Julkaistu 29.6.2022

Taysin palveluissa kohdataan iloa, huolta, toivoa ja luopumista

Tays palvelee asiakkaita ja potilaita ympäri vuorokauden. Kiireellistä ja kiireetöntä hoitoa, suunniteltuja ja yllättäviä operaatioita sekä valtava määrä kohtaamisia ihan joka päivä. Kävimme muutamassa toimipisteessä tutustumassa palveluihin. Näimme ihmisyyttä arvostavaa ja lämminhenkistä palvelua. Monta kertaa kuulimme toiveesta, että kaikki potilaan tai asiakkaan kohdalla menisi hyvin.

Taysin Silmäkeskuksessa pyritään monin eri tavoin säilyttämään näkökykyä sekä estämään näkövammaisuutta. Näköaisti on tärkeä esimerkiksi toimintakyvyn takia. 

Asiantuntijahoitaja Jukka Välimäki työskentelee Tays Silmäkeskuksessa ja hoitaa ikärappeumaan sairastuneita potilaita. 

– Ikärappeuma on ikääntyneiden sairaus ja se koskettaa noin 30 prosenttia ikääntyneistä. Hoitamattomana se johtaa näkövammaisuuteen. Parantavaa hoitoa ei ole, mutta voimme pistoshoidolla auttaa ja hidastaa taudin etenemistä. Yleensä sairaalahoidosta halutaan potilaat nopeasti pois, mutta meidän asiakkaillamme on hyvä tilanne, jos he voivat käydä pistoshoidossa vuosia ja näköaisti saadaan siten pidettyä tallessa, kertoo Jukka. 

–Näköaisti saattaa olla itsestäänselvyys ja surullista kuulla, että jokin rakas harrastus jää pois sen takia, että näkö heikkenee. Näköaisti vaikuttaa suuresti toimintakykyymme ja kykyyn pärjätä itsenäisesti. Siksi näköaistista on tärkeää pitää huolta. 

Kaihileikkaukset ovat yleisiä ja niitä tehdään Silmäkeskuksessa paljon. Kaihi voi kehittyä lähes jokaiselle ja se on usein ikääntyneiden sairaus. Leikkauksen jälkeen näkee yleensä heti kirkkaasti ja elämänlaatu paranee.  

Asiantuntija Sari Niemelä kertoo glaukooman olevan etenevä näköhermon sairaus, joka on tärkeää havaita ajoissa. 

– Teen työssäni hoitosuunnitelmia glaukoomapotilaille. Iso osa työstäni on sitä, että annan tietoa glaukoomasta eli näköhermon sairaudesta, motivoin sen hoitoon ja ohjaan itsehoitoa. Glaukooma ei alkuvaiheessa tunnu eikä näy mitenkään näkökentässä, joten monelle sen toteaminen tulee yllätyksenä, kertoo Sari. 

Apulaisosastonhoitaja Piritta Lamberg (vas.) ja osastonhoitaja Pauliina Wallius-Reinvall kertovat, että Kellopuutarhassa olevissa vaskikelloissa on pistekirjoituksella kirjoitettuja haikurunoja. Toisinaan puutarhassa voi pitää vaikkapa henkilökunnan palavereita. Kellopuutarha on avoinna kaikille. 

Taysin synnytysyksikössä syntyy kuukausittain noin 330-440 lasta, mutta määrät vaihtelevat paljon. Synnytys on päivystysluonteista ja tilanteet voivat muuttua nopeasti. Kätilön työssä tärkeää on keskittyä synnyttäjän ja syntyvän lapsen vointiin.  

Apulaisosastonhoitaja Tuija Heinilä kertoo, että kätilön tehtävänä on olla synnyttäjän tukena. Synnytyksen jälkeen kätilö saattaa perheen äidin ja lapsen voinnin mukaan joko potilashotelliin, äiti-lapsiyksikköön tai vastasyntyneiden teholle. Synnytysten hoidon lisäksi synnytysyksikön kätilö huolehtii synnyttäjien vastaanottamisesta ja synnytyksen vaiheen arvioinnista. Joskus kätilö kotiuttaa perheen, kun synnytys ei olekaan vielä käynnistynyt. Suunnitellulla sektiolla synnyttävät tulevat suoraan synnytysyksikköön, jossa tehdään valmistelut leikkausta varten ja samassa paikassa hoidetaan syntynyttä perhettä sektion jälkeen. 

Synnyttäjä voi valita myös synnytyspaikaksi vesialtaan. 

– Synnyttäjä voi tulla ilman ennakkoilmoitusta. Usein synnyttäjät kuitenkin soittavat etukäteen ja kätilö voi jo puhelimen kautta neuvoa synnyttäjää. Synnyttäjällä on usein toiveita synnytyksen suhteen. Me kunnioitamme synnyttäjän toiveita. On kätilön ammattitaitoa johdatella synnytys niin, että synnyttäjä kokee saaneensa haluamansa, mutta synnytys on hoidettu kuitenkin turvallisesti, kertoo Tuija.  

TAMKin opettaja Maija Koivunen sekä kätilöopiskelija Julia Ventomäki harjoittelun loppuarvioinnissa. 

Yliopistosairaalalle kuuluu opetussairaalana opiskelijoiden ohjaus. Kätilöopiskelijoille nimetään oma ohjaaja, jonka kanssa tehdään mahdollisimman monta työvuoroa yhdessä. Myös lääketieteen kandidaatteja sekä ensihoidon opiskelijoita käy perehtymässä synnytysyksikössä. 

– Synnytysyksikkö on hyvinvointialueella ainoa paikka syntyä Pirkanmaalla sairaalassa. Toivoisin jatkossa tiivistä yhteistyötä äitiysneuvoloiden kanssa ennen ja jälkeen synnytyksen. Esimerkiksi synnyttäjien valmentamisessa voisimme tehdä enemmän yhteistyötä, miettii Tuija. 

Tays Kehitysvammapalveluiden tukikeskuksessa Pitkäniemen alueella toimii psykososiaalinen kuntoutusyksikkö, autismikuntoutusyksikkö, nuorten kuntoutusyksikkö ja lasten kuntoutusyksikkö sekä kehitysvammapoliklinikka. Tukikeskuksen yksiköissä määräaikaisen kuntoutuksen tavoitteena on kuntouttaa asiakkaita niin, että he voisivat siirtyä avohoitoon, asumisyksikköön, ryhmäkotiin, omaan asuntoon tai esimerkiksi vanhempien luokse. Asiakkaita otetaan vastaan vuorokaudenajasta riippumatta. 

– Psykososiaalisessa kuntoutusyksikössä asiakkaillamme on kehitysvammaisuuden lisäksi mielenterveysongelmia, käyttäytymisen säätelyn haasteita tai esimerkiksi sosiaalisia ongelmia. Osa asiakkaistamme on tahdosta riippumattomassa hoidossa ja heidän kohdallaan valvonta on tarkempaa, koska itsemääräämisoikeutta on rajoitettu, kertoo osastonhoitaja Päivi Rahkjärvi. 

Työ on moniammatillista ja henkilökuntaan kuuluvat muun muassa psykologi, fysioterapeutti, seksuaaliterapeutti sekä musiikkiterapeutti. 

Lähihoitaja Vili Arvonen kertoo kokevansa työnsä merkitykselliseksi. Asiakkaiden lisäksi yhteistyötä tehdään esimerkiksi omaisten ja asiakkaan muun tukiverkoston kanssa.  

– Kun asiakas uskaltaa luottaa meihin hoitajiin, hänen kanssaan päästään kuntoutuksessa eteenpäin. Työn haasteellisin, mutta myös mielenkiintoisin puoli on se, miten saadaan rakennettua luottamuksellinen hoitosuhde asiakkaan kanssa, miettii Vili. 

Vili Arvonen (vas.), Päivi Rahkjärvi, Tomi Ojala, Tia Ahmavuo-Kettunen sekä Matias Pajala kertovat kuin yhdestä suusta, että parasta työssä on sen monipuolisuus ja osaavat työkaverit. 

Vaikka asiakkailla on usein paljon haasteita, ilmassa on kuitenkin toivoa ja luottamusta tulevaan. 

– Kun asiakas lähtee meiltä, toivotaan aina, ettei hän palaa. Silloin palvelut ovat muualla riittäviä. Eli, kun emme kuule asiakkaasta mitään, on ehkä tehty jotain oikein ja saatu asioita muuttumaan paremmaksi. Aina on toivo siitä, että asiakas pärjää, miettii Matias. 

Tays Sastamalan lääkehoitopoliklinikalla hoidetaan monen eri erikoisalan potilaita. Erikoisaloja ovat muun muassa reuma, gastroenterologia, hematologia, neurologia, onkologia, sisätaudit, silmätaudit ja ihotaudit. Lääkehoitopoliklinikalle tullaan aina oman erikoisalan lääkärin päätöksellä. Potilaat ovat Sastamalasta ja ympäristökunnista.  

–  Potilaiden skaala on laaja. Teemme erilaisten pistoshoitojen ja suonensisäisesti annettavien lääkkeiden lisäksi lääkehoitopoliklinikalla esimerkiksi verensiirtoja. Työhön kuuluu myös potilaiden laboratoriotutkimusten tarkistus sekä potilaan haastattelu paikan päällä, jotta varmistetaan, että hän on lääkeinfuusiokuntoinen. Esimerkiksi infektion aikana ei saa lääkkeitä antaa, kertoo sairaanhoitaja Tarja Santala. 

Moni potilaista käy säännönmukaisissa lääkehoidoissa ja tulevat sitä kautta tutuiksi hoitajien kanssa. Tämä madaltaa potilaiden kohdalla kynnystä ottaa yhteyttä hoitoonsa liittyvissä asioissa. 

Lääkehoitopoliklinikkaa on kehuttu olevan loistavaa lähipalvelua, koska potilaat ovat saaneet tarvittavan avun lähellä asuinpaikkaansa.  

– Toisinaan on jouduttu kokeilemaan useita eri lääkkeitä ennen potilaalle sopiva lääkkeen löytämistä, mutta potilaat ovat olleet helpottuneita avun saamiseen. Aikuisillakin voi olla pistospelkoa ja me huomioimme sen toiminnassamme. Saamme usein kuulla, että meille on mukava tulla. Tärkeintä on, että potilas saa tarvitsemansa avun sairautensa hoitoon sekä on tyytyväinen saamaansa hoitoon, miettii Tarja. 

Tays Hatanpää kotisairaala tuottaa erikoissairaanhoidon palveluita koteihin ja tehostetun palveluasumisen yksiköihin. Potilaat ovat eri erikoisalan potilaita, joista suurin ryhmä on infektiopotilaat, joita käydään lääkitsemässä useita kertoa vuorokaudessa. Lisäksi kotisairaala hoitaa palliatiivista-/saattohoitopotilaat.  

– On kaikille edullisempaa, että hoito toteutetaan kotona eikä osastohoidossa. Elämänlaadun kannalta on hieno asia, kun potilas voi toipua omassa kodissaan, kertoo vs. Osastonhoitaja Minja Viljanen. 

Hoitosuhteet yleensä lyhyitä, yleensä yhdestä kahteen viikkoa. Kotisairaalan palvelu on pääsääntöisesti lääkitsemistä suonensisäisesti, suonensisäisen ravitsemuksen antaminen sekä erilaiset haava- ja avannehoidot. 

Sairaanhoitaja Eila Ruokola kertoo työn olevan monipuolista. Toisia hoidetaan terveeksi ja toisia tuetaan hyvään oirehoitoon kuoleman lähestyessä.  

– Itsenäinen työ on toisinaan haastavaa, mutta antaa mahdollisuuden käyttää omaa persoonaa. Meillä kaikilla on oma tapamme keskustella ja olla potilaiden kanssa. Saan viedä oman itseni potilaan luokse sellaisena kuin olen. Meidän täytyy tietää kaikesta vähän kaikkea, koska potilaissa on kaikkien erikoisalojen potilaita, kertoo Eila.  

–  Se, että voidaan toteuttaa kotiin hyvää erikoissairaanhoitoa, jotta potilas saadaan terveeksi, on tärkeää. Potilaan parasta ajatellaan ja häntä tuetaan sairauden aikana. Ihminen saa olla kotona arjen askareissa ja jotkut voivat elää arkea perheensä ja läheistensä kanssa.