ei anneta enää Astra Zenecaa, koska ohjeet ovat muuttuneet.

Rokotetaanko koronan jo sairastaneet?

Nykytiedon mukaan sairastettu koronavirustauti antaa ainakin kuuden kuukauden kestoisen suojan valtaosalle sairastuneista. Sen vuoksi rokotuksella ei silloin ole kova kiire. Oman rokotuksesi lähestyessä saat omasta terveyskeskuksestasi tarkempia ohjeita.

Voinko luopua maskin käytöstä ja muista suojautumistoimista saatuani rokotteen?

Ikävä kyllä se ei ole mahdollista vielä. Koronavirusrokotteet antavat suojan oireista ja vakavaa koronavirustautia vastaan, mutta vielä ei ole tarkkaa tietoa rokotteen antaman immuniteetin kestosta tai siitä, kuinka hyvin rokotus estää viruksen tarttumista ihmisestä toiseen. Nämä tiedot tarkentuvat tutkimusten edetessä. Siksi edelleen on erittäin tärkeää noudattaa kaikkia suojautumiskeinoja.

Rajoitukset ja suojaustoimet voidaan todennäköisesti purkaa vasta silloin, kun riittävän suuri osa väestöstä on rokotettu. Mistään viranomaisten, kotikunnan tai työnantajan antamista suojainohjeista ei pidä luopua omin päin. Rokotukset ovat tärkein keinomme torjua pandemia, mutta nekään eivät ole pikaratkaisu. Tarvitaan edelleen malttia.

Päivitetty 6.5.2021