Hyppää sisältöön

16.2.2021

Blogi: Ikäihmisten sairaalahoidon taustalla olevat riskitekijät on hyvä selvittää

Kirjoittaja LT Esa Jämsen on ylilääkäri geriatrian vastuualueella Taysissa ja geriatrian tenure track -professori Tampereen yliopistossa. Hänen mukaansa iäkkäiden ongelmiin voidaan varautua ennakolta, jos riskipotilaat tunnistetaan ajoissa.

Kuva: Eino Ansio

Esa Jämsen

Ylilääkäri Esa Jämsen toimii puheenjohtajana ikäihmisten akuuttihoitoketjun työryhmässä.

Tays on edelläkävijöiden joukossa ikäihmisten hoidossa: meillä on useita geriatreja ja siten vahvaa osaamista ikäihmisten hoidosta. Taysin johdossa on nähty, että geriatrian edistämisessä ja laajentamisessa eri osastoille on järkeä.

Olemme vastikään päivittäneet ikäihmisten akuuttihoitoketjun. Sen tarkoituksena on auttaa tunnistamaan, mitä kaikkea akuuttihoitoon tulevan iäkkään potilaan taustalla on.

Myös alueellinen toimintamalli kaatumisen ehkäisystä on valmistunut. Tavoitteena on selkeyttää käytäntöjä, jotka liittyvät kaatumisriskissä olevien tunnistamiseen ja jo kaatuneen potilaan arviointiin.

Päivystys ei aina ole oikea paikka

Ikäihmisen päivystyskäyntiin liittyy usein riskejä. Etenkin muistisairaille päivystys ja sairaalaosastot ovat riskipaikkoja – vieras ympäristö vieraiden ihmisten keskellä. Sekavuus vaikeuttaa hoitoa, ja kaatumisriskikin on suurempi. Kolmanneksella Taysin yli 70-vuotiaista potilaista on muistivaikeuksia tai akuutti sekavuustila. Jos potilaan muistiongelmia ei havaita ja hänet kotiutetaan, kotona pärjääminen ja turvallinen jatkohoito eivät välttämättä onnistu.

Akuuttihoitoketjun päivityksessä olemme nostaneet esiin muun muassa tarkoituksenmukaisen ja oikea-aikaisen hoitopaikan valinnan. Aina ei kannata lähteä päivystykseen, vaan tuttu lääkäri tai hoitajat voivat hoitaa monta asiaa esimerkiksi kotisairaalan turvin. Tämä koskee erityisesti hoivakodeissa asuvia.

Muutkin iäkkäät voivat turvautua kotihoidon lääkäriin tai käydä terveysasemalla, jos kyseessä ei ole kiireellinen hoito. Näin pystyttäisiin paremmin vastaamaan potilaan tarpeisiin, mikä taas on vaikeaa kiireisessä päivystyksessä.

Geriatrian osastoilla Tays Hatanpäällä pyritään aina tunnistamaan kaatumiseen, muistiongelmiin ja sekavuuteen liittyvät taustatekijät. Samanlaista riskiarviointia tarvittaisiin muillakin osastoilla.

Muutoinkin Tampereella kotihoidon ja hoivakotien lääkäripalvelut on järjestetty hyvin – muissa kunnissa saattaa olla parantamisen varaa. Hoitajat tarvitsevat lääkärin riittävän tuen. Kun lääkäri vain saadaan kiinni, moni ongelma voi ratketa puhelimitse. Samalla voidaan välttää potilaan vienti päivystykseen.

Alueellinen toimintamalli kaatumisten ehkäisystä on valmistunut

Kaatumisten ehkäisy on tärkeää, sillä kaatumiset voivat aiheuttaa iäkkäille hankalia vammoja, kuten lonkkamurtumia. Niiden seurauksena elämänlaatu ja toimintakyky heikentyvät – joskus pysyvästikin – ja vammojen hoito on kallista yhteiskunnalle.

Loppuvuodesta 2020 valmistuneessa alueellisessa kaatumisen ehkäisyn toimintamallissa on ammattilaisten käyttöön tarkoitettuja ohjeita ja testejä, mutta myös UKK-instituutin kehittämä kaatumisriskin itsearviointilomake.

Kaatumiseen voivat vaikuttaa muun muassa pitkäaikaissairaudet tai kotiympäristön riskitekijät. Jos ikäihminen on jo kerran kaatunut, hän on vaarassa kaatua uudestaan.

Osana kaatumisten ehkäisytyötä olemme alkaneet seurata sairaalassa tapahtuvia kaatumisia. Hoitajien mobiililaitteisiin tulee kaatumisriskin arvio ja kaatumiset kirjataan potilastietoihin.

Lisäksi lääketieteen opiskelija on aloittamassa opinnäytetyötään, jossa hän kartoittaa sairaalakaatumisia. Tavoitteena on tunnistaa, mikä johtaa kaatumiseen: rauhoittavat lääkkeet, yöaikainen vessareissu vai esimerkiksi huono valaistus. Toisessa tutkimuksessa selvitämme riskilääkkeiden merkitystä kaatumisten aiheuttajina.

Haasteena on, miten tieto kaatumisriskistä saadaan välitettyä potilaan kotikuntaan ja varmistettua, että riskiin puututaan.

Olemme kokoamassa Pirkanmaalla verkostoa, jossa olisi mukana kaatumisasioihin vastuutettu ihminen joka kunnasta. Korona on viivästyttänyt asiaa, mutta ensimmäisessä tapaamisessa oli koolla nelisenkymmentä hoitajaa, lääkäriä ja fysioterapeuttia. Kun verkosto alkaa toimia, hyviä kokemuksia saadaan jaettua käytäntöön.

Esa Jämsen

Uusimmat tarinat

8.6.2021
31.5.2021
18.5.2021
5.5.2021
23.4.2021
20.4.2021
14.4.2021
12.4.2021
30.3.2021
26.3.2021
19.3.2021
15.3.2021
11.3.2021
25.2.2021
16.2.2021
11.2.2021
28.1.2021
11.1.2021
15.12.2020
14.12.2020
4.12.2020
1.12.2020
20.11.2020
18.11.2020
13.11.2020
13.11.2020
10.11.2020
26.10.2020
21.10.2020
8.10.2020
6.10.2020
29.9.2020
28.9.2020
24.9.2020
18.9.2020
16.9.2020
8.9.2020
7.9.2020
3.9.2020
1.9.2020
21.8.2020
10.8.2020
22.7.2020
6.7.2020
15.6.2020
11.6.2020
4.6.2020
29.5.2020
13.5.2020
29.4.2020
27.4.2020
27.4.2020
22.4.2020
14.4.2020
14.4.2020
9.4.2020
31.3.2020
25.2.2020
12.2.2020
12.2.2020
6.2.2020
10.12.2019
18.11.2019
12.11.2019
6.11.2019
28.10.2019
28.10.2019
19.9.2019
29.8.2019
22.8.2019
5.8.2019
5.7.2019
24.6.2019
20.6.2019
19.6.2019
17.6.2019
17.6.2019
11.6.2019
29.5.2019
22.5.2019
18.4.2019
17.4.2019
12.4.2019
12.4.2019
29.3.2019
29.3.2019
1.3.2019
26.2.2019
20.2.2019
22.1.2019
20.12.2018
5.12.2018
20.11.2018
1.11.2018
30.10.2018
26.10.2018
26.10.2018
26.10.2018
19.10.2018
17.10.2018
12.10.2018