Hyppää sisältöön
13.11.2020

Blogi: Potilas unohtui lainvalmistelijoilta

STM:n valmistelemaan sote-järjestämislakiin liittyy erikoinen, lääkärien ammattioikeuksia rajoittava pykäläehdotus. Se on ristiriidassa koko uudistuksen tavoitteiden eli palveluiden integraation ja asiakaslähtöisyyden kanssa.

Lääkärin ammattioikeuksiin kuuluu päättää potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä sekä siihen liittyvästä hoidosta. Potilaan hoidon tarpeen arvioinnista ja hoitoa koskevista ratkaisuista ei tehdä hallinnollisia päätöksiä, vaan ne perustuvat lääkärin ammatilliseen harkintaan ja potilaan suostumukseen.

Vain tahdonvastaista hoitoa ja tartuntatautilain mukaisia toimenpiteitä koskevat päätökset edellyttävät virkalääkärin arviointia. Näissä tilanteissa lääkäri puuttuu potilaan perusoikeuksiin niin voimakkaalla tavalla, että kysymys on merkittävästä julkisen vallan käytöstä ja edellyttää valituskelpoisen päätöksen tekemistä. Valituskelpoisen hallintopäätöksen voi tehdä vain virkasuhteessa oleva lääkäri.

Julkinen terveydenhuolto on julkisen vallan eli valtion ja tällä hetkellä kuntien vastuulla. Julkinen terveydenhuolto ymmärretään julkiseksi hallintotehtäväksi. Terveydenhuollossa tästä julkisesta hallintotehtävästä vain osa on merkittävää julkisen vallan käyttöä. Suurin osa terveydenhuollosta on tavanomaista palvelutoiminta, joka ei vaadi virkasuhteista lääkäriä. Tämä tulkinta on oikeuskäytännössä vakiintunut. Korkein hallinto-oikeus on viimeksi sote-lausunnossaan todennut saman asian.

Kolminkertaista arviointia

Järjestämislaissa ollaan nyt muuttamassa lääkärien oikeutta tutkia ja arvioida potilaan hoidon tarvetta ja päättää hoitoratkaisuista. Lakiluonnoksen perustelut lääkärin oikeuksien rajaamisesta ovat ristiriitaisia.

Lakiluonnos sallisi perusterveydenhuollossa työskenteleville ostopalvelulääkäreille mahdollisuuden tutkia ja hoitaa potilasta normaaliin tapaan. Sama lääkäri arvioisi myös potilaan hoidon tarpeen ja tekisi hoitoratkaisut ja kirjoittaisi tarvittaessa lähetteen erikoissairaanhoitoon. Tämä koskisi myös perusterveydenhuollon yhteydessä ns. peruserikoissairaanhoidon palveluissa työskentelevää lääkäriä.

Sen sijaan erikoissairaanhoidossa potilaan tilanne muuttuisi oleellisesti. Vain virkasuhteessa hyvinvointialueeseen oleva lääkäri voisi tutkia potilaan, päättää diagnoosista, tehdä hoidontarpeen arvion ja päättää hoitoratkaisuista. Mikäli potilas tarvitsisi toimenpiteitä, jotka tehtäisiin ostopalvelun perusteella toisessa yksikössä, virkasuhteinen lääkäri lähettäisi potilaan edelleen saamaan hoitoa ko. yksikössä.

Hoitavassa yksikössä potilaan vastaanottava lääkäri joutuisi tekemään kaikki edellä mainitut vaiheet uudelleen, arvioimaan hoidon tarpeen ja tekemään hoitoratkaisut yhteistyössä potilaan kanssa.

Käytännössä esimerkiksi Tekonivelsairaala Coxassa ja Tays Sydänsairaalassa potilas olisi ennen hoidon aloittamista käynyt läpi kolme eri lääkärin arvioita: ensimmäisen lähetteen laatimisvaiheessa, toisen lähetteen saapuessa virkalääkärin arvioitavaksi ja kolmannen kerran hoitavan tahon lääkärin arvioidessa potilaan hoitoa. Kaikki tämä lisää kustannuksia merkittävästi. Tämä olisi myös merkittävä heikennys potilaan hoitoonpääsyaikojen ja hoitoketjun toimivuuden kannalta.

Virkalääkärivaatimukselle ei perusteita

Lakiluonnoksessa erikoissairaanhoidon virkalääkärivaatimusta perustellaan erikoissairaanhoidon suurilla kustannuksilla. Perusteluissa todetaan, että potilaalle saatetaan tehdä erikoissairaanhoidossa useita erilaisia diagnostisia tutkimuksia ja hoitoon liittyen saatetaan pyytää useiden eri alojen lääkäreiden konsultaatiota ja tutkimuksia. Näistä syistä johtuen lakiluonnoksessa tullaan siihen johtopäätökseen, että potilaan hoidon tarpeen arviointi ja hoitoratkaisujen tulee pysyä virkalääkärin käsissä.

Lääkärien työtä ohjaavat STM:n ja Valviran laatimat yhtenäiset hoidon perusteet. Valvira ja AVI valvovat lääkärien ammatinharjoittamista. Terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja tutkimuskäytäntöihin. Julkisen terveydenhuollon yksikön vastaava lääkäri johtaa ja valvoo sairaalassa annettavaa hoitoa. Vastaavan lääkärin valvontavastuu ulottuu myös palvelusopimuksilla hankittaviin lääkäripalveluihin.  Lakiluonnoksessa on hyvinvointialueelle säädetty erilaisia mahdollisuuksia ohjata ja valvoa terveydenhuollon toimintaa.

Virkalääkärivaatimukselle ei valvonnan näkökulmasta ole perusteita.  Kustannusten hallinnassa on taas kysymys johtamisesta ja toiminnan ohjaamisesta, seurannasta ja toimintamallien uudistamisesta. On vaikea nähdä, että erikoissairaanhoidon virkalääkärivaatimukselle olisi myöskään kustannuksista johtuvaa perustetta. 

Potilas unohtunut

Virkalääkärivaatimus ei ole linjassa myöskään sote-uudistuksen keskeisten tavoitteiden eli palveluiden integraation ja asiakaslähtöisyyden kanssa. Lainsäädännön arviointineuvosto onkin lausunut 9.11.2020, että lakiesityksessä olisi tullut selkeämmin kuvata ehdotuksen vaikutuksia palvelujen käyttäjien kannalta. Potilas näyttää unohtuneen lain valmistelijoilta.  


Vuokko Ylinen
Hallintojohtaja
Tays, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Vuokko Ylinen