Hyppää sisältöön

19.9.2022 klo 11.15 Elina Kinnunen

Saako täällä somettaa - viestinnällä lisää johtamisen liikkumavaraa

Saako täällä siis somettaa? - Kysymys, johon jälleen havahduin hyvinvointialueen valmistelussa. Edelleenkään sosiaali- ja terveydenhuollon julkisissa johtamistehtävissä ei voi pitää itsestäänselvyytenä, että johtajat ja asiantuntijat viestisivät työstään sosiaalisen median kanavissa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisviestinnän taustalla vaikuttaa vanha rasite kapeasta johtamisen liikkumavarasta. Omaa viestinnällistä johtajuutta rajoittavat monet tekijät. Kärjistän hiukan. Julkisissa tehtävissä saattaa olla ikäviä tai epäonnistuneita kokemuksia median toiminnasta, koska ei ole ollut osaamista median toimintatavoista ja odotuksista. Poliittista päätöksentekoa on kunnioitettu, vähän pelättykin, joten on jätetty julkiset keskusteluareenat kokonaan päättäjille. Kuntien johtamisessa on ohjattu kovalla kädellä sosiaali- ja terveysjohtamista ja syytetty eri tavoin runsaasta rahanmenosta tai ennustettavuuden vaikeudesta. Asiakkaiden kohtaamista viestintäfoorumeilla on vältelty, koska tietosuojaa pitää noudattaa rangaistuksen uhalla eikä sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmista ole osattu jutella julkisesti yleisellä tasolla.

Yhtä kaikki, sosiaali- ja terveysalan omaehtoiseen viestintään ei ole rohkaistu, kannustettu eikä sitä ole erityisesti tuettu. Viestinnällinen johtajuus on tämän tuloksena epävarmaa. Ei ole totuttu pyytämään apua kunnan keskushallinnon viestinnän ammattilaiselta. Monessa kunnassa sellaista apua ei ole tarjollakaan.

Toisaalta sosiaalinen media on koettu torina, jonka vuorovaikutukseen ei ole haluttu lähteä mukaan. Osin asiakaskontaktien pelossa, osin vuorovaikutusähkyn vuoksi. Parempi mennä kotiin ja vetää verhot kiinni kuin avata Twitterin mielipiteiden tulva. Työaikana ei ainakaan ehdi mukaan keskusteluun.

Olemme nyt uuden edessä. Jos haluamme, että julkisia sosiaali- ja terveys-, sekä pelastuspalveluja arvostetaan ja ala on jatkossakin vetovoimainen, on kaikkien katsottava viestinnän peiliin. Mitä minä voisin tehdä, että alan maine, päätöksenteko ja palvelut säilyttävät luottamuksensa? Miten minä otan huomioon työaikani käytössä sen, että julkaisen välillä blogin, twiitin tai tiedotteen minun mielestäni yhteiskunnallisesti tai paikallisesti tärkeästä asiasta?

Pirkanmaan hyvinvointialueen viestintää määriteltiin kesäkuussa brändityön yhteydessä siten, että olemme mutkattomia ja helposti lähestyttäviä. Sellainen ei onnistu ilman avointa ja aktiivista vuorovaikutusta ja ammattimaista viestintää. Se ei onnistu ilman kasvollista viestinnällistä johtajuutta ja palvelevaa asennetta. Alan osaajat haluavat hakeutua aktiivisesti viestivien ja palvelevien (lähi)johtajien työyhteisöihin, eikä sitä korttia kannata nyt hyvinvointialueella jättää käyttämättä.

Hyvinvointialueen viestinnän ammattilaiset tukevat mielellään hyvinvointialueen johtamis- ja asiantuntijatehtävissä olevia eri kanavissa. Tuemme myös henkilökohtaisten ammatillisten some-kanavien perustamisessa ja tarjoamme viesteille näkyvyyttä jakamalla niitä hyvinvointialueen yhteisissä kanavissa. Kanssamme voi sparrailla omaa viestintää ja tiimini auttaa enemmän kuin mielellään, jotta edustajamme ovat ihmisen keskellä tavoitettavissa, näkemyksineen ja asiantuntijuuksineen.

Vaikka hyvinvointialueelle siirtyy mainitsemistani historian rasittamista syistä varsin harvalukuinen määrä viestinnän ammattilaisia, uskon, että tälläkin joukolla voimme tehdä aiempaa parempaa julkista viestintää ja lisätä johtamisen liikkumavaraa kaikkien sidosryhmien hyödyksi.