Usein kysyttyjä kysymyksiä koronarokotuksista

Alle on koottu yleisiä kysymyksiä koronarokotteista ja rokotusten järjestämisestä Pirkanmaalla. Kysymyksiin vastasivat Taysin infektioyksikön ja henkilöstöasioiden asiantuntijat. Lähteenä on käytetty myös THL:ää.

Otathan huomioon, että tilanne muuttuu jatkuvasti. Sivun sisältöä päivitetään tarpeen mukaan.

Suomen koronarokotuksista on kaikista kattavimmin tietoa THL:n sivuilla.

Rokotusten toteuttaminen ja muita käytännön kysymyksiä

Onko rokotus pakollinen?

Koronarokotus on kaikille vapaaehtoinen Suomessa. Rokotukset ovat kuitenkin tärkein ja tehokkain keinomme torjua ja päättää koronapandemia.

Missä saan rokotuksen ja kuka vastaa rokotusten antamisesta?

Kunnat järjestävät koronarokotukset asukkailleen. Saat rokotuksen todennäköisesti siis kotikuntasi terveysasemalla tai jossakin muussa paikassa, jonka kunta on varannut rokotusten antamista varten. Rokotukseen mennään aina ajanvarauksella.

Halutessaan kunnat voivat sopia koronarokotusten järjestämisestä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

Terveydenhuollon henkilöstön rokotusten antamisesta vastaa tavallisesti työterveys. 

Mistä tiedän, koska on vuoroni saada rokotus?

Kunnat tiedottavat rokotusten etenemisestä ja ajanvarauskäytännöistä omissa kanavissaan, kuten verkkosivuilla ja sanomalehdissä. Seuraa kotikuntasi tai työterveyshuoltosi viestintää. Tuoreinta tietoa on useimmiten tarjolla kuntien verkkosivuilla.

Milloin rokotteen voi ottaa ja milloin se kannattaa ottaa?

Koronarokotuksen voi ottaa silloin, kun rokotusaika järjestyy. Mahdollisten rokotusreaktioiden takia koronarokotusta ei kuitenkaan kannata ottaa juuri ennen (kolme vuorokautta ennen) suurta leikkausta, mutta muuten rokotusajankohta on sovittavissa joustavasti joko ennen leikkausta tai sen jälkeen.

Syöpäpotilailla sopivin ajankohta rokotteen ottamiselle on vähintään muutama päivä ennen uutta syöpälääkehoitojakson alkua, mutta rokotteen voi tarvittaessa antaa missä kohdassa hoitojaksoa tahansa. Syöpähoitoja ei siirretä tai tauoteta rokotteen takia, mutta syövän hoitojen matalasoluvaiheessa rokottaminen ei oletettavasti ole erityisen tehokasta.

Muu käytössä oleva lääkitys ei vaikuta rokotusajankohtaan.

Rokotusta ei anneta kuumeisen taudin aikaan. Silloin rokotusaikaa on syytä siirtää.

Missä järjestyksessä rokotukset toteutetaan Pirkanmaalla?

Suomessa kaikki rokotukset toteutetaan valtioneuvoston antaman covid-19 rokotuksia koskevan asetuksen mukaisesti. THL selventää rokotusjärjestystä tarkemmin tällä sivulla. 

Pirkanmaalla on edetty kaikkien yli 16-vuotiaiden ja 12–15-vuotiaiden riskiryhmäläisten rokotuksiin. 9.8.2021 lähtien myös riskiryhmiin kuulumattomat 12–15-vuotiaat voivat saada rokotteen.

Seuraa kotikuntasi tiedotuskanavia, jotta saat tiedon, milloin ja missä saat rokotteen.

Mistä tiedän, kuulunko riskiryhmään?

Sinun kannattaa tutustua OmaKannan terveystietoihin tai paperimuodossa sairaalasta saatuihin potilasasiakirjoihin. Myös Kela-kortissa saattaa olla merkintöjä, jotka auttavat eteenpäin.

Jos tämä ei auta, riskiryhmään kuulumisesta voi kysyä oman kunnan terveysasemalta tai yksiköstä, jossa sairauttasi on hoidettu.

Voinko valita itse, minkä rokotteen saan?

Suomessa on määritelty valtakunnalliset ohjeet eri ikäryhmien rokottamisesta ja eri ikäisille soveltuvista rokotevalmisteista. Rokotetta ei siis pääsääntöisesti voi valita itse. Myöskään hoitava lääkäri ei voi suositella potilaalleen valtakunnallisista ohjeista poikkeavaa rokotevalmistetta.

65–69-vuotiaat voivat  halutessaan saada lähetti-RNA-rokotteen, eli rokotesaatavuuden mukaan joko Pfizer-Biontechin tai Modernan rokotteen. Myös Astra Zenecan rokote on vaihtoehto.

Jos ensimmäisen annoksensa AstraZenecan rokotteella saanut yli 65-vuotias ei halua AstraZenecan rokotetta toisella kerralla, hän voi toivoa tehosterokotteeksi lähetti-RNA-rokotetta. Suositeltavinta kuitenkin on, että 65 vuotta täyttäneet ottavat toisella rokotuskerralla samaa rokotetta kuin ensimmäiselläkin.

Millaiset oireet ovat tavallisia rokotuksen jälkeen? Miten toimin, jos saan kuumetta?

Tietoa käytössä olevista koronarokotteista -kohdassa kerrotaan tarkemmin rokotteiden mahdollisista haittavaikutuksista. 

Tavallisimpia oireita ovat pistokohdan paikallisoireet, jollaisia usein tulee muistakin rokotuksista. Pistoskohdassa voi olla kipua, punoitusta, kuumotusta ja turvotusta. Lue lisätietoa rokotetun raajan paikallisista oireista THL:n sivuilta. 

Hyvin tavallisia oireita ovat myös ohimenevät yleisoireet, kuten kuumereaktiot, lihassärky, päänsärky, väsymys, ärtyneisyys, huonovointisuus ja vilunväristykset. Paikallis- ja yleisoireet alkavat yleensä parin vuorokauden sisällä rokottamisesta ja menevät ohi muutamissa tunneissa tai vuorokausissa.

Comirnaty-rokotteesta odotettavissa olevat oireet ovat tavallisempia toisen rokoteannoksen jälkeen. Astra Zenecan tapauksessa oireet ovat tavallisempia ensimmäisellä rokotuskerralla ja lievempiä toisella.

Oireita voi hoitaa kuume- ja kipulääkkeellä, esimerkiksi ibuprofeenilla, naprokseenilla tai parasetamolilla. Paikallis- ja yleisoireet eivät estä jatkorokotuksia. THL ei suosita särkylääkkeiden käyttöä varmuuden vuoksi ennen rokotuksia.

Jos rokotuksen jälkeiset oireet ovat tyypillisiä ja yllä kuvatun kaltaisia, niitä voi seurata, eikä tarvitse mennä koronavirustestiin. Jos yleisoireet pitkittyvät, esimerkiksi kuumereaktio jatkuu kolme vuorokautta, on hakeuduttava koronatestiin. Hengitystieinfektion oireet eivät selity rokotuksella, ja jos sellaisia oireita ilmenee, on hakeuduttava testiin.

Niin kuin muidenkin rokotteiden kohdalla, vakavista haitoista tehdään ilmoitus Fimeaan. Lisätietoa: Rokotuksen haittavaikutuksesta ilmoittaminen. 

Haittavaikutuksista ja haittavaikutusilmoituksista on lisätietoa ja tilastoja Fimean sivuilla. Katso myös Fimean ohjeet haittavaikutusilmoituksen tekemisestä.

Voinko ottaa rokotteen, jos olen raskaana tai suunnittelen raskautta?

Raskaana oleva voi ottaa koronarokotteen missä tahansa raskauden vaiheessa. Sekä ensimmäisen että toisen rokoteannoksen voi ottaa raskauden aikana normaalisti. Raskauden yrittämistä tai hedelmällisyyshoitoja ei myöskään tarvitse siirtää koronarokotuksen vuoksi.

Koronaviruksen deltavariantin leviämisen myötä raskaana olevan riski saada koronainfektio on kasvanut keväästä Suomessa. THL suosittelee sen vuoksi koronarokotetta kaikille raskaana oleville.

  • Koronarokotus suojaa raskaana olevaa naista koronavirusinfektiolta. Rokotteen antama suoja kahden annoksen jälkeen on vakavaa tautia vastaan erinomainen ja oireista tautia vastaan myös hyvä.
  • Koronarokotuksen aikaansaamia vasta-aineita on todettu siirtyvän äidiltä sikiölle, jolloin ne voivat suojata myös vastasyntynyttä lasta. Rokotettu äiti ei synnytyksen jälkeen tartuta koronavirusta vastasyntyneelle yhtä herkästi kuin rokottamaton.
  • Raskaus lisää riskiä sairastua vakavaan koronavirusinfektioon. Jos raskaana oleva saa koronatartunnan, tauti voi kasvattaa ennenaikaisen synnytyksen todennäköisyyttä.
  • Rokotuksen ottaminen on erityisen tärkeää, jos raskaana olevalla on perustautinsa vuoksi suurentunut riski sairastua vakavaan koronavirustautiin tai jos raskaana olevalla on suurentunut riski altistua koronavirustartunnalle esimerkiksi työssään.
  • Raskaana olevien koronarokottamisesta on tällä hetkellä vielä rajoitetusti tutkimustietoa, mutta käyttökokemus, eläinkokeet ja alustava tutkimustieto eivät anna viitteitä erityisesti raskaana olevia koskevista turvallisuushuolista. Maailmalla raskaana olevia on rokotettu jo paljon.
  • Raskaana oleva voi ottaa koronarokotuksen omalla rokotusvuorollaan rokotusjärjestyksen mukaisesti. 

Lue lisää THL:n tiedotteesta.

Rokotetaanko koronan jo sairastaneet?

Nykytiedon mukaan sairastettu koronavirustauti antaa ainakin kuuden kuukauden kestoisen suojan valtaosalle sairastuneista. Sen vuoksi rokotuksella ei silloin ole kova kiire. Koronataudin varmistetusti sairastaneille voidaan antaa kahden sijasta vain yksi koronarokoteannos. Jos olet sairastunut taudin, voit kysyä omasta terveyskeskuksestasi tai kuntasi rokostuneuvontanumerosta tarkempia ohjeita.

Kenelle annetaan kolmas rokoteannos?

Kolmannen rokoteannoksen tarkoitus on vahvistaa rokotuksen antamaa immuunivastetta eli suojaa tautia vastaan. THL ohjeistaa, että kolmas koronarokoteannos tarjotaan seuraavasti:

Ryhmä

Ajoitus ja poikkeukset

Rokote ja annos

60 vuotta täyttäneet

Kun toisesta annoksesta on kulunut vähintään 6 kuukautta.

Kokonainen annos Comirnaty (0,3 ml) tai puolikas annos Spikevax (0, 25ml)

Alle 6 viikon aikavälillä ensimmäisen ja toisen rokotteen saaneet

Kun toisesta annoksesta on kulunut vähintään 6 kuukautta.

Alle 30-vuotiaille miehille, jotka eivät ole voimakkaasti immuunipuutteisia tai eivät kuulu riskiryhmiin, ei toistaiseksi suositella kolmatta annosta.

Kokonainen annos Comirnaty (0,3 ml) tai puolikas annos Spikevax (0,25 ml)

Laitoksissa ja hoivakodeissa asuvat henkilöt

Kun toisesta annoksesta on kulunut vähintään 6 kuukautta.

Alle 30-vuotiaille miehille, jotka eivät ole voimakkaasti immuunipuutteisia tai eivät kuulu riskiryhmiin, ei toistaiseksi suositella kolmatta annosta.

Kokonainen annos Comirnaty (0,3 ml) tai puolikas annos Spikevax (0,25 ml)

12 vuotta täyttäneet, jotka kuuluvat
lääketieteelliseen riskiryhmään 1 tai 2

Kun toisesta annoksesta on kulunut vähintään 6 kuukautta.

Kokonainen annos Comirnaty (0,3 ml) tai puolikas annos Spikevax (0,25 ml)

Alle 30-vuotiailla miehillä rokote on Comirnaty (0,3 ml)

Voimakkaasti immuunipuutteiset 12 vuotta täyttäneet, lue lisää

Kun toisesta rokoteannoksesta on kulunut vähintään 2 kuukautta

Kokonainen annos Comirnaty (0,3 ml) tai kokonainen annos Spikevax (0,5 ml)

Alle 30-vuotiailla miehillä rokote on Comirnaty (0,3 ml)

Kunnat voivat aloittaa annosten tarjoamisen oman rokotusaikataulunsa mukaisesti. Seuraa siis kotikuntasi tiedotuskanavia.

Minkä rokotteen saan kolmannella rokotuskerralla?

THL suosittelee, että kolmantena annoksena tarjotaan ensisijaisesti samaa valmistetta, jota henkilö on saanut toisena annoksena. Suositus on, että kolmantena annoksena annetaan Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta ja Modernan Spikevax-rokotetta. Myös niille henkilöille, jotka ovat aiemmin saaneet AstraZenecan Vaxzevria-rokotetta, suositellaan kolmantena annoksena mRNA-rokotetta, jos tälle ei ole lääketieteellistä estettä. 

Tutkimustiedon mukaan eri rokotevalmisteita saaneet saavat keskimäärin yhtä hyvän suojan kuin samaa valmistetta saaneet.

Alle 30-vuotiaille miehille ja pojille tarjotaan toistaiseksi ainoastaan Biontech-Pfizerin Comirnaty-koronarokotetta.

Missä tilanteessa alle 30-vuotias mies saa kolmannen rokotteen?

Kolmatta koronarokoteannosta suositellaan alle 30-vuotiaille miehille, jotka kuuluvat koronataudin riskiryhmiin 1 tai 2. Nämä ovat samoja riskiryhmiä, jotka olivat keväällä 2021 rokotusjärjestyksen alkupäässä. Lisäksi voimakkaasti immuunipuutteisille alle 30-vuotiaille miehille suositellaan kolmatta annosta. Nuorten miesten rokotteena käytetään aina Comirnaty-valmistetta.

Kolmatta koronarokotusta ei toistaiseksi suositella alle 30-vuotiaille miehille, jotka eivät kuulu edellä mainittuihin ryhmiin. Rokotusta ei siis anneta nuorille miehille, jotka ovat saaneet kaksi ensimmäistä rokoteannosta lyhyellä alle kuuden viikon annosvälillä. Perusteena on se, että mRNA-rokotteen saaneilla on raportoitu hyvin harvinaisena haittavaikutuksena sydänlihastulehduksia ja sydänpussintulehduksia, ja riski on painottunut nuoriin miehiin. THL noudattaa varovaisuusperiaatetta ja jatkaa asian arviointia.

Tietoa käytössä olevista koronarokotteista

Yleistä rokotteista

Mitä rokotteita Suomessa on käytössä? Kenelle mikäkin valmiste on suunnattu? 

Suomessa on käytössä Pfizer-Biontechin Comirnaty-rokotetta, Modernan rokotetta sekä Astra Zenecaa.

  • Kansallisen ohjeistuksen mukaisesti Astra Zenecan koronarokotetta annetaan vain 65 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille.
  • Modernan Spikevax-koronarokotetta voidaan antaa kaikille 30 vuotta täyttäneille sekä alle 30-vuotiaille naisille (12 vuodesta ylöspäin). Alle 30-vuotiaille miehille ei toistaiseksi suositella Modernan rokotteita. 
  • Pfizer-Biontechin Comirnaty soveltuu 12 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille.

Voit lukea THL:n sivuilta lisää rokotteiden soveltuvuudesta eri ryhmille.

Miten koronarokotteen pistokset aikataulutetaan?

Kaikkien Suomessa käytössä olevien koronarokotteiden rokotussarjaan kuuluu kaksi pistosta. Rokotteen toinen annos annetaan 6–12 viikon kuluttua ensimmäisestä annoksesta. 

Rokotuksen antama suoja on tyypillisesti parempi silloin, kun annosväliä pidennetään. Paikallisen rokotteiden annosväli voidaan kuitenkin lyhentää, jos alueen rokotesaatavuus on hyvä. Tällöinkin annosvälin tulee olla vähintään 6 viikkoa.

Jos rokotusta joudutaan siirtämään esimerkiksi kuumeen takia tai jos rokotussarja on muusta syystä jäänyt kesken, tulee toinen annos antaa mahdollisimman nopeasti. Ei ole haittaa, jos suunniteltu toinen rokotuspäivä siirtyy joitakin päiviä.

Kuinka hyvän suojan koronarokotteet antavat?

Kaikki Suomessa käytössä olevat koronarokotteet antavat hyvän suojan vakavia koronatautimuotoja vastaan.

Vielä ei tiedetä, miten koronavirusrokotteet vaikuttavat taudin tartuttamiseen. Yleensä virusten kohdalla oireeton kantaja levittää tautia vähemmän kuin oireinen. 

Lähetti-RNA-rokotteet (Comirnaty ja Modernan rokote)

Millaisen suojan Pfizer-Biontechin Comirnaty-rokote antaa ja miten suoja syntyy?

Rokote antaa hyvän suojan oireista ja vaikeaa koronavirustautia vastaan. Comirnaty on niin sanottu lähetti-RNA-rokote. Lähetti-RNA sisältää koronaviruksen piikkiproteiinin valmistusohjeen. Kun tämä tieto viedään lihassolun sisään, solu alkaa valmistaa piikkiproteiinia, ja sen jälkeen puolustussolut aktivoituvat. Syntyy immuunivaste koronavirusta kohtaan.

Millainen rokote Moderna on ja kenelle sitä annetaan?

Modernan Spikevax on hyvin samantyyppinen lähetti-RNA-rokote kuin Pfizer-Biontechin Comirnaty. Rokotetta on helpompi säilyttää kuin Pfizerin rokotetta.

Modernan rokotetta voidaan antaa kaikille 30 vuotta täyttäneille sekä alle 30-vuotiaille naisille (12 vuodesta ylöspäin). Alle 30-vuotiaille miehille ei toistaiseksi suositella Modernan rokotteita. 

Katso linkistä tarkemmat ohjeet Modernan käytöstä.

Mikä RNA on?

RNA on ribonukleiinihappoa. Soluissamme on erilaisia ribonukleiinihappoja, joilla on erilaisia tehtäviä. Esimerkiksi lähetti-RNA:n (mRNA) sisältämän koodin eli valmistusohjeen perusteella solu pystyy tuottamaan elimistön tarvitsemia proteiineja.

Mitä lähetti-RNA-rokote sisältää?

Rokotteessa on vaikuttava aine eli lähetti-RNA. Rokote ei sisällä koronavirusta, vaan sen piikkiproteiinin valmistusohjeen. Siitä ei siis voi saada koronavirusinfektiota.

Rokotteessa on vettä, suolaa ja rasvaa. Se sisältää vähäisiä määriä polyetyleeniglykolia (PEG), jota on monissa lääkkeissä ja ravintolisissä.

Voiko lähetti-RNA-rokote vaikuttaa perimään?

Rokote ei vaikuta perimään. Se sisältää lähetti-RNA:ta, jota on paljon muuallakin elimistössä. Rokote ei sisällä ihmis- tai eläinsoluista peräisin olevia osia, vaan se on synteettinen. Lähetti-RNA katoaa herkästi, ja siksi rokotteen kylmäsäilytys on erittäin vaativaa. Koska kyseessä on RNA, se ei pysty liittymään rokotetun solujen perimään (DNA:han).

Sopiiko Comirnaty-rokote kaikille?

Comirnaty-rokote sopii lähes kaikille. Aiemmin sairastettu koronavirustauti ei estä rokotuksen antamista. Rokotteesta ei myöskään ole haittaa, vaikka rokotettavalla olisi oireeton koronavirusinfektio tai itämisvaiheessa oleva koronavirustauti silloin, kun rokote annetaan. 

Myös voimakkaasti allergisen voi yleensä rokottaa. Rokote ei sisällä proteiineja, joten esimerkiksi tavanomaiset ruoka-aineallergiat eivät estä rokottamista. Edes anafylaktinen reaktio jonkin toisen rokotteen antamisen jälkeen ei suoraan estä koronavirusrokotteen antamista. Tällaisessa tilanteessa rokotuspäätös arvioidaan aina yksilöllisesti.

Milloin Comirnaty-rokotetta ei voi ottaa ja mitä varotoimia rokottamiseen liittyy? 

Pfizerin-Biontechin rokotetta ei voi antaa henkilölle, joka on saanut anafylaktisen reaktion edellisestä koronarokoteannoksesta tai jostain rokotteen aineosasta. 

Rokote sisältää hyvin pienen määrän polyetyleeniglykolia (PEG). Sitä on esimerkiksi myös muissa lääkkeissä ja ravintolisissä. Allergia PEG:lle on hyvin harvinaista. 

Rokotetta ei anneta alle 12-vuotiaille, sillä tätä nuorempien rokotuksista ei ole vielä riittävästi tutkimustietoa. Raskaana olevien rokottamisesta on tietoa tarkemmin seuraavassa kysymyksessä.

Kuumeen tai kuumeisen infektion sattuessa rokotusaikaa pitää siirtää.

Voinko ottaa Comirnaty-rokotteen, jos olen raskaana tai imetän?

Raskaana oleva voi ottaa koronarokotteen missä tahansa raskauden vaiheessa. Sekä ensimmäisen että toisen rokoteannoksen voi ottaa raskauden aikana normaalisti. Raskauden yrittämistä tai hedelmällisyyshoitoja ei myöskään tarvitse siirtää koronarokotuksen vuoksi. Lue asiasta lisää ylempää kohdasta Voinko ottaa rokotteen, jos olen raskaana tai suunnittelen raskautta?.

Koronarokotuksen voi ottaa imetyksen aikana. 

Millaisia haittoja Comirnaty-rokotteella voi olla?

Tavanomaisimmin ilmenee pistosalueen paikallisia oireita, kuten kipua, punoitusta, kuumotusta ja turvotusta. Lue lisää rokotetun raajan paikallisista oireista THL:n sivuilta. 

Hyvin tavallisia ovat myös ohimenevät yleisoireet, kuten kuumereaktiot, lihassärky, päänsärky, väsymys, ärtyneisyys ja vilunväristykset. Myös imusolmukkeet voivat turvota paikallisesti. Odotettavissa olevat oireet ovat tavallisempia toisen rokoteannoksen jälkeen.

Paikallis- ja yleisoireet alkavat yleensä parin vuorokauden sisällä rokottamisesta. Ne menevät ohi muutamissa tunneissa tai vuorokausissa. Niitä voi hoitaa kuume- ja kipulääkkeellä esimerkiksi ibuprofeenilla, naprokseenilla tai parasetamolilla. Paikallis- ja yleisoireet eivät estä jatkorokotuksia.

Muut haittavaikutukset ovat harvinaisia. Anafylaktisia reaktioita eli voimakkaita allergiareaktioita on raportoitu. Niissä oireet ovat yleensä alkaneet 15–30 minuutin sisällä rokotuksesta.  

Valtaosa rokotteiden haittavaikutuksista tulee ilmi kuuden viikon kuluessa rokottamisesta. 

Rokotusten jälkeen on raportoitu joitakin kasvohermohalvauksia. Kasvohermohalvauksen saa vuosittain 2–3 henkeä 10 000 ihmistä kohden. Noin joka 60. suomalainen saa siis kasvohermohalvauksen elämänsä aikana. Sen aiheuttajaksi on epäilty muun muassa herpes-virusta ja borrelioosia. Jos kasvohermohalvaus on vain osittainen, 95 prosenttia potilaista paranee täysin. Tietoa ja ohjeita potilaille kasvohalvauksesta eli Bellin pareesista.

Lisätietoa mahdollisista haittavaikutuksista THL:n sivuilla: Haittavaikutukset rokotuksista.

Adenovirusvektorirokotteet (Astra Zenecan Vaxzevria-rokote, jäljempänä AZ)

Onko Astra Zenecan Vaxzevria-rokote turvallinen?

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri seuraa tiiviisti THL:n rokotusturvallisuusviestintää ja noudattaa valtakunnallisia ohjeita.

THL ilmoitti maaliskuussa Astra Zenecan koronavirusrokotteen käytön väliaikaisesta keskeyttämisestä Suomessa. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan Suomessa on ilmoitettu kaksi aivolaskimotukosta 4–10 päivää Astra Zenecan koronarokotteen saamisen jälkeen. Havaitut poikkeukselliset oireet ovat erittäin harvinaisia.

Yli 65-vuotiaiden rokotuksia Astra Zenecalla on jatkettu maaliskuun lopusta lähtien, sillä tällä ikäryhmällä ei ole havaittu lisääntynyttä riskiä saada hyvin harvinaisia veren hyytymishäiriöitä rokotuksen jälkeen. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti Astra Zenecan rokotetta ei kuitenkaan anneta niille 65 vuotta täyttäneille, jotka ovat aikaisemmin sairastaneet sinustromboosin eli aivolaskimotukoksen tai hepariinihoitoon liittyvän trombosytopenian (HIT). Molemmat ovat hyvin harvinaisia sairauksia. Aikaisemmin sairastettu aivoinfarkti, aivoverenvuoto tai lukinkalvonalainen vuoto ei ole este rokotteen antamiselle. Myöskään aikaisemmin sairastettu keuhkoembolia tai syvä laskimotukos esimerkiksi alaraajoissa ei ole este rokottamiselle.

Astra Zenecan koronarokotteen saaneiden on suositeltavaa tarkkailla poikkeavan voimakkaita oireita, jotka voivat alkaa vasta yli kolmen vuorokauden päästä rokottamisesta. Hoitoon on hakeuduttava välittömästi, jos saat voimakkaan, selvästi jatkuvasti pahenevan päänsäryn tai erittäin voimakkaasti lisääntyviä mustelmia iholla tai limakalvoilla. Aiemmin havaitut tautitapaukset ovat ilmaantuneet noin kahden viikon kuluessa rokottamisesta.

Kenelle Astra Zenecan rokote sopii?

Kansallisen ohjeistuksen mukaisesti annetaan 65 vuotta täyttäneelle ja sitä vanhemmalle. Rokote sopii lähes kaikille, jotka kuuluvat edellä mainittuun ikäryhmään. Aiemmin sairastettu koronavirustauti ei estä rokotuksen antamista. Varovaisuusperiaatteen vuoksi Astra Zenecan rokotetta ei ainakaan toistaiseksi anneta niille 65 vuotta täyttäneille, jotka ovat aikaisemmin sairastaneet sinustromboosin eli aivolaskimotukoksen tai hepariinihoitoon liittyvän trombosytopenian (HIT).

Voimakkaasti allerginenkin voi yleensä ottaa AZ:n rokotteen. Rokote ei sisällä eläin- tai kasviperäisiä proteiineja, joten esimerkiksi tavanomaiset ruoka-aineallergiat eivät estä rokottamista. Edes anafylaktinen reaktio jonkin toisen rokotteen antamisen jälkeen ei suoraan estä koronavirusrokotteen antamista. Tällaisessa tilanteessa rokotuspäätös pitää kuitenkin arvioida tapauskohtaisesti.

Missä tilanteissa AZ:n rokotetta ei voi ottaa?

Rokotetta annetaan vain 65 vuotta täyttäneille, ei sitä nuoremmille. Varovaisuusperiaatteen takia Astra Zenecan rokotetta ei myöskään toistaiseksi anneta niille 65 vuotta täyttäneille, jotka ovat aikaisemmin sairastaneet sinustromboosin eli aivolaskimotukoksen tai hepariinihoitoon liittyvän trombosytopenian (HIT).

Astra Zenecan rokotetta ei voi ottaa, jos olet saanut anafylaktisen reaktion edellisestä rokoteannoksesta tai jostain rokotteen aineosasta. 

Rokote sisältää pienen määrän polysorbaatti 80:tä stabilointiaineena. Polysorbaatti 80:tä on esimerkiksi elintarvikkeissa ja lääkkeissä. Allergia polysorbaatti 80:lle on hyvin harvinaista. 

Rokotuksen jälkeistä seuranta-aikaa pidennetään 30 minuuttiin, jos olet saanut anafylaktisen reaktion jonkun muun rokotuksen jälkeen. 

Miten hyvin AZ:n rokote tehoaa?

Rokote on paras suoja koronavirusta vastaan. Tutkimuksissa AZ:n rokotteen suojatehon on todettu olevan erittäin hyvä. Rokote antaa erittäin hyvän suojan vakavia tautimuotoja vastaan.

Systemaattisesti kerättyä tietoa rokotteen suojatehosta laajassa käytössä on kertynyt erityisesti Iso-Britanniasta. Skotlannissa tehtiin rekisteritutkimus rokotteen tehosta sairaalahoitoista koronatautia vastaan. Siinä rokotteen suojateho kaikenikäisillä 28–34 vuorokautta ensimmäisen annoksen jälkeen oli 94 prosenttia ja 80 vuotta täyttäneilläkin 81 prosenttia.

Vielä ei tiedetä tarkkaan, miten koronavirusrokotteet vaikuttavat viruksen tartuttamiseen. Yleensä virusten kohdalla oireeton kantaja levittää tautia vähemmän kuin oireinen.

Mitä haittoja AZ:n rokotteesta voi tulla?

Tavanomaisimmin ilmenee pistosalueen paikallisia oireita, kuten kipua, arkuutta, punoitusta, kuumotusta, turvotusta ja ihottumaa. Myös imusolmukkeet voivat turvota paikallisesti. Lue lisää rokotetun raajan paikallisista oireista THL:n sivuilta. 

Hyvin tavallisia ovat myös ohimenevät yleisoireet, kuten kuumereaktiot, lihas- ja nivelkipu, päänsärky, väsymys, vilunväristykset ja pahoinvointi tai oksentelu. Myyntilupaa edeltävissä tutkimuksissa toisen annoksen antamisen jälkeen ilmoitetut haittavaikutukset olivat lievempiä ja niitä ilmoitettiin vähemmän. 

Paikallis- ja yleisoireet alkavat yleensä parin vuorokauden sisällä rokottamisesta. Ne menevät ohi muutamissa tunneissa tai vuorokausissa. Niitä voi hoitaa kuume- ja kipulääkkeellä esimerkiksi ibuprofeenilla, naprokseenilla tai parasetamolilla. Paikallis- ja yleisoireet eivät estä jatkorokotuksia.

Muut haittavaikutukset ovat hyvin harvinaisia. 

THL ilmoitti maaliskuussa Astra Zenecan koronavirusrokotteen käytön väliaikaisesta keskeyttämisestä Suomessa. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan Suomessa on ilmoitettu kaksi aivolaskimotukosta 4–10 päivää Astra Zenecan koronarokotteen saamisen jälkeen. Havaitut poikkeukselliset oireet ovat erittäin harvinaisia. Yli 65-vuotiaiden rokotuksia Astra Zenecalla on jatkettu maaliskuun lopusta lähtien, sillä tällä ikäryhmällä ei ole havaittu lisääntynyttä riskiä saada hyvin harvinaisia veren hyytymishäiriöitä rokotuksen jälkeen. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti Astra Zenecan rokotetta ei kuitenkaan anneta niille 65 vuotta täyttäneille, jotka ovat aikaisemmin sairastaneet sinustromboosin eli aivolaskimotukoksen tai hepariinihoitoon liittyvän trombosytopenian (HIT). Molemmat ovat hyvin harvinaisia sairauksia. Aikaisemmin sairastettu aivoinfarkti, aivoverenvuoto tai lukinkalvonalainen vuoto ei ole este rokotteen antamiselle. Myöskään aikaisemmin sairastettu keuhkoembolia tai syvä laskimotukos esimerkiksi alaraajoissa ei ole este rokottamiselle.

Astra Zenecan koronarokotteen saaneiden on suositeltavaa tarkkailla poikkeavan voimakkaita oireita, jotka voivat alkaa vasta yli kolmen vuorokauden päästä rokottamisesta. Hoitoon on hakeuduttava välittömästi, jos saat voimakkaan, selvästi jatkuvasti pahenevan päänsäryn tai erittäin voimakkaasti lisääntyviä mustelmia iholla tai limakalvoilla. Aiemmin havaitut tautitapaukset ovat ilmaantuneet noin kahden viikon kuluessa rokottamisesta.

Lisätietoa mahdollisista haittavaikutuksista THL:n sivuilla: Haittavaikutukset rokotuksista.