24.6.2019

Esteet on tehty voitettaviksi

Aitajuoksija Noora Toivon akillesjännealuetta puhdistettiin Taysissa. Leikkauksen jälkeen potilas on aitonut entistä ehompana.

Kesän tavoitteina ovat Kalevan kisat ja Suomi-Ruotsi-maaottelu. Ensi vuonna Toivo tähyää EM-areenalle.

Urheilija ei tervettä päivää näe? Kyllä näkee, sillä 17 vuotta kilpaillut aitajuoksija Noora Toivo on napannut jo puolensataa SM-mitalia.

Kaikesta huolimatta aituri joutui viime syksynä leikkauspöydälle. Hänelle oli suositeltu ortopedian ja traumatologian erikoislääkäriä Heidi Haapasaloa, joka operoi Toivon akillesjänteen ympärillä olevia arpikudoksia ja kiinnikkeitä.

− Olen voiton puolella, kiittelee kesän koitoksiin valmistautuva urheilija.

Kivuista kyyneliin

Toissa kesänä vasemman jalan akillesjänne alkoi oireilla kunnolla. Kivulias olo jatkui kauden jälkeenkin.

− Kaikkea kokeiltiin: tulehduskipulääkekuuria, lepoa, uusia pohjallisia, fysioterapiaa, kinesioteippausta, hierontaa, ultraa, pohkeiden vahvistusta, eksentrisiä ja isometrisiä liikkeitä, poppamiehiä ja ennustajia. Vaiva ei kadonnut.

Vuosi sitten keväällä Toivo meni Taysiin ortopedin vastaanotolle ja magneettikuvaukseen. Akillesjänteen ympärillä näkyi paksuuntumaa.

− Jännetuppeen pistettiin puudute-kortisoniseosta. Se oli ainoa keino, jota ei ollut vielä kokeiltu. Kävellessä ei sattunut, mutta kun panin piikkarit jalkaan, vihlova kipu sai porun kurkkuun. Ennätysparannusten tilalle tuli odottelu leikkaukseen.

Sikahyvää hoitoa

Paljon urheilijoita hoitavan Haapasalon mukaan yleensä akillesjänteen kiinnikevaivoihin tepsii kuntoutus. Leikkaukseen taas liittyy komplikaatioita ja riskejä, eikä se takaa paranemista.

− Vaivan kanssa pärjää tavallisessa elämässä, mutta urheilijalla tilanne on toinen: kuntoutus ei välttämättä auta riittävästi tai riittävän nopeasti. Ei ole malttia eikä aikaa odottaa.

Puhdistusleikkaus oli toimenpide, jossa akillesjänteeseen tarttuneet arpikudokset ja sen kylkeen arpeutunut plantaarisjänne irrotettiin. Potilas jännitti selkäydinpuudutusta, joka kuitenkin sujui huomaamatta.

− Kaikki meni sikahyvin! Oman kokemukseni mukaan julkinen terveydenhoito tarkoittaa hyviä tiloja, mukavia hoitajia ja lääkäreitä sekä huippuhoitoa ja lämpimän jämäkkää palvelua. Heräämössä oli jopa gluteenittomia suklaakeksejä, suitsuttaa Toivo.

Haapasalon mukaan paraneminen onnistui hyvin senkin vuoksi, että Noora noudatti ohjeita tarkasti leikkauksen jälkeen.

Aina on toivoa

Urheilijat hoidattavat itseään julkisella puolella päivystyksessä, jos he tarvitsevat nopeaa hoitoa esimerkiksi nilkan murtuessa tai akillesjänteen katketessa. Muutoin he usein turvautuvat vakuutukseensa ja yksityislääkäriin.

− Ammattimaisesti harjoitteleva urheilija ei voi kolmea kuukautta odottaa poliklinikalle pääsyä. Aina voi pohtia, onko julkisin varoin tärkeämpää yrittää hoitaa huippu-urheilijaa vaiko tupakoitsijaa, jonka kantapäävaiva haittaa työtä mutta joka ei ole motivoitunut omahoitoon, miettii Haapasalo.

Toivolla ei ollut vakuutusta, joka olisi korvannut toimenpiteen yksityisellä. Hän kertoo silti päässeensä nopeasti leikkaukseen ja vielä sopivasti juoksijan ylimenokaudella.

− Kaikki tuntuu olevan kunnossa, vaikka 30-vuotiaan kroppa ei ole sama kuin kymmenen vuotta sitten. Leikkauksen jälkeen tajusin, että minun pitää jättää turha juokseminen pois ja lämmitellä mieluimmin kuntopyörällä kuin hölkäten.

Toivo kuntouttaa itseään yksityissairaalassa tutun fysioterapeutin Peter Halénin hoivassa. Hän taitaa myös lajin vaatimat erityispiirteet.

Kilpailuhenkinen aitajuoksija aikoo panostaa tavoitteelliseen urheiluun niin kauan kuin kehittyy. Urheilun pitää myös tuntua hyvältä.

− Ennätyksiä voi tehdä iästä huolimatta. Itse olen jo pitkään ollut lajin vanhin Suomessa.

Kesän tavoitteina ovat Kalevan kisat ja Suomi−Ruotsi-maaottelu. Ensi vuonna Toivo tähyää EM-areenalle. Jos jalka kestää, Toivo ei petä eikä toivo sammu.

Nooran hoitopolku

Kesä 2019

Juoksu sujuu tulehduskipulääkkeen voimin, välillä on taukoja ja fysioterapiaa.

Marraskuu 2017

Jalkavaiva äityy pahaksi. Lepokaan ei helpota.

Maaliskuu 2018

Harjoittelu muuttuu. Toivo treenaa juoksemalla patjalla tai kuntopyörällä. Hän käy Taysin ortopedin luona. Magneettikuvauksessa selviää, että vasemmassa jalassa on paksuuntumaa akillesjänteen ympärillä.

Kesäkuu 2018

Vain pari starttia onnistuu. Jalkaa hoidetaan perinteisin keinoin. Magneettikuva paljastaa tilanteen olevan ennallaan.

Syyskuu 2018

Akillesjänteen puhdistusleikkaus tehdään Taysissa. Muutaman viikon päästä Toivo käy fysioterapeutilla ja parin kuukauden päästä ortopedillä.

Tammikuu 2019

Jalka ärtyy. Tila on tyypillinen leikkauksen jälkeen: ylä- ja alamäet kuuluvat asiaan.

Kevät 2019

Jalka toimii, kipua ei ole, harjoittelu etenee.

Tarja Västilä

Uusimmat tarinat

5.7.2019
24.6.2019
20.6.2019
19.6.2019
17.6.2019
17.6.2019
11.6.2019
29.5.2019
22.5.2019
18.4.2019
17.4.2019
12.4.2019
12.4.2019
29.3.2019
29.3.2019
1.3.2019
26.2.2019
20.2.2019
22.1.2019
20.12.2018
5.12.2018
20.11.2018
1.11.2018
30.10.2018
26.10.2018
26.10.2018
26.10.2018
22.10.2018
19.10.2018
17.10.2018
12.10.2018