Julkaistu 16.6.2022

Hoidonsuunnittelija Ullalle oma erikoisala on sydämen asia

Ulla Kuusela on työskennellyt Hatanpäällä koko uransa, ja kokemusvuosia on mittariin kertynyt lähestulkoon huikeat 30 vuotta. Voisikin sanoa, että Ulla tuntee Hatanpään kuin omat taskunsa: ura alkoi alun perin lähetin ja sairaalahuoltajan tehtävistä. Opiskeluaikoina hän teki perushoitajan sijaisuuksia, kunnes valmistui sairaanhoitajaksi.

– Olin kymmenen vuotta vuodeosastolla ja sen jälkeen vielä kuusi vuotta kotisairaalatoiminnassa. Vuonna 2005 valmistuin avannehoitajaksi, ja avannehoitajan poliklinikkaa aloin pitää vuonna 2012, Ulla kertoo.

Hoidonsuunnittelijan työssä on huolehdittava monesta

Mitä oikeastaan tekee gastrokirurgian hoidonsuunnittelija? Tays Hatanpäällä tehdään monenlaisia gastrokirurgiaan eli vatsaelinkirurgiaan kuuluvia vatsan ja suoliston alueen leikkauksia: mm. sappi-, tyrä- ja suolistosyöpäleikkauksia. Hoidonsuunnittelijana Ulla hallinnoi potilasjonoja ja huolehtii siitä, että potilaat kutsutaan oikeaan aikaan leikkaukseen. Hän siis suunnittelee, kuka tekee mitäkin leikkauksia ja milloin.

– Vastailen myös potilaiden kysymyksiin, kuten siihen, milloin pääsee leikkaukseen. Huolehdin siitä, että potilaiden asiat olisivat mahdollisimman hyvin ennen leikkausta. Tämä kaikki on siis ennen leikkausta tapahtuvaa toimintaa, Ulla selittää.

Hoidonsuunnittelijan työssä on huolehdittava monista eri asioista samaan aikaan: paitsi yhteydenpidosta potilaiden kanssa, myös yhteistyöstä kirurgien kanssa. Tärkeää on myös pystyä huolehtimaan leikkaussalien optimaalisesta käytöstä: siitä, että salit eivät seisoisi tyhjillään, mutta toisaalta leikkauksille olisi varattuna riittävästi aikaa.  

Aito kiinnostus motivoi myös kehittymään

Hoidonsuunnittelijan työ vaatii monipuolista osaamista, ja sen Ulla mainitseekin omaksi vahvuudekseen – aidon kiinnostuksen ohella.

– Minulla on kokemusta itse hoitotyöstä ja kotisairaalastakin, se on vahvuuteni. Tämä erikoisala on minulle myös sydämen asia, ja olen ollut koko ajan tosi kiinnostunut tästä työstä. Olen saanut olla koko urani tällä alalla, se on myös motivoinut jatkamaan tässä työssä, Ulla toteaa.

Ulla toteaa myös haluavansa pysyä jatkuvasti ajan hermolla: hän päivittää osaamistaan säännöllisesti erilaisten koulutusten avulla ja myös itse kouluttaa omaa osaamistaan muille. Leikkausmenetelmät ja -tekniikat kehittyvät nopealla tahdilla jatkuvasti, ja se pitää Ullankin kiinnostusta yllä.

Tiimityöllä suuri merkitys työssä viihtymisen kannalta

Kaikesta päätellen hoidonsuunnittelijan työ itsessään kiehtoo Ullaa, mutta tärkeä rooli yksikön toiminnassa on myös tiimityöllä. Ulla puhuu ”Hatanpään hengestä”.

– Tämä on tosi monipuolista ja itsenäistä työtä. Saan vapaasti suunnitella omat työpäiväni ja tykkään leiko 24 -yksikön toiminnasta. Täällä on todella hyvä henki ja tunnelma eri ammattilaisten kesken, ja se on se asia, miksi haluan työskennellä täällä. Täällä tehdään aidosti moniammatillista ja ihan älyttömän hienoa yhteistyötä ilman hierarkioita. Työparinikin on äärimmäisen hyvä työssään, Ulla kertoo.

Tays Hatanpäällä tehdään yhdessä salissa kahdesta kolmeen gastrokirurgian leikkausta päivässä. Kaikkiaan Hatanpäällä tehdään tuhansia leikkauksia vuodessa. Korona-aika ja resurssien puute on tuonut omat haasteensa myös Ullan työhön: hoitojonot ovat viimeisten kahden vuoden aikana kasvaneet.

– Otamme haasteet vastaan, ja pyrimme tekemään parhaamme tässä yhteiskunnallisestikin haastavassa tilanteessa. Yhdessä olemme pohtineet kehitysideoita esimerkiksi työnjaon muuttamiseksi, Ulla sanoo.

Positiivista puhetta tarvitaan

Vuoden 2023 alusta alkaen Tays Hatanpää on osa Pirkanmaan hyvinvointialuetta. Ulla on nähnyt edellisen ison muutoksen, kun Hatanpään sairaala siirtyi Tampereen kaupungilta sairaanhoitopiirille tammikuussa 2018. Se on ollut Ullan mukaan tähän mennessä suurin muutos Hatanpäällä, ja sen seurauksena esimerkiksi leikkaustoiminnan johtamista on kehitetty eteenpäin.

– Kova luotto on siihen, että asiat menisivät hyvinvointialueelle siirryttäessäkin hyvin. En usko, että omassa käytännön työssä tulee niin suuria muutoksia.
– Tärkeää on lähteä tekemään tulevaisuutta ja tuoda esiin työn positiivisia puolia. Tärkeää on miettiä myös sellaisia positiivisia tekijöitä, jotka motivoivat henkilöstöä jäämään tänne töihin. Monelle esimerkiksi mahdollisuus erikoistua voi olla sellainen, itsellenikin se on ollut. Haastetta hyvinvointialueella varmasti tuo se, että esimerkiksi leikkauspotilaiden määrä avannepuolella lisääntyy, mutta kustannukset eivät saisi nousta, Ulla pohtii.

Lopuksi Ulla vielä summaa ajatuksensa omasta työstään.

– Se, että tykkää joka päivä tulla töihin, se on tärkeä juttu. Enkä tarkoita sitä, että työ olisi kaiken aikaa ruusuilla tanssimista, mutta pääsääntöisesti tämä on mukavaa työtä. Itselläni ura on mennyt hyvin eteenpäin ja aina on tullut eteen uusia mahdollisuuksia, joihin on voinut tarttua, Ulla tiivistää.