Lääkärin pitää ymmärtää myös tilastotiedettä

Taysissa erikoistuvan lääkärin, LT Aleksi Reiton mukaan lääkärit tarvitsevat nykyistä enemmän soveltavan tilastotieteen ja kliinisen epidemiologian osaamista. Se on oleellista lääkäreille, jotta he osaavat tulkita ja soveltaa oikein tutkimustuloksia. Reito itse havahtui tilastotieteen ja tutkimuksen metodologian ongelmiin lääketieteessä oman tutkimustyönsä aikana.

–Olen aina ollut kiinnostunut matematiikasta ja opiskelin ensin vuoden Teknillisessä yliopistossa, Reito kertoo.
–Ehkä sen takia olen alkanut kiinnittää huomiota asiaan.

LT Aleksi Reito haluaa kehittää lääkäreiden kykyä tulkita ja soveltaa tutkimustietoa.

Lääketieteessä, kuten muillakin tieteenaloilla, tutkimus pohjautuu aiempiin tutkimuksiin. Jos niissä on tehty vääriä johtopäätöksiä, vinoutuneet oletukset vaivaavat myös uusia tutkimuksia. Tähän Reito haluaa muutoksen, sekä tutkimuksen että lääkäreiden osaamisen kannalta.

– Usein puhutaan siitä, että hoitomme perustuu tieteelliseen näyttöön, mutta mielestäni tässä on vielä paljon parannettavaa, Reito painottaa.
– Esimerkiksi lääkäreiden perus- tai erikoistumisopintoihin ei sisälly juurikaan soveltavaa tilastotiedettä, mikä heikentää lääkäreiden kykyä tulkita ja ymmärtää tutkimustietoa ja käyttää sitä kliinisen työn perustana.

Reito tuo aktiivisesti omia näkemyksiään esille ja omien sanojensa mukaan haluaa puuttua "hyvällä tavalla epäkohtiin". Keinoina ovat esimerkiksi Lääkärilehden Tilastonurkka-palsta, Tilastokunto-blogi ja esiintymiset eri yleisölle. Hän haastaa tutkijoita miettimään, kysymään ja keskustelemaan enemmän.

– Meillä ei ole välttämättä yhtä oikeaa vastausta, mutta silti on monta väärää, Reito tiivistää.
– Lähdekritiikkiä ei voi koskaan olla liikaa.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus tähtäimessä

Omassa tutkimustyössään Aleksi Reito pitää tärkeänä vaikuttavuutta ei vain potilaan, vaan koko yhteiskunnan kannalta.

Lääketieteessä on perinteisesti keskitytty tutkimaan hoidon vaikutuksia hyvin rajatusti, esimerkiksi nivelen tai raajan parantumista fysiologisesti. Nyt ajatukset ovat kääntymässä siihen, miten hoidon lopputulos näkyy ihmisen elämässä tai jopa koko yhteiskunnan tasolla. Puhutaan siis vaikuttavuudesta, ja myös Aleksi Reito pitää tätä tärkeänä omassa tutkimuksessaan. Vaikuttavuutta on esimerkiksi se, että hoitotavat valitaan niin, että potilaat palautuvat työkuntoisiksi mahdollisimman nopeasti.

– Tällä hetkellä olen aloittamassa tutkimuksia, jossa selvitetään, kuinka pian sääri- ja rannemurtumapotilaat pääsevät palaamaan työhönsä, Reito kertoo.
– Tutkimuksessa vertaillaan, miten eri hoitotavat vaikuttavat työkykyisyyteen.

Tays ja erityisesti oma erikoisala ortopedia on Reiton mielestä hyvä paikka tehdä tutkimusta.

– Tieteen tekemistä arvostetaan ja tutkimusta kohtaan on positiivinen ilmapiiri, Reito kiittää.
– Toimialueellamme on myös hyvä tutkimuskoordinaattori, tutkimushoitajia ja muutenkin tutkimuksen infrastruktuuri on sellainen kuin yliopistosairaalassa kuuluu ollakin.

Reito saa erikoistumisopintonsa valmiiksi tämän vuoden aikana ja aikoo sen jälkeen jatkaa tutkimustyötä osa-aikaisesti. Myös kliininen työ potilaiden parissa on edelleen tärkeällä sijalla.

– Kliinisessä työssä syntyy tärkeitä havaintoja ja oivalluksia, jotka ruokkivat tieteen tekemistä.

Tämä haastattelu on tehty Taysin tutkimuspalveluiden uutiskirjeeseen. Uutiskirjeessä kerrotaan, mitä tutkimusrintamalla tapahtuu ja se ilmestyy noin 6 kertaa vuodessa. Tilaa uutiskirje tästä.

Anna-Mari Martikainen