Kaksi leikkausta ja hallintohommia

Verisuoni- ja toimenpideradiologisen keskuksen vastuualuejohtaja, ylilääkäri Velipekka Suomisen työpäivä on kiireinen, mutta joka päivä on aikaa kuulostella henkilöstön tunnelmia.

Klo 5.55

Puhelimeni herätyskello soi. Kymmenen minuutin torkutuksen jälkeen nousen ylös, puen ja käytän Rami-koiran ulkona. Aamupalaksi syön leipää, omenan, mansikkajogurtin ja juon soijamaitoa. Lähden autoilemaan töihin vähän ennen seitsemää, ruuhkaa ei juuri ole.

Klo 7.30

Haluan olla helposti lähestyttävä esimies ja tapanani on aloittaa aamu verisuonikirurgian vuodeosaston ja poliklinikan henkilökunnan kahvihuoneesta. Kuulostelen työntekijöiden tunnelmia ja sitä, millainen edellinen yö on ollut. Olen päivystänyt perjantain ja lauantain välisen yön, ja minua kiinnostaa, kuinka kiireisenä viikonloppu on työvuoroni jälkeen jatkunut. Vaihdamme jokusen sanan myös kunkin vapaista, kerron ostaneeni vihdoin nastalenkkarit.

Klo 8

Yksikkömme vastuuhenkilöiden maanantain aamupalaveri alkaa. Päätämme toukokuun tykypäivän päivämäärän ja sen, että kysymme henkilöstöltä ideoita päivän sisältöön. Toteamme, että kesälomien suunnittelu on hyvällä mallilla.

Käymme läpi meneillään olevaan muutokseen liittyviä asioita: Verisuonikirurgian ja toimenpideradiologian toiminta yhdistettiin tammikuussa yhdeksi organisaatioksi. Toimimme vielä monessa eri paikassa keskussairaalassa, mutta tammikuussa 2020 saamme uudet, yhtenäiset tilat rakenteilla olevasta D-rakennuksesta. Tämä helpottaa sekä potilaan että henkilökunnan arkea merkittävästi: vielä nyt potilailta menee paljon aikaa siirtyä paikasta toiseen ja toisaalta henkilökunta joutuu kärräilemään potilaita esimerkiksi heräämöstä vuodeosastolle.

Klo 9

Monipuolisuus on yksi työni parhaista puolista. Työajastani noin puolet on hallinnollisia töitä ja puolet potilastyötä. Tänään on leikkauspäivä.

Käyn nopeasti työhuoneessani lukemassa sähköpostit. Käymme verisuonikirurgiaan erikoistuvan lääkärin Tilda Hahlin kanssa läpi alkamassa olevan kaulavaltimon ahtauman poistoleikkauksen.

Vaihdan leikkausvaatteet päälle. Olen ohjaajana eli autan tarvittaessa ja seuraan, että kaikki sujuu hyvin.

Klo 11

Lounasaika. Olen kasvissyöjä ja valitsen ruokalistalta tofuvihannespataa ja paahdettua bataattia. Yleensä en syö jälkiruokaa, mutta salmiakki on herkkuani ja päätän sortua turkinpippurirahkaan. Samassa pöydässä kanssani ruokailee työkavereita: juttelemme harrastuksista.

Klo 11.30

Käymme Hahlin kanssa läpi seuraavan leikkauksen, joka on aamun operaatiota isompi ja jossa leikkaamme molemmat. Potilaalle tehdään kumpaankin alaraajaan valtimotukoksen poistoleikkaus sekä samassa yhteydessä valtimoahtauman pallolaajennus. Ennen leikkausta minulle jää aikaa työstää hetki työvuorolistoja.

Klo 12.30

Leikkaus alkaa. Pian selviää, että se vie kauemmin aikaa kuin etukäteen on kaavailtu. Tällaisina hetkinä työssäni on unohdettava kiire: potilaan hoidon laadusta ei tingitä koskaan, vaan muu aikataulu joustaa tarvittaessa. Paineensietokykyni on kouliutunut kokemuksen myötä hyväksi, ja pystyn vaivatta sulkemaan mielestäni pois leikkauksen ulkopuoliset asiat.

Klo 15.05

Saavun työhaastatteluun muutaman minuutin myöhässä. Etsimme yksikköömme palvelupäällikköä. Haastateltava ja kaksi muuta haastattelijaa ovat jo valmiina. Olen aiemmin haastatellut hakijoita vain lääkärinvirkoihin, joten tämä on oppimistilanne myös itselleni. Keskityn seuraamaan, kuinka haastateltava perustelee mielipiteitään ja kuinka rauhallisesti hän pystyy jäsentelemään vastauksiaan.

Klo 16.15

Haastatteluun kutsutuista on haastateltu nyt valtaosa. Teemme yhteenvedon tähän mennessä haastatelluista.

Klo 17

Kävelen työhuoneelle ja vastaan muutamaan kiireelliseen sähköpostiin, jotka eivät voi odottaa seuraavaan päivään. Tavassani lukea sähköpostit vielä työpäivän päätteeksi on riskinsä: toisinaan voin miettiä jotakin kimuranttia työasiaa kotona koko illan.

Klo 17.20

Autoilen kotiin. Koira on minua ovella vastassa ja heiluttaa vinhasti häntäänsä. Teemme lyhyen kävelylenkin. Lämmitän edellispäivänä valmiiksi tekemääni intialaista kasvispataa ja riisiä. Vaihdamme kumppanini kanssa päivän kuulumiset, katson tabletilta uutiset ja lepään hetken.

Klo 19.30

Olen harrastanut aina kuntoliikuntaa. On tärkeää, että lihaskunto pysyy hyvänä, sillä leikkauksissa pitää toisaalta jaksaa seistä pitkään paikallaan, toisaalta taas istun pitkiäkin aikoja.

Tuttavani ovat houkutelleet minut kokeilemaan crossfitia. Lähden ajelemaan kahdeksalta alkavalle tutustumiskurssin kolmannelle tunnille Lielahteen Tampereelle, matkalla tankkaan auton. Olen innostunut lajista, vaikka aluksi epäilin, vieläkö viisikymppinen omaksuu uuden lajin. Olen hakeutunut tarkoituksella ohjatulle tunnille. Kun työssä tekee päivittäin kymmeniä päätöksiä, vapaa-ajalle sopii hyvin, että joku toinen sanoo, miten tunti etenee ja saan keskittyä vain tekemiseen.

Klo 21.30

Oloni on hikinen, ja vesipullo on miltei tyhjä. Illan aikana olen oppinut muun muassa köysikiipeilyä. Puolitoistatuntinen on tyhjännyt pääni työasioista tehokkaasti.

Klo 22.00

Kotona. Käyn suihkussa ja katsomme puolisoni kanssa kotona Areenasta jakson Babylon Berliniä.

Klo 23.00

Luen sängyssä hetken kesken olevaa kirjaa, Tales From the Citya. Ajastan kellon herättämään aamulla ja suljen silmäni. Uni tulee iltatreenin jäljiltä hyvin.

Kenestä Taysin lääkäristä tai hoitajasta haluaisit lukea jutun? Tai minkä alan asiantuntijan päivä kiinnostaisi? Vinkkaa: tiedotus(at)pshp.fi