Puheterapeutti arvioi kielellisiä taitoja ja opastaa kommunikoinnin apuvälineissä

Puheterapeutti Tanja Makkonen työskentelee Taysin neurologian poliklinikalla. Poliklinikan asiakkailla on joku neurologinen sairaus tai sairausepäily. Puheterapeutti auttaa oikean diagnoosin löytymisessä tai pyrkii lisäämään jo diagnosoidun potilaan toimintakykyä. Puheterapeutti tutkii ja arvioi kielellisiä taitoja, puheen ja äänen tuottamista, nielemistä ja ohjaa oikeiden kommunikoinnin apuvälineiden ääreen.

Grid-player -ohjelma muuttaa tekstin puheeksi.

Puheterapeutti Tanja Makkonen toimii puheterapeuttina sekä tiimin lähiesimiehenä. Tiimiin kuuluu seitsemän puheterapeuttia. Makkonen tekee esimiestyön lisäksi neurologisten aikuisasiakkaiden arviointeja ja ohjausta.

-Minulla käy päivittäin muutama asiakas, ja yhden asiakkaan kanssa käytetään noin 2-2,5 tuntia. Tutkimukset ovat aika pitkiä, mutta pyrimme siihen, että asiakas tutkittaisiin monipuolisesti yhdellä käynnillä, eikä jokainen tutkimus vaatisi erillistä käyntiä.

Puheterapeutista voi olla hyötyä hoitoprosessin eri vaiheissa. On olemassa neurologisia sairauksia, joissa jo alkuvaiheessa voi olla puheen tuottamiseen tai nielemiseen liittyviä ongelmia. Toisaalta on pitkäaikaissairauksia, jotka vasta pitkälle edetessään voivat aiheuttaa näitä ongelmia.

Monia tutkimusmenetelmiä puheen analysoinnista nielun tähystykseen

Puhenauhoituksesta analysoidaan äänen laadun eroja.

Puhemotoriikan tutkimisessa käytetään monenlaisia testaus- ja haastattelumenetelmiä. Puhemotorinen arviointi selvittää, mikä puheessa ongelmallista, ja mistä ongelma johtuu.

-Nauhoitamme asiakkaan puhetta ja analysoimme sitä. Tarkkailemme esimerkiksi artikulaatiota, sävelkulkua, nenäsointia, puheen nopeutta ja hengittämistä, kuvailee Makkonen. - Katsomme myös kielten ja suun liikkeet ja arvioimme kurkunpään lihasten toiminnan.

- Asiakas saattaa saada sosetta ja keksiä, jotta pääsemme tutkimaan nielemistä. Kuuntelemme nielemisääniä stetoskoopilla ja palpoimme kaulan liikkeitä, jatkaa Makkonen.

Taysissa käytetään nielemisen endoskooppisen arvioinnin FEES-menetelmää, tähystystutkimusta. Tays on myös järjestänyt FEES-menetelmästä kansainvälistä koulutusta.

Puheterapeutti kartoittaa, millaisista kommunikoinnin apukeinoista olisi hyötyä. Esimerkiksi ALS-potilaiden puhe voi heikentyä taudin edetessä. Tällöin etsitään keinoja, jotka mahdollistavat kommunikoinnin.

-Jos kirjoittaminen sujuu, voidaan käyttää vaikkapa iPadiin asennettavaa GridPlayer -ohjelmaa, joka muuttaa asiakkaan kirjoittaman tekstin puheeksi, kertoo Makkonen.

Aivoverenkiertohäiriössä puheterapiaa käytetään kuntoutuksen apuna, ja tällöin tavoitteena on toipuminen ja terveys. Pysyvissä sairauksissa kuten MS tai Parkinsonin tauti, voidaan puheterapian keinoin hakea potilaalle parempaa toimintakykyä.

Parhainta potilaan ilo ja kehittyminen omassa työssä

Puheterapeuttien työ on itsenäistä mutta tiimityötä.

Potilaan pulmat ovat moniammatillisia. Puheen ongelmat liittyvät hoitokokonaisuuteen, jossa mukana puheterapeutin ohella esimerkiksi lääkärit, hoitajat, sosiaalityöntekijät ja psykologit.

-Tämä on tiimipelaajan hommaa. Jokainen hoitaa oma roolinsa ja kantaa vastuunsa, mutta asioita käsitellään yhdessä, tietää Makkonen.

Myös asiakkaalla on usein mukanaan tiimi, läheiset.

-Parhainta työssä on potilaan tyytyväisyys ja ilo, kun potilas saa avun tai huojentavan tiedon, tai kun löydämme oikean keinon tilan kohentamiseen.

-Työ Taysissa mahdollistaa kehittymisen ja kehittämisen, kertoo tutkimustyössä mukana oleva Makkonen.

Parhaillaan käynnissä on epilepsian hoitomenetelmään, VNS-stimulaattoriin, liittyvä tutkimushanke. Laite on aiheuttanut joillekin puheoireita, ja tutkimuksella pyritään löytämään tähän ratkaisua.