31.3.2020

Varoittaako palohälyttimesi herkästi?

Kirjoittajat Heidi Laine ja Riikka Riihonen ovat lastenpsykiatreja, Heidi Tays Keskussairaalassa ja Riikka Valkeakoskella lasten mielenterveystiimissä. Heidi rauhoittelee omaa ”palohälytintään” läheisiään hemmottelemalla, online-jumppien ääressä ja tiukan paikan tullen palleahengittelemällä. Riikka rentoutuu kuuntelemalla musiikkia ja liikkumalla luonnossa.   

Juuri nyt elämme poikkeuksellista, epävarmuuden ja uhan sävyttämää aikaa. Pandemian keskellä moni vanhempi pohtii, miten säilyttää oma mielenrauhansa ja miten tukea lapsen mielenterveyttä poikkeusoloissa.

Lastenpsykiatreina olemme aitiopaikalla seuraamassa perhekulttuurin ja yhteiskunnan muutoksia ja niiden heijastuksia lasten hyvinvointiin. Lasten mielenterveysongelmat ovat puhuttaneet ylipäätään paljon viime vuosina, ja niitä pohtiessamme syntyi idea podcastiimme ”Lastenpsykiatrit Riihonen ja Laine”. Ensimmäinen podcast-jakso julkaistiin tammikuussa 2020. Tähän mennessä olemme keskustelleet lasten koulunkäyntivaikeuksista, myönteisestä vanhemmuudesta sekä lapsuusiän masennuksesta. Koronakriisin puhjettua teimme jakson ahdistuksesta. 

Ahdistus ja pelko ovat kaikille tuttuja tunteita, mutta pandemian keskellä monella voi olla vaikeuksia sietää niitä. Aivomme ovat valppaina havaitsemaan itseen ja muihin kohdistuvia uhkia. Aivojen pelkokeskus toimii kuin palohälytin ja aiheuttaa kehossa stressireaktion, jonka avulla suojaudumme. Toisten pelkokeskus hälyttää herkästi – aivan kuten yliaktiivinen palohälytin, joka alkaa soida lettuja paistaessa ilman merkkejä tulipalosta. Toisilla pelkokeskus taas reagoi verkkaisesti. Yhtä oikeaa reagointitapaa ei ole. Synnynnäiset ja kokemustemme kautta opitut tekijät vaikuttavat siihen, kuinka reagoimme stressitilanteissa. 

Me lääkäritkään emme ole suojassa pelon tunteilta. Päinvastoin – tieto voi jopa lisätä tuskaa. Pelolle ei kuitenkaan kannata antaa liikaa valtaa. Voimme vahvistaa omaa turvallisuuden ja hallinnan tunnettamme muun muassa rajaamalla media-altistusta, ylläpitämällä arjen rytmiä ja rutiineja sekä panostamalla omaan hyvinvointiin ja mielihyvää tuottaviin asioihin. Kun kokemus omasta toimijuudesta vahvistuu, myös ahdistus vähenee. 

Pandemian vaikutukset lasten psyykkiseen hyvinvointiin riippuvat paljon meistä aikuisista. Usein lapselle riittää, että aikuinen jaksaa kuunnella lapsen huolia ja lohduttaa. Olisi tärkeää myös suojata lasta jatkuvalta uutistulvalta. Podcastissamme neuvomme aikuisten palohälytinten rauhoittamiseen muutamia kehollisia ja nykyhetkeen juurruttavia konsteja: palleahengityksen, kehoskannauksen ja turvapaikkaharjoituksen. 

Läheisten ihmissuhteiden vaaliminen on tärkeää juuri nyt. Aikuinenkin voi ja saa tarvita toista aikuista tuekseen. Tällä hetkellä vietämme tavallista enemmän aikaa perhepiirissä ja luontaiset tukiverkkomme ovat saattaneet ohentua entisestään. Monella aikuisella on huolta myös toimeentulosta. Suosittelemme siksi armollisuutta niin itseä kuin läheisiäkin kohtaan.

Podcastimme on saanut innostuneen vastaanoton. Monet vanhemmat ja yhteistyökumppanit ovat kokeneet saavansa sen kautta keinoja arkeen ja työhön lasten parissa. Otamme mielellämme vastaan lisää palautetta ja aihetoiveita esimerkiksi Twitter-tilimme kautta. Tervetuloa kuulolle! 

Heidi Laine ja Riikka Riihonen

Uusimmat tarinat

10.8.2020
22.7.2020
6.7.2020
15.6.2020
11.6.2020
4.6.2020
29.5.2020
13.5.2020
29.4.2020
27.4.2020
27.4.2020
22.4.2020
14.4.2020
14.4.2020
9.4.2020
31.3.2020
25.2.2020
12.2.2020
12.2.2020
6.2.2020
10.12.2019
18.11.2019
12.11.2019
6.11.2019
28.10.2019
28.10.2019
19.9.2019
29.8.2019
22.8.2019
5.8.2019
5.7.2019
24.6.2019
20.6.2019
19.6.2019
17.6.2019
17.6.2019
11.6.2019
29.5.2019
22.5.2019
18.4.2019
17.4.2019
12.4.2019
12.4.2019
29.3.2019
29.3.2019
1.3.2019
26.2.2019
20.2.2019
22.1.2019
20.12.2018
5.12.2018
20.11.2018
1.11.2018
30.10.2018
26.10.2018
26.10.2018
26.10.2018
22.10.2018
19.10.2018
17.10.2018
12.10.2018