Usein kysyttyjä kysymyksiä koronarokotuksista

Alle on koottu yleisiä kysymyksiä koronarokotteista ja rokotusten järjestämisestä Pirkanmaalla. Kysymyksiin vastasivat Taysin infektioyksikön ja henkilöstöasioiden asiantuntijat. Lähteenä on käytetty myös THL:ää.

• Rokotusten toteuttaminen ja muita käytännön kysymyksiä
• Tietoa käytössä olevista koronarokotteista
  • Yleistä rokotteista
  • Lähetti-RNA-rokotteet

Rokotusten toteuttaminen ja muita käytännön kysymyksiä

Onko rokotus pakollinen?

Koronarokotus on kaikille vapaaehtoinen Suomessa. Rokotukset ovat kuitenkin tärkein ja tehokkain keinomme torjua ja päättää koronapandemia.

Missä saan rokotuksen ja kuka vastaa rokotusten antamisesta?

Kunnat järjestävät koronarokotukset asukkailleen. Saat rokotuksen todennäköisesti siis kotikuntasi terveysasemalla tai jossakin muussa paikassa, jonka kunta on varannut rokotusten antamista varten. 

Halutessaan kunnat voivat sopia koronarokotusten järjestämisestä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

Terveydenhuollon henkilöstön rokotusten antamisesta vastaa tavallisesti työterveys. 

Mistä tiedän, koska on vuoroni saada rokotus?

Kunnat tiedottavat rokotusten etenemisestä ja ajanvarauskäytännöistä omissa kanavissaan, kuten verkkosivuilla ja sanomalehdissä. Seuraa kotikuntasi tai työterveyshuoltosi viestintää. Tuoreinta tietoa on useimmiten tarjolla kuntien verkkosivuilla.

Milloin rokotteen voi ottaa ja milloin se kannattaa ottaa?

Koronarokotuksen voi ottaa silloin, kun rokotusaika järjestyy. Mahdollisten rokotusreaktioiden takia koronarokotusta ei kuitenkaan kannata ottaa juuri ennen (kolme vuorokautta ennen) suurta leikkausta, mutta muuten rokotusajankohta on sovittavissa joustavasti joko ennen leikkausta tai sen jälkeen.

Syöpäpotilailla sopivin ajankohta rokotteen ottamiselle on vähintään muutama päivä ennen uutta syöpälääkehoitojakson alkua, mutta rokotteen voi tarvittaessa antaa missä kohdassa hoitojaksoa tahansa. Syöpähoitoja ei siirretä tai tauoteta rokotteen takia, mutta syövän hoitojen matalasoluvaiheessa rokottaminen ei oletettavasti ole erityisen tehokasta.

Muu käytössä oleva lääkitys ei vaikuta rokotusajankohtaan.

Rokotusta ei anneta kuumeisen taudin aikaan. Silloin rokotusaikaa on syytä siirtää.

Missä järjestyksessä rokotukset toteutetaan Pirkanmaalla?

Suomessa kaikki rokotukset toteutetaan valtioneuvoston antaman covid-19 rokotuksia koskevan asetuksen mukaisesti. THL selventää rokotusjärjestystä tarkemmin tällä sivulla. 

Seuraa kotikuntasi tiedotuskanavia, jotta saat tiedon, milloin ja missä saat rokotteen.

Tällä hetkellä kaikille aikuisille on tarjottu kolme rokotusannosta, ja voimakkaasti immuunipuutteisille jo neljättä annosta. 5-11 vuotiaiden rokotukset ovat käynnissä ja kaikille 12-17 vuotiaille on tarjottu mahdollisuutta kahteen annokseen. Katso eri ryhmien rokotuksista THL:n sivuilta.

Mistä tiedän, kuulunko riskiryhmään?

Sinun kannattaa tutustua OmaKannan terveystietoihin tai paperimuodossa sairaalasta saatuihin potilasasiakirjoihin. Myös Kela-kortissa saattaa olla merkintöjä, jotka auttavat eteenpäin.

Jos tämä ei auta, riskiryhmään kuulumisesta voi kysyä oman kunnan terveysasemalta tai yksiköstä, jossa sairauttasi on hoidettu.

Voinko valita itse, minkä rokotteen saan?

Suomessa on määritelty valtakunnalliset ohjeet eri ikäryhmien rokottamisesta ja eri ikäisille soveltuvista rokotevalmisteista. Rokotetta ei siis pääsääntöisesti voi valita itse. Myöskään hoitava lääkäri ei voi suositella potilaalleen valtakunnallisista ohjeista poikkeavaa rokotevalmistetta.

Millaiset oireet ovat tavallisia rokotuksen jälkeen? Miten toimin, jos saan kuumetta?

Tietoa käytössä olevista koronarokotteista -kohdassa kerrotaan tarkemmin rokotteiden mahdollisista haittavaikutuksista. 

Voit lukea rokotteiden mahdollisista haittavaikutuksista THL:n sivuilta.

Tavallisimpia oireita ovat pistokohdan paikallisoireet, jollaisia usein tulee muistakin rokotuksista. Pistoskohdassa voi olla kipua, punoitusta, kuumotusta ja turvotusta. Lue lisätietoa rokotetun raajan paikallisista oireista THL:n sivuilta. 

Hyvin tavallisia oireita ovat myös ohimenevät yleisoireet, kuten kuumereaktiot, lihassärky, päänsärky, väsymys, ärtyneisyys, huonovointisuus ja vilunväristykset. Paikallis- ja yleisoireet alkavat yleensä parin vuorokauden sisällä rokottamisesta ja menevät ohi muutamissa tunneissa tai vuorokausissa.

Oireita voi hoitaa kuume- ja kipulääkkeellä, esimerkiksi ibuprofeenilla, naprokseenilla tai parasetamolilla. Paikallis- ja yleisoireet eivät estä jatkorokotuksia. THL ei suosita särkylääkkeiden käyttöä varmuuden vuoksi ennen rokotuksia.

Niin kuin muidenkin rokotteiden kohdalla, vakavista haitoista tehdään ilmoitus Fimeaan. Lisätietoa: Rokotuksen haittavaikutuksesta ilmoittaminen. 

Haittavaikutuksista ja haittavaikutusilmoituksista on lisätietoa ja tilastoja Fimean sivuilla. Katso myös Fimean ohjeet haittavaikutusilmoituksen tekemisestä.

Voinko ottaa rokotteen, jos olen raskaana tai suunnittelen raskautta?

Raskaana oleva voi ottaa koronarokotteen missä tahansa raskauden vaiheessa. Sekä ensimmäisen että toisen rokoteannoksen voi ottaa raskauden aikana normaalisti. Raskauden yrittämistä tai hedelmällisyyshoitoja ei myöskään tarvitse siirtää koronarokotuksen vuoksi.

• Koronarokotus suojaa raskaana olevaa naista koronavirusinfektiolta. Rokotteen antama suoja kahden annoksen jälkeen on vakavaa tautia vastaan erinomainen ja oireista tautia vastaan myös hyvä.
• Koronarokotuksen aikaansaamia vasta-aineita on todettu siirtyvän äidiltä sikiölle, jolloin ne voivat suojata myös vastasyntynyttä lasta. Rokotettu äiti ei synnytyksen jälkeen tartuta koronavirusta vastasyntyneelle yhtä herkästi kuin rokottamaton.
• Raskaus lisää riskiä sairastua vakavaan koronavirusinfektioon. Jos raskaana oleva saa koronatartunnan, tauti voi kasvattaa ennenaikaisen synnytyksen todennäköisyyttä.
• Rokotuksen ottaminen on erityisen tärkeää, jos raskaana olevalla on perustautinsa vuoksi suurentunut riski sairastua vakavaan koronavirustautiin tai jos raskaana olevalla on suurentunut riski altistua koronavirustartunnalle esimerkiksi työssään.
• Raskaana olevien koronarokottamisesta on tällä hetkellä vielä rajoitetusti tutkimustietoa, mutta käyttökokemus, eläinkokeet ja alustava tutkimustieto eivät anna viitteitä erityisesti raskaana olevia koskevista turvallisuushuolista. Maailmalla raskaana olevia on rokotettu jo paljon.
• Raskaana oleva voi ottaa koronarokotuksen omalla rokotusvuorollaan rokotusjärjestyksen mukaisesti. 

Lue lisää THL:n tiedotteesta.

Lue raskaana olevien rokotuksista THL:n sivuilta.

Rokotetaanko koronan jo sairastaneet?

Nykytiedon mukaan sairastettu koronavirustauti antaa ainakin kuuden kuukauden kestoisen suojan valtaosalle sairastuneista. Sen vuoksi rokotuksella ei silloin ole kova kiire. Koronataudin varmistetusti sairastaneille voidaan antaa kahden sijasta vain yksi koronarokoteannos. Jos olet sairastunut taudin, voit kysyä omasta terveyskeskuksestasi tai kuntasi rokostuneuvontanumerosta tarkempia ohjeita.

Lue lisää THL:n sivuilta

Kenelle annetaan kolmas rokoteannos?

Lue lisää THL:n sivuilta

Minkä rokotteen saan kolmannella rokotuskerralla?

Lue lisää THL:n sivuilta

Tietoa käytössä olevista koronarokotteista

Yleistä rokotteista

Mitä rokotteita Suomessa on käytössä? Kenelle mikäkin valmiste on suunnattu? t

Lue Suomessa käytettävistä rokotteista THL:n sivuilta.

Miten koronarokotteen pistokset aikataulutetaan?

Katso rokotusaikaväleistä THL:n sivuilta.

Kuinka hyvän suojan koronarokotteet antavat?

Kaikki Suomessa käytössä olevat koronarokotteet antavat hyvän suojan vakavia koronatautimuotoja vastaan.

Vielä ei tiedetä, miten koronavirusrokotteet vaikuttavat taudin tartuttamiseen. Yleensä virusten kohdalla oireeton kantaja levittää tautia vähemmän kuin oireinen. 

Lähetti-RNA-rokotteet (Comirnaty ja Modernan rokote)

Millaisen suojan Pfizer-Biontechin Comirnaty-rokote antaa ja miten suoja syntyy?

Rokote antaa hyvän suojan oireista ja vaikeaa koronavirustautia vastaan. Comirnaty on niin sanottu lähetti-RNA-rokote. Lähetti-RNA sisältää koronaviruksen piikkiproteiinin valmistusohjeen. Kun tämä tieto viedään lihassolun sisään, solu alkaa valmistaa piikkiproteiinia, ja sen jälkeen puolustussolut aktivoituvat. Syntyy immuunivaste koronavirusta kohtaan.

Millainen rokote Moderna on ja kenelle sitä annetaan?

Modernan Spikevax on hyvin samantyyppinen lähetti-RNA-rokote kuin Pfizer-Biontechin Comirnaty. Rokotetta on helpompi säilyttää kuin Pfizerin rokotetta.

Modernan rokotetta voidaan antaa kaikille 30 vuotta täyttäneille sekä alle 30-vuotiaille naisille (12 vuodesta ylöspäin). Alle 30-vuotiaille miehille ei toistaiseksi suositella Modernan rokotteita. 

Katso linkistä tarkemmat ohjeet Modernan käytöstä.

Mikä RNA on?

RNA on ribonukleiinihappoa. Soluissamme on erilaisia ribonukleiinihappoja, joilla on erilaisia tehtäviä. Esimerkiksi lähetti-RNA:n (mRNA) sisältämän koodin eli valmistusohjeen perusteella solu pystyy tuottamaan elimistön tarvitsemia proteiineja.

Mitä lähetti-RNA-rokote sisältää?

Rokotteessa on vaikuttava aine eli lähetti-RNA. Rokote ei sisällä koronavirusta, vaan sen piikkiproteiinin valmistusohjeen. Siitä ei siis voi saada koronavirusinfektiota.

Rokotteessa on vettä, suolaa ja rasvaa. Se sisältää vähäisiä määriä polyetyleeniglykolia (PEG), jota on monissa lääkkeissä ja ravintolisissä.

Voiko lähetti-RNA-rokote vaikuttaa perimään?

Rokote ei vaikuta perimään. Se sisältää lähetti-RNA:ta, jota on paljon muuallakin elimistössä. Rokote ei sisällä ihmis- tai eläinsoluista peräisin olevia osia, vaan se on synteettinen. Lähetti-RNA katoaa herkästi, ja siksi rokotteen kylmäsäilytys on erittäin vaativaa. Koska kyseessä on RNA, se ei pysty liittymään rokotetun solujen perimään (DNA:han).

Sopiiko Comirnaty-rokote kaikille?

Comirnaty-rokote sopii lähes kaikille. Aiemmin sairastettu koronavirustauti ei estä rokotuksen antamista. Rokotteesta ei myöskään ole haittaa, vaikka rokotettavalla olisi oireeton koronavirusinfektio tai itämisvaiheessa oleva koronavirustauti silloin, kun rokote annetaan. 

Myös voimakkaasti allergisen voi yleensä rokottaa. Rokote ei sisällä proteiineja, joten esimerkiksi tavanomaiset ruoka-aineallergiat eivät estä rokottamista. Edes anafylaktinen reaktio jonkin toisen rokotteen antamisen jälkeen ei suoraan estä koronavirusrokotteen antamista. Tällaisessa tilanteessa rokotuspäätös arvioidaan aina yksilöllisesti.

Milloin Comirnaty-rokotetta ei voi ottaa ja mitä varotoimia rokottamiseen liittyy? 

Pfizerin-Biontechin rokotetta ei voi antaa henkilölle, joka on saanut anafylaktisen reaktion edellisestä koronarokoteannoksesta tai jostain rokotteen aineosasta. 

Rokote sisältää hyvin pienen määrän polyetyleeniglykolia (PEG). Sitä on esimerkiksi myös muissa lääkkeissä ja ravintolisissä. Allergia PEG:lle on hyvin harvinaista. 

Kuumeen tai kuumeisen infektion sattuessa rokotusaikaa pitää siirtää.

Katso eri rokotteista THL:n sivuilta.

Voinko ottaa Comirnaty-rokotteen, jos olen raskaana tai imetän?

Raskaana oleva voi ottaa koronarokotteen missä tahansa raskauden vaiheessa. Sekä ensimmäisen että toisen rokoteannoksen voi ottaa raskauden aikana normaalisti. Raskauden yrittämistä tai hedelmällisyyshoitoja ei myöskään tarvitse siirtää koronarokotuksen vuoksi. Lue asiasta lisää ylempää kohdasta Voinko ottaa rokotteen, jos olen raskaana tai suunnittelen raskautta?.

Koronarokotuksen voi ottaa imetyksen aikana.