12.11.2019

Aivoverenvuoto ei varoittanut etukäteen

Invataksinkuljettaja Tiitus Aalto sai aivoverenvuodon pitkän työpäivän jälkeen. Kuntoutuminen oli nopeaa Tays Valkeakosken neurologisella kuntoutusosastolla.

Soutuveneen uudet airot toimivat hyvin. Näin toteavat Tiitus Aalto, 40, ja hänen eläkkeellä oleva äitinsä lämpimänä keskikesän iltapäivänä Loukonlahden venesatamassa Pyhäjärven rannalla. Molemmat lähtevät lähellä sijaitseviin koteihinsa Pirkkalassa. Aallolla on takanaan pitkä työpäivä invataksinkuljettajana, sillä asiakkaita on ollut paljon.

Kotimatkalla Aalto havahtuu, ettei hänen vasen kätensä tottele: juomapullon ottaminen auton ovesta ei onnistu. Kun auto on peruutettu kotipihan parkkiruutuun, Aalto tajuaa, että kropan koko vasen puoli on tunnoton. Hänelle iskee paniikki: nyt on soitettava äidille, joka lupaa tulla heti paikalle.

Kännykkä tippuu kesken puhelun maahan, ja kun Aalto yrittää nostaa sitä, vasen jalka pettää. Aalto on kaatumaisillaan maahan. Tuolloin äiti on onneksi jo paikalla. Hän ymmärtää heti, että kyse on jostakin vakavasta ja hälyttää ambulanssin.

Kuormittava arki

Aalto muistaa heinäkuisen illan tapahtumat hyvin. Tuntui kummalliselta päätyä potilaaksi Taysiin. Paikkaan, jonne hän yleensä kuljetti asiakkaitaan invataksillaan. Vielä samana iltana Tays Ensiapu Acutassa selvisi diagnoosiksi määrittelemätön aivojen sisäinen verenvuoto. Aaltoa ei tarvinnut leikata, vaan vuodon isääntymistä pyrittiin estämään lääkkeillä ja paikallaan olemisella.

"Olin kuullut aiemmin sanan aivoverenvuoto, muttei minulla ollut käsitystä, mitä se tarkoittaa. Päässäni pyöri lähinnä, mistä saan töihin sijaisen hoitamaan seuraavan päivän ajot."

Taysin aivoverenkiertohäiriöyksikössä paljastui, että Aalto sairasti tietämättään verenpainetautia. Pari viikkoa myöhemmin Tays Valkeakosken neurologisella kuntoutusosastolla hänelle diagnosoitiin uniapnea. Molemmat todennäköisesti lisäsivät aivoverenvuodon riskiä.

"Jälkikäteen on helppo sanoa, etten ollut pitänyt itsestäni huolta. Ajattelin aina ensin muita. Olin ollut vasta jonkin aikaa yrittäjänä ja tein liian pitkiä työpäiviä. Söin epäterveellisesti ja stressiä oli paljon. Se näkyi myös ylipainona."

Moniammatillista kuntoutusta

Invataksi kuljetti Aallon heinäkuun puolivälissä Tays Valkeakosken neurologiselle kuntoutusosastolle.

"Kun minulle tehtiin alkukartoitus, tavoitteeksi otettiin kuntoutuminen niin, että pärjäisin kotona. Se tuntui haastavalta, sillä en päässyt siirtymään edes sängystä pyörätuoliin itse."

Moniammatillinen kuntoutus osoittautui tehokkaaksi, ja Aalto oli valmis tekemään kuntoutumisensa eteen töitä. Pyörätuolista seuraava askel oli rollaattori, jolla hän kulki pitkin kuntoutusosaston käytäviä parin viikon ajan. Ensimmäisiin askeliin tarvittiin kahden fysioterapeutin tukea, kyynärsauvaa sekä polvi- ja nilkkatukia. Puheterapeutti auttoi puheen epätäsmällisyyksissä, neuropsykologi keskittymisvaikeuksissa.

Omat vanhemmat vierailivat tsemppaamassa useamman kerran viikossa.

"Tärkeää oli myös saamani henkinen tuki. Henkilökunta jaksoi vastailla kysymyksiini ja tukea, kun tunsin pelkoa kohtauksen uusiutumisesta. Joitakin hoitajia sain jopa houkuteltua korttipeliin, jos uni ei tullut illalla ja halusin saada ajatukseni hetkeksi pois sairastumisesta."

Haaveena paluu taksinkuljettajaksi

Kun kuusi viikkoa kuntoutusta oli takana, moni asia oli muuttunut. Pyörätuolia, eikä edes kyynärsauvoja enää tarvittu.

"Vasen puoli ei ole vieläkään entisensä, ja kärsin esimerkiksi tuntopuutoksista. Tuntuu silti upealta, että pääsen taas kävelemään ja suoriudun päivittäisistä askareista."

Apulaisosastonhoitaja Tarja Harjulan mukaan kolme neljäsosaa Tays Valkeakosken neurologisen kuntoutusosaston potilaista kotiutuu itsenäisesti tai kotiavun turvin kuntoutusjakson jälkeen. Yksi neljästä ohjautuu jatkohoitoon, ja heistäkin suuri osa kotiutuu myöhemmin.

"Kuntoutusjakso Valkeakoskella kestää tilastollisesti keskimäärin 25 päivää. Pituus määräytyy kuitenkin aina potilaan tilanteen mukaan, vain harvoin jakso on silti yli kolmea kuukautta", Harjula sanoo.

Aalto käy tällä hetkellä fysioterapiassa kaksi kertaa viikossa Pirkkalan terveyskeskuksessa ja tekee muun muassa erilaisia tasapainoharjoituksia. Elämäntaparemontti näkyy vyötäröllä: ravitsemusterapeutin avulla painosta on lähtenyt pois yli kymmenen kiloa.

"Suurin haaveeni on palata takaisin ammattikuljettajaksi. Tällä hetkellä kuljetuksia hoitaa palkkaamani työntekijä. Sen olen kuitenkin itselleni luvannut, etten enää unohda omaa hyvinvointiani: työstä ei saa tulla koko elämä, eikä terveyttä pidä pitää itsestäänselvyytenä."

Tiituksen hoitopolku

10.7.2019

Aalto saa määrittelemättömän aivojen sisäisen verenvuodon. Ambulanssi vie hänet Tays Ensiapu Acutaan, josta hänet siirretään aivoverenkiertohäiriöyksikköön.

16.7.2019

Aivoverenvuoto on tyrehtynyt, ja tilanne on saatu hallintaan. Kahtena viimeisenä päivänä Aaltoa on hoidettu neurologian kuntoutusosastolla Tays Keskussairaalassa.

18.7.-29.8.2019

Kuuden viikon mittainen kuntoutusjakso Tays Valkeakosken neurologisella kuntoutusosastolla. Jakson aikana Aalto kuntoutuu pyörätuolipotilaasta niin, että kävelee taas ja suoriutuu päivittäisistä askareista.

30.8.2019

Kotiutuminen.

Syyskuu 2019

Fysioterapia Pirkkalan terveyskeskuksessa kaksi kertaa viikossa alkaa.

Lokakuu 2019

Aalto saa yksityishenkilön ajoluvan takaisin. Muutaman viikon välein oleva toimintaterapia alkaa.

Kesäkuu 2020

Aallon tämänhetkisen sairasloman on määrä päättyä. Aalto toivoo, että saisi tuolloin takaisin ammattiajolupansa.

Tiina Laaninen

Uusimmat tarinat

18.11.2019
12.11.2019
6.11.2019
28.10.2019
28.10.2019
19.9.2019
29.8.2019
22.8.2019
5.8.2019
5.7.2019
24.6.2019
20.6.2019
19.6.2019
17.6.2019
17.6.2019
11.6.2019
29.5.2019
22.5.2019
18.4.2019
17.4.2019
12.4.2019
12.4.2019
29.3.2019
29.3.2019
1.3.2019
26.2.2019
20.2.2019
22.1.2019
20.12.2018
5.12.2018
20.11.2018
1.11.2018
30.10.2018
26.10.2018
26.10.2018
26.10.2018
22.10.2018
19.10.2018
17.10.2018
12.10.2018