10.12.2019

LT Matti Vänskän tutkimushankkeessa etsitään uutta tietoa hematologisista sairauksista

LT, sisätautien erikoislääkäri, hematologiaan erikoistuva Matti Vänskä on keväällä 2019 aloittanut Taysissa uuden tutkimusprojektin, joka perustuu TMA- eli tissue microarray-näytteiden analysointiin ja laajaan kliiniseen materiaaliin. Patologian asiantuntijana ja toisena päätutkijana projektissa on EL Artturi Mäkinen, ja mukana lisäksi vahva edustus Tampereen yliopiston Lasten terveyden tutkimuskeskuksesta, Taysin onkologian yksiköstä sekä Itä-Suomen yliopiston bioinformatiikkakeskuksesta.

Tutkija, LT Matti Vänskä

– Tarkoituksena on tutkia laajasti hematologisia maligniteetteja, Matti Vänskä valottaa.
– Projektin lopullisena tavoitteena on löytää uusia hoitokohteita ja -keinoja näihin sairauksiin, lisätä ymmärrystä niiden synnystä ja etenemisestä sekä muun muassa kehittää kudosten analysointimenetelmiä.

Tutkimusaineistona ovat kudosnäytteet ja kliiniset potilastiedot, joita poimitaan noin kahdenkymmenen vuoden ajalta. Uusia potilaita ei tule tutkimukseen mukaan, eivätkä tulokset vaikuta suoraan yksittäisen jo sairastuneen ihmisen hoitoon. Kudosnäytteet saadaan Tampereen Biopankista ja FimLabista, kliiniset tiedot kerätään Pirkanmaan sairaanhoitopiirin potilastietojärjestelmistä.

– Tautikudoksen biologian ja kliinisten tietojen väliltä etsitään merkityksellisiä yhteyksiä, Vänskä tiivistää.
– Jos tällaisia löytyy, saattavat ne luoda mahdollisuuksia terapeuttisille innovaatioille, aiempaa paremman hoidon kehittämiselle.

Matti Vänskä

Kudosnäytteistä tehdään TMA-valmisteita, joista tehdään sitten leikkeitä ja niihin värjäyksiä. Tämä tekniikka mahdollistaa suurien näytemäärien käsittelyn samanaikaisesti. Leikkeet pyritään digitalisoimaan ja niiden analysoinnissa aiotaan kokeilla koneoppimista, sillä kone pystyy usein hakemaan näytteistä haluttuja piirteitä huomattavasti nopeammin kuin ihminen.

– Tällä hetkellä tämänkin tyyppisten näytteiden analysointi on pääasiassa varsin käsityövaltaista ja tulkinta henkilösidonnaista, koska se perustuu pitkälti tekijän kokemukseen, Vänskä kuvailee.

Alustavasti noin nelivuotinen tutkimusprojekti on jaettu käytännön syitä useampaan vaiheeseen, joissa keskitytään vuorotellen eri syöpädiagnooseihin. Tarkoituksena on käydä läpi kaikki yleisimmät hematologiset syövät sekä mahdollisesti harvinaisempiakin sairauksia. Matti Vänskä sai juuri hankkeelle valtion tutkimusrahoitusta, mutta lisää resursseja tarvitaan, sillä biopankkinäytteiden käsittely ja TMA-valmisteiden tekeminen suuressa mittakaavassa on melko kallista ja kliinisen tiedon kerääminen ja tulosten analysointi vaativat aikaa. Mukaan mahtuisi hyvin vaikkapa motivoitunut väitöskirjantekijä.

Tutkimus vaatii, mutta myös palkitsee

Projekti lähti liikkeelle, kun Matti Vänskä keskusteli toiveistaan lasten hematologian ja onkologian tutkimuksen konkarin Olli Lohen kanssa. Lohi ohjasi hänet patologi Artturi Mäkisen puheille, Vänskä ja Mäkinen eivät olleet ennestään tuttuja. Tays on suuri yhteisö ja hyvien tutkimuskumppaneiden löytäminen vaatii verkostoja. Ihan helposti asiat eivät aina lähde liikkeelle täydellä painolla.

– Täysipäiväisen sairaalatyön ja tutkimuksen yhdistäminen on edelleen haastavaa, Vänskä toteaa.– Pienimuotoista tutkimusta voi kyllä tehdä työn rinnalla, mutta isompien projektien käynnistäminen vaatii paljon aikaa ja vaivaa. Mitään valmista sapluunaa en ole löytänyt, asioita pitää viedä päättäväisesti eteenpäin. Aivan keskeisen tärkeää on löytää motivoituneita kumppaneita.

Tutkimuksen tukena ovat TKI-keskus ja toimialueiden tutkimuskoordinaattorit. Matti Vänskä on saanut paljon tukea toimialue 1:n tutkimuskoordinaattori Tiina Katolta.

– Hän on muun muassa tehnyt aika massiivisesta lupaprosessista siedettävän, Vänskä kiittelee.
– On iso etu, että käytettävissä on näihin kysymyksiin syvällisesti perehtynyt, tutkijamyönteinen ja innostuneesti työtään tekevä asiantuntija.

Oman tutkimusprojektin toteuttaminen kiehtoo monestakin syystä. Matti Vänskä sanoo, että oma tutkimus auttaa pysymään alan kehityksessä mukana ja antaa myös näkemystä arvioida muiden esittämiä tuloksia.

Alana hematologia kehittyy todella nopeasti, joten uutta tietoa on joka tapauksessa omaksuttava jatkuvasti.

– Hoidot ovat muuttumassa koko ajan yksilöllisemmiksi, kun sairauksien eri alatyyppejä ja potilaiden keskeisiä yksilöllisiä piirteitä tunnistetaan paremmin, sopiva hoitolinja voidaan valita jo varhaisessa vaiheessa, Vänskä kuvailee.
– Toisinaan saman perusdiagnoosin alla on niin erilaisia tauteja ja potilaita, etteivät samankaltaiset hoidot hyödytä tai tule kyseeseen. Toisaalta vaikka potilaiden perinteiset diagnoosit ovat erilaiset, sairauksien biologiset piireet voivat olla samankaltaisia. Silloin hoitokin voi olla samantyyppistä periaatteessa eri sairauksissa.

Verisyövän hoidot ovat usein potilaalle raskaita ja aiheuttavat vakavia, usein henkeä uhkaavia sivuvaikutuksia. Siksi on tärkeää etsiä yksilöllisempiä, toisaalta tehokkaita, mutta vähemmän haittavaikutuksia aiheuttavia hoitomuotoja. Vänskän ja kumppaneiden tutkimushanke on vasta aluillaan, mutta odotukset ovat suuria.

– Tutkimuksen aihe on kiehtova ja siihen liittyvät mahdollisuudet hienoja, mutta tuloksia ei saada kovin nopeasti tai helposti, Vänskä pohtii.
– Täytyy ajatella, että lopussa se kiitos seisoo ja ainakin tässä itse viisastutaan joka päivä, vaikka ihan heti ei uutta syöpälääkettä olisikaan valmiina.

Anna-Mari Martikainen

Uusimmat tarinat

10.12.2019
18.11.2019
12.11.2019
6.11.2019
28.10.2019
28.10.2019
19.9.2019
29.8.2019
22.8.2019
5.8.2019
5.7.2019
24.6.2019
20.6.2019
19.6.2019
17.6.2019
17.6.2019
11.6.2019
29.5.2019
22.5.2019
18.4.2019
17.4.2019
12.4.2019
12.4.2019
29.3.2019
29.3.2019
1.3.2019
26.2.2019
20.2.2019
22.1.2019
20.12.2018
5.12.2018
20.11.2018
1.11.2018
30.10.2018
26.10.2018
26.10.2018
26.10.2018
22.10.2018
19.10.2018
17.10.2018
12.10.2018