Hyppää sisältöön
5.5.2021

Katseella ja kosketuksella autetaan muistisairasta

Ikääntyvien muistisairausosastolla hoidetaan potilaita, joilla on muistisairauteen liittyviä vaikeita käytöshäiriöitä. Toista rauhoittaa hoitajan läheisyys, toista mukava tekeminen - jokaisen kohdalla haetaan yksilöllisiä keinoja. Sairaanhoitaja Marika Ala-Norppa tietää, että yhteyden luominen ja läsnä oleminen ovat työn ydinosaamista.

Osaston työkalupakista löytyy vaikkapa rentoutuslaatikko

Sairaanhoitaja Marika Ala-Norppa ei nuorempana haaveillut työstä psykiatrisen hoidon parissa, mutta kun sinne ajautui, ei ole katunut päivääkään. Hän on työskennellyt Tays Pitkäniemessä ikääntyvien muistisairausosastolla vuodesta 2015.

-Ne pienet hetket, kun saat yhteyden luotua potilaaseen, ovat palkitsevia.  Muistisairaus ei parane, mutta asiakas voi elää mukavampaa arkea, tietää Ala-Norppa.

Työtään Ala-Norppa kuvaa monipuoliseksi ja moniammatilliseksi.

Päivät rytmittyvät ruokailujen, lääkärikierron ja vuorokausirytmin mukaan. Arkiaamuisin on erilaisia ohjattuja toiminnallisia ryhmiä.

-Työssä saa olla luova, ja potilaiden kanssa voi tehdä erilaisia asioita, kunkin mieltymyksen ja mahdollisuuksien mukaan.  Ulkoilemme, pelaamme, tuolijumppaamme ja kuuntelemme musiikkia, kertoo Ala-Norppa.

Musiikin avulla voi saada yhteyden potilaaseen, ja usein musiikki tai luonnon äänet rauhoittavat.

-Täällä kuunnellaan monenlaista - ja musiikkitoiveitakin saa esittää! Huomaamme kyllä, jos alkaa jalka vispata, hymyilee Ala-Norppa.

Osastolla hoidetaan ikääntyviä potilaita, joilla on muistisairauksiin liittyviä vaikeita käytöshäiriöitä, kuten sekavuus, aggressiivisuus, levottomuus ja psykoottisuus.

-Jokaisen kohdalla on yksilöllisesti löydettävä, mikä häntä hyödyttää ja rauhoittaa - se voi olla hoitajan läheisyys tai joku tekeminen.

Hoitaja havainnoi potilaitaan monesta näkökulmasta - potilaat eivät aina pysty itse kertomaan, mistä joku asia johtuu, onko kyseessä lääkitykseen, fyysiseen vaivaan tai psyykkisiin ongelmiin liittyvä asia tai näiden yhdistelmä.

Potilaat ovat osastolla keskimäärin noin viisi viikkoa, jotkut muutaman viikon ja jotkut useita kuukausia.

-Tavoitteena on lieventää oireita siinä määrin, että potilas pystyy jatkamaan omassa hoitopaikassaan tai kotona, kertoo Ala-Norppa.

Kuvien avulla muistellaan entisiä aikoja ja kerrataan historian tapahtumia.

Kosketa ja ole läsnä

Yhteyden luominen ja läsnä oleminen on työn ydinosaamista.

-On tärkeää osata lähestyä ihmistä ja saada potilas tuntemaan, että hänet on nähty ja kuultu. Katsekontakti helpottaa asiakkaan mahdollisuutta keskittyä kuulemaansa, ajatus ei harhaile niin paljon.

-Kosketa, muistuttaa Ala-Norppa. Se on lämmin tapa luoda yhteyttä ja osoittaa läsnä olemista.

Muistisairaat eivät aina tiedä olevansa sairaalassa.

-Jos ihminen kokee olevansa postissa, junassa tai asemalla, voi lisätä epävarmuutta ja levottomuutta, jos väitämme hänen olevan sairaalassa. Voimme kuunnella ja arvostaa hänen kokemustaan tyrmäämättä sitä. Keskustelua voi ohjata rauhoittelevaan sävyyn - puhumme validaatiomenetelmästä, kertoo Ala-Norppa.

Validaatio on menetelmä, jonka avulla hoitaja ymmärtää muistisairaan kokemusmaailmaa ja käyttäytymistä, ja auttaa potilasta säilyttämään arvokkuutensa vähentäen samalla potilaan ahdistusta.

-Alalla työskentelevällä tulee olla halu oppia ihmisestä, ja halu pyrkiä saamaan yhteys.

Yhteistyö omaisten ja läheisten kanssa tukee hoidon onnistumista.

-Omaisilta saadaan tärkeät taustatiedot potilaasta, tiedetään vaikkapa, mitkä asiat potilaalle ovat olleet tärkeitä. Mutta myös omaiset tarvitsevat tukea ja kuuntelua.

Joskus omaiset voivat kokea häpeällisenä, kun läheinen joutuu psykiatriseen sairaalaan.

-Kun he näkevät, että tämähän onkin hyvä paikka, ensisäikähdys hälvenee, kertoo Ala-Norppa.

»Kiinnostuitko työstä muistisairaiden parissa?
Haemme sairaanhoitajia, katso avoimet työpaikat

»Muistisairausosasto

Paula Pasanen