20.11.2018

Haluan oppia autistin maailmasta lisää

Kannattaa olla ennakkoluuloton, kehottaa lähihoitaja Inna Heiskanen.

Inna Heiskanen, 21 vuotta, haki lähihoitajaopintoihin jo 15-vuotiaana. Tuolloin hänellä ei ollut käsitystä, millaista työ tulisi olemaan. Ensisijaisesti häntä kiehtoi lastenhoito, mutta opettaja houkutteli tutustumaan myös mielenterveys- ja päihdetyöhön, johon Inna kolmantena vuonna erikoistuikin. Harjoittelu johti kuitenkin kehitysvammaisten pariin.

 -Suoritin harjoittelun kehitysvammaisen koulunkäyntiavustajana. Siellä heidän maailmansa avautui minulle ensimmäistä kertaa.

Inna toimii Taysissa sisäisenä sijaisena. Hän on työskennellyt monissa tehtävissä, ja nyt jo puolitoista vuotta kehitysvammatyössä. Tällä hetkellä hän on autismikuntoutusyksikössä Pitkäniemessä. Täysi-ikäiset autismiasiakkaat viipyvät siellä yhtäjaksoisesti yhdestä viikosta useampaan kuukauteen.

Lähihoitajien tehtäviin kuuluu asiakkaiden avustaminen ja ohjaaminen. Työ on kolmivuorotyötä.

 -He tarvitsevat tukea arjesta selviytymisessä, kuten pukeutumisessa, peseytymisessä, ja syömisessä. Kun tunnemme asiakkaat, tiedämme missä kukin erityisesti tarvitsee apua. Osa tarvitsee kuntoutusta ja keinoja käyttäytymisen hallintaan.

-Kaikilla on omat taitonsa ja omat tapansa kommunikoida. Käytämme elekieltä, pcs-kuvia, tukiviittomia ja sanoja. Aina en ole varma, mitä toinen viestittää tai osaanko itse kommunikoida riittävästi. Haluan  koko ajan oppia lisää siitä, miten autisti kokee ympäristöään.

Lähihoitajan työ vaatii hyvää fyysistä kuntoa, empatiakykyä ja kärsivällisyyttä.

-Takin pukeminen ei ole kaikille yhtä helppoa kuin minulle, mutta hitauteen ei voi hermostua. On hyvä jaksaa kannustaa, vaikka asiakas ei aina helpolla innostuisikaan. Työssä auttaa kun tuntee asiakkaan ja tietää hänen tapansa. Samat metodit eivät sovi kaikille. 

Paula Pasanen