Neurokirurgi Joonas Haapasalo sai ainutlaatuista tutkimuskokemusta Kanadasta

Taysin neurokirurgi, dosentti Joonas Haapasalo palasi töihin Tampereelle alkusyksystä. Edelliset kaksi vuotta hän oli tutkijana Kanadan Torontossa Hospital for Sick Children -sairaalassa, jota pidetään maailman toiseksi parhaimpana lastensairaalana. Haapasalo tutkii aivokasvaimia, erityisesti lasten aivokasvaimia.

Laajamittaista ja laaja-alaista tutkimusta

 Joonas Haapasalo työskentelee Taysissa neurokirurgina. ©Anna-Mari Martikainen

Torontossa Haapasalo pääsi näkemään, kuinka tutkimusta tehdään isossa mittakaavassa. Sairaalan toiminta-alueella asuu 6,3 miljoonaa lasta, joten myös sairastuneita on enemmän kuin Suomessa yhteensä. Haapasalo toimi professori Michael Taylorin laboratoriossa, jossa tutkimustyö on moniammatillista. Mukana on esimerkiksi lääkäreitä, solubiologeja ja geneetikkoja. Resurssit ovat omaa luokkaansa.

– Tutkin eläinkokeilla, miten aivokasvaimet reagoivat sädehoitoihin, sytostaattihoitoihin, uusiin lääkehoitoihin ja leikkaushoitoon, Haapasalo kertoo.
– Yhteys perustutkimuksen, kliinisen tutkimuksen ja lääketutkimuksen välillä toimii todella sujuvasti.

Haapasalo sanoo, että on ollut etuoikeutettu, kun pääsi mukaan monikansallisiin tutkimushankkeisiin.

– Tutkimme muun muassa lasten yleisempien pahanlaatuisten aivokasvaimien eli medulloblastoomien ja ependymoomien epigeneettisten säätelyn mahdollisuuksia syöpälääkkeiden kohteena sekä suoraan aivo-selkäydinnesteeseen injektoidun CAR T -soluhoidon tehoa.

Tutkimustuloksia on julkaistu tänä vuonna Cell- ja Nature Medicine -tiedejulkaisusarjoissa.
Kanadassa tehtyjen perustutkimustuloksien perusteella on jo käynnistetty kliinisiä tutkimuksia ja prospektiivisia lääketutkimuksia.

Syöpää on tutkittu paljon, tutkimus on tuottanut tuloksia ja hoidot ovat kehittyneet. Tutkittavaa silti edelleen riittää.

Taysissa aivokasvainten kudosnäytteitä on kerätty pitkään, jo 1990-luvulta. Joonas Haapasalon isä, neuropatologi Hannu Haapasalo ja neurokirurgi  Pauli Helén ovat olleet alan uranuurtajia Taysissa. Samaa työtä jatkaa nyt Joonas Haapasalo, joka johtaa Taysin kliinistä aivokasvaintutkimusta.

– Usein näytteet syöpäkasvaimesta otetaan ennen hoitojen aloittamista, Haapasalo sanoo.
– Syöpäkasvain muuttuu hoidon vaikutuksesta, koska se kehittää vastustuskykyä hoidoille. Siksi on tärkeää saada näytteitä myös hoitojen aikana.

Tärkeä uusi innovaatio neurologissa leikkauksissa on tamperelaisen professorin ja verisuonikirurgin Niku Oksalan yrityksen Olfactomics Oy:n kehittämä älyveitsi, joka auttaa erottamaan kasvainkudoksen normaalista kudoksesta niin sanotun hajujäljen perusteella. Menetelmää kehitetään myös aivokasvaimien leikkauksen aikaiseen pikadiagnostiikkaan, ja tulokset ovat lupaavia.

Tekoälystä selkänojaa tutkimukseen ja hoitoon

Lääkärinä ja tutkijana Haapasalolla on mielenkiintoa olla monessa mukana. Neurokirurgian pariin hän kertoo ikään kuin ajautuneensa. Aiemmin ala ei ollut kovin suosittu, ja Haapasalo tuli "kesätöihin", kun pyydettiin.

– Syöpä on aina kiinnostanut minua, Haapasalo toteaa.
–Tässä on käynyt niin, että yksi asia on aina johtanut toiseen.

Tutkimustieto perustuu aina aineistoihin, lääketieteessä usein potilasasiakirjoihin. Tutkijat ovat perinteisesti penkoneet ja keränneet tietoja arkistoissa istuen, mutta digitaalisiakin mahdollisuuksia on näköpiirissä. Haapasalo on kehittänyt Tieto oy:n kanssa algoritmeja, joilla potilastiedoista voidaan seuloa valmista aineistoa.

– Tämä helpottaisi tutkijoiden työtä aineiston käsittelyssä. Analysointi jää kuitenkin pitkälti edelleen tutkijan tehtäväksi; Haapasalo kuvailee.
– Kenties tulevaisuudessa näihin tietoihin voidaan vielä liittää muita tietoja, esimerkiksi biopankkinäytteistä saatavaa dataa. Tietojen yhdistäminen on toki tarkasti säänneltyä.

Joonas Haapasalo kehittää tekoälyn käyttöä tutkimusaineiston koostamisessa.

© Anna-Mari Martikainen

Tekoälyn hyödyntäminen aivokasvainten diagnosoimisessa ja hoidossa on yksi Kansallisen Neurokeskuksen pilottihankkeista. Haapasalo on ollut tämän hankkeen koordinoijana.

Tuliaisena konsultointiväylä

Haapasalo oli Kanadassa perheineen. Haapasalon puoliso, pediatri Kristiina Nordfors toimi samassa sairaalassa lasten hemato-onkologialla kliinisenä fellow'na  ja suoritti samalla myös pohjoisamerikkalaisen erikoistumistutkinnon. Perheen kaksi lasta sopeutuivat hyvin sekä Kanadaan että takaisin Suomeen. Yksi asia kuitenkin herätti hämmästystä kotimaassa:

– Vanhempi pojistamme ihmetteli, kun koulussa ei tarvitse Suomessa tehdä mitään, Haapasalo toteaa huvittuneena.

Joonas Haapasalo luonnehtii Kanadan aikaa mahdollisuudeksi, joka tulee eteen vain kerran elämässä. Siihen oli nyt mahdollista tarttua. Matkaa tukivat Lasten syöpäsäätiö Väre ja Lastentautien tutkimussäätiö. Tuliaisena käytännön työhön Taysissa Haapasalo toi kansainvälisen kontaktiverkoston.

– Jos tulee tarvetta konsultaatiolle, voin aina olla yhteydessä ja kysyä Torontosta mielipidettä.