27.4.2020

Leikkaukset ovat tiimityötä

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoito Tays Keskussairaalassa on vuoden alusta keskitetty uuteen D-osaan. Uudet tilat, uusin leikkausteknologia ja osaamisen jakaminen parantavat hoidon turvallisuutta. 

Latosalissa on koko ajan pieni ylipaine,minkä vuoksi epäpuhdasta ilmaa ei pääse kulkeutumaan sisään. Jokaisella pöydällä on lisäksi ilmavirtausseinällä muista tiloista erotettu oma ilmanvaihto.

Uuden Tuki- ja liikuntaelinkeskuksen leikkausosastolle noustaan D-rakennuksen näköalahissillä. Leikkausosasto ja sitä vastapäätä sijaitseva poliklinikka ovat kahdeksannessa kerroksessa, vuodeosasto kerrosta alempana. Tilat on suunniteltu niin, että potilaan on helppo tulla suoraan leikkausosastolle.

Leikkausosaston vastuulääkäri Marko Neva pitää osaamisen keskittämistä ja sen tuomaa moniammatillisuutta erittäin tärkeänä asiana.

− Kun saman katon alla työskentelee ortopedian, plastiikkakirurgian, käsikirurgian, lasten ortopedian ja myös selkärangan alueen neurokirurgian ammattilaisia, on henkilökunnan mahdollista syventää osaamistaan, tehdä moniammatillista yhteistyötä, käyttää uusinta lääketieteellistä teknologiaa ja siten parantaa potilaiden hoidon laatua, Neva sanoo.

Aiemmin esimerkiksi selkärankakirurgiaa tehtiin useassa eri yksikössä. Nyt kaikki kirurgia tehdään yhteistyössä ortopedien, neurokirurgien ja lasten ortopedien kanssa samassa rankakirurgian leikkausyksikössä selkäkirurgiaan perehtyneen henkilökunnan kanssa. Potilaan näkökulmasta tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että korkeatasoista hoitoa on saatavilla ympäri vuoden kellonajasta riippumatta.

Leikkausosaston vastuulääkäri Marko Neva ja osastonhoitaja Anniina Bäckman

Sujuvuutta uusilla tilaratkaisuilla

Laadukkaan hoidon lisäksi Tule-keskuksen tilaratkaisujen ja uusien toimintamallien avulla pyritään mahdollisimman sujuvaan hoitoon ja hyvään asiakaskokemukseen. Poliklinikan, leikkausosaston ja vuodeosaston henkilökuntien välinen yhteistyö ja raja-aitojen madaltaminen ovat osa tätä työtä. Eri osastojen sijainti konkreettisesti toistensa lähellä helpottaa yhteistyön tekemistä ja vähentää hoitajien turhia kävelymatkoja ja potilaiden siirtelyä.

Jokaista latosalin leikkauspöytää varten on enemmän tilaa kuin olisi silloin, jos sali olisi jaettu seinillä kolmeksi eri leikkaussaliksi.

− Meillä on myös kunkin erikoisalan, esimerkiksi selkäkirurgian omat kokoukset, joissa on mukana tähän kyseiseen alaan perehtynyt Tule-keskuksen henkilökunta. Näin saamme tiedon kulkemaan poliklinikan sekä leikkaus- ja vuodeosastojen välillä, ja voimme pohtia potilaiden asioita kokonaisvaltaisesti. Myös poliklinikan ja leikkausosaston yhteisen taukotilan avulla on haluttu konkreettisesti madaltaa raja-aitoja samoja potilaita hoitavien eri osastojen hoitajien välillä, Neva kertoo.

Leikkausosaston osastonhoitaja Anniina Bäckman kertoo, että muutto uusiin tiloihin oli lukemattomista osista koostuva kokonaisuus ja leikkaussalihoitajille iso ponnistus. Hoitajat osallistuivat muun henkilökunnan kanssa tilojen suunnitteluun, uusien toimintamallien luomiseen ja myös konkreettiseen muuttoon.

− Meillä on onneksi loistavia ja sitoutuneita työntekijöitä, joilla on aina pyrkimys parhaaseen. Leikkaussalityö on tiimityötä, joten leikkausosaston muuttokin tehtiin yhteistyössä toisia kuunnellen ja konsultoiden.

Koska hoitohenkilökunnan on nyt mahdollista perehtyä tiettyyn erikoisalaan, osastoilla on muun muassa plastiikkakirurgiaan, käsikirurgiaan, jalkakirurgiaan ja selkärankakirurgiaan perehtyneitä hoitajia. Tavoitteena on, että esimerkiksi selkäpotilas kulkee rankakeskuksen huomassa koko sairaalamatkansa poliklinikan ensikäynnistä vuodeosastolle leikkauksen jälkihoitoon asti.

− Kun hoito on keskitetty samoihin tiloihin, ammattitaito ja asiantuntijuus kasvavat. Esimerkiksi selkäleikkauksissa avustava leikkaushoitaja tuntee hyvin juuri niihin leikkauksiin tarvittavat välineet ja tekniset laitteet, Bäckman sanoo.

Latosaleilla säästöjä ja laatua

Tule-keskuksen leikkausosastolla on kymmenen leikkaussalia ja niissä yhteensä 13 leikkauspöytää. Kaksi saleista on niin sanottuja latosaleja, joista toisessa on kaksi ja toisessa kolme leikkauspöytää.

Kolmepaikkainen latosali on erityisesti rankakeskuksen leikkausten sali. Selkäleikkaukseen tuleva potilas pääsee siis leikattavaksi saliin, jossa on samaan aikaan paikalla useita kirurgeja, nukutuslääkäreitä ja leikkaussalihoitajia. Potilaan etu syntyy kollegoiden keskusteluyhteydestä. Leikkauksen aikainen nopea konsultaatiomahdollisuus lisää potilaan turvallisuutta.

Samankaltaisten erikoisalojen leikkausten keskittäminen yhteen yksikköön helpottaa myös instrumenttien ja teknologian logistiikkaa. Kun esimerkiksi samaa mikroskooppia voidaan käyttää useissa eri leikkauksissa, se tuo myös säästöjä.

− Kirurgia ei ole enää sitä, että meillä on pinsetit ja veitsi, vaan leikkauksissa käytetään paljon nykyaikaista teknologiaa, Neva sanoo.

Rankakirurgiassa käytetään liikuteltavaa tietokonetomografialaitetta, O-kaarta.

Esimerkiksi rankakirurgiassa käytetty liikuteltava tietokonetomografialaite, niin sanottu O-kaari, ja siihen liitettävä navigaattori maksavat satojatuhansia euroja. O-kaaren avulla leikkausalueesta saadaan monitorille näkyviin kolmiulotteiset kuvat, joiden avulla leikkaava kirurgi voi navigoida leikkauksen aikana. Samaa O-kaarta voidaan käyttää latosalissa kolmella eri leikkauspöydällä.

Leikkaussalityö on tiimityötä

Koska leikkaussalityö on tiimityötä, Bäckman näkee, että useamman kollegan työskentely samassa salissa on eduksi.

− Jakaminen on tässä työssä tärkeää. Leikkausten aikana kysytään ja varmistetaan asioita paljon, jotta leikkaus onnistuisi mahdollisimman hyvin. Se on meillä ihan arkipäivää. Siksi on hienoa, että samassa tilassa on enemmän kollegoita, joiden kanssa voi tarvittaessa käydä keskustelua.

Uudenlainen työtila vaatii toki totuttelua, mutta vierailu latosalissa yllättää äänten osalta. Tilan akustiikka on toteutettu niin, etteivät äänet kantaudu pöydältä toiselle. Keskustelu vieressä olevan kanssa sujuu mukavasti, mutta kauempana olevien äänet eivät kuulu. Tarkoituksena on, ettei hereilläkään oleva potilas huomaisi muiden leikkauspöytien tapahtumia. Myöskään leikkauspöytien steriiliydestä huolehtivista ilmavirtausseinistä ei kuulu huminaa.

Keskustelu vieressä olevan kanssa sujuu mukavasti, mutta kauempana olevien äänet eivät kuulu.

Leikkaussalihoitaja Irene Timosen mukaan ensimmäisenä latosalipäivänä ei edes huomannut, mitä muualla tehtiin.

− Sitä keskittyy vain omaan työhönsä.

Neva on samaa mieltä:

− Olen ollut jopa yllättynyt, miten vähän muiden ääniin reagoi.

Nevan mukaan leikkaussalin henkilökunta on ottanut latosalit hyvin vastaan. Myös Bäckman on kuullut pääosin positiivisia kommentteja latosalissa työskentelystä.

Varsinaista potilaspalautetta ei ole vielä käytettävissä, koska latosaleissa on työskennelty vasta lyhyen aikaa. Toimintaa tarkastellaan kuitenkin erilaisin mittarein, ja meneillään on myös kyselytutkimus henkilökunnalle ja potilaille.

Marjaana Tunturi

Uusimmat tarinat

22.7.2020
6.7.2020
15.6.2020
11.6.2020
4.6.2020
29.5.2020
13.5.2020
29.4.2020
27.4.2020
27.4.2020
22.4.2020
14.4.2020
14.4.2020
9.4.2020
31.3.2020
25.2.2020
12.2.2020
12.2.2020
6.2.2020
10.12.2019
18.11.2019
12.11.2019
6.11.2019
28.10.2019
28.10.2019
19.9.2019
29.8.2019
22.8.2019
5.8.2019
5.7.2019
24.6.2019
20.6.2019
19.6.2019
17.6.2019
17.6.2019
11.6.2019
29.5.2019
22.5.2019
18.4.2019
17.4.2019
12.4.2019
12.4.2019
29.3.2019
29.3.2019
1.3.2019
26.2.2019
20.2.2019
22.1.2019
20.12.2018
5.12.2018
20.11.2018
1.11.2018
30.10.2018
26.10.2018
26.10.2018
26.10.2018
22.10.2018
19.10.2018
17.10.2018
12.10.2018